Maailman aids-päivän seminaarissa perjantaina puhuttiin terveydenhuollon asiakaskohtaamisista, kun asiakkaana on HLBTI-ihminen. Tutkimustulokset vahvistavat: asiakas voi pelätä heteronormatiivisuutta ja hetero-oletusta. On käynnistetty uusi koulutusprojekti näiden purkamiseen.
HIV-Tukikeskuksessa on ollut Miesten kesken turvallisesti –työmuoto vuodesta 2003 alkaen. Toiminnasta kertoivat suunnittelija Teppo Heikkinen ja suunnittelija Jenny Tigerstedt. Suhteellisesti HIV-tartuntoja oli paljon enemmän miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa kuin muulla väestöllä. Ero on ainakin 20-kertainen. Suomessa tähän ennaltaehkäisytyöhön on resurssoitu poikkeuksellisen vähän verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin..
Viime aikoina on kehitelty ”Taito kysyä – lupa puhua” –koulutuskampanja. Se on syntynyt eurooppalaisen ja suomalaisen tutkimustyön perustalta.
Vuonna 2010 tehtiin Euroopan laajuinen EMIS-tutkimus. Tutkittiin sellaisten miesten terveysasioita, joilla on seksiä toisten miesten kanssa (ns. MSM-ryhmä). Mukana oli 38 Euroopan maata. Merkittävä tutkimustulos oli, että suoamalaismiehet kävivät HIV-testeissä toiseksi huonoimmin Euroopassa. Vain Liettuassa oltiin vieläkin passiivisempia testissä kävijöitä.
Viime keväänä toteutettiin suomalainen kysely netissä, ja se oli suunnattu MSM-ryhmälle. Saatiin 119 vastausta, eniten 25-34-vuotiaita. Tarkoituksena oli selvittää miesten kokemuksia heidän oman terveydenhoidon toimipaikastaan: millaisia asenteita he ovat kohdanneet seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen. Alkuun vaikutti, että kokemukset ovat hyviä, mutta tarkemmin selvittämällä alkoi tulla toisenlaistakin tietoa. Neljäsosa oli kokenut homoseksuaalisuuteen kohdistuneita negatiivisia asenteita. Kolmasosa oli joutunut peittelemään seksuaalista suuntautumistaan. Kahdella kolmasosalla oli kokemus siitä, että heitä pidettiin heteroina. Moni jätti sen olettamuksen korjaamatta. Seksuaalisen suuntautumisen esilleottaminen on harvinaista ammattihenkilöiden taholta. Kuitenkin monet vastaajat toivoivat, että terveydenhoidon ammattilaiset ottaisivat asian esiin ja ”antaisivat luvan” puhua. Homoystävällisyyden tulisi jotenkin näkyä toimipaikassa, julisteina, esitteinä, tms.
Tutkimustulosten seurauksena käynnistettiin ”Taito kysyä – lupa puhua” –kampanja ja koulutus. Se kohdistuu terveydenhuollon henkilöihin. Koulutuksessa pyritään saamaan ote heteronormatiivisuudesta ja hetero-oletuksesta. Heteronormatiivisuus vaikuttaa terveydenhuollon asiakaskohtaamisissa.
Mitä on heteronormatiivisuus ja miten sitä voidaan purkaa?
Heteronormatiivisuudeksi kutsutaan ajattelu- ja asennoitumistapaa, jossa kieltäydytään näkemästä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kirjo ja arvotetaan yhdenlainen sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisu tai kokemustapa toista paremmaksi(Lehtonen 2010) Usein heteroseksuaalisuus arvotetaan paremmaksi, arvokkaammaksi ja suositeltavammaksi vaihtoehdoksi. Heteronormatiivisuus näkyy vahvasti kasvatus- ja sosialisaatiointituutiossa, mm. koulussa. Kaikkien lasten ja nuorten oletetaan automaattisesti olevan heteroseksuaalisia.
Sukupuolinormatiivisuus tarkoittaa, että sukupuolia uskotaan olevan vain kaksi: nainen ja mies. Sukupuolten oletetaan olevan oikealla tavalla naisellisia ja miehekkäitä. Vaatimus olla oikealla tavalla mies tai nainen koskee kaikkia ihmisiä, homoja ja heteroita. Sukupuolen uskotaan olevan peräisin biologiasta. Ei uskota, että sukupuolen ilmaisemiseen vaikuttavat muiden ihmisten ja yhteiskunnan odotukset.
Kuitenkin kyse on normista ja normeja pystytään purkamaan. Kyse ei ole luonnonlaeista. Heteronormatiivisuus ei ole samaa kuin heteroseksuaalisuus. Kaikki heterot eivät toimi heteronormatiivisesti, mutta toisaalta myös homo voi toimia heteronormatiivisesti. Hän ei esim. mielellään liiku naismaisen miehen seurassa, ettei häntäkin pidetä homona.
Heteronormatiivisuuteen kuuluu hetero-olettamus: automaattisesti kaikkia pidetään heteroina. Tutkimustuloksista käy ilmi, että hetero-olettamus elää vahvana terveydenhoidon henkilökunnassa. Kun vastaanotossa kysytään lähiomaista, pidetään selvänä, että kyseessä on esim. heterosuhteen puoliso eikä samaa sukupuolta oleva kumppani. Joku kyselyyn vastannut antoi äitinsä nimen eikä samaa sukupuolta olevan puolisonsa nimeä, kun pelkäsi kielteisiä reaktioita.
Taito kysyä – lupa puhua –koulutuksessa avataan näitä tilanteita. Miten heteronormatiivisuutta pystytään purkamaan työtilanteissa. Helposti ajatellaan, että seksuaalivähemmistöön kuuluvan asiat terveydenhoidossa keskittyvät seksuaaliasioihin, mutta todellisuudessa syyt ovat moninaiset. Vastaanottotilanteessa tulevat usein esiin perhesuhteet, arkielämä, parisuhde, tunne-elämä. Henkilökunnan vahva hetero-olettamus estää näiden asioiden totuudenmukaista selvittelyä.
Ei ole oikein, että kun vastaanotolle tulee joku seksuaalivähemmistöön kuuluva, hänet ohjataan Setaan. Terveydenhuollon henkilökunnan on pystyttävä konsultoimaan, hankkimaan tietoa ja koulutusta ja ottamaan vastuu asiakkkaastaan.
