Setan ja Nuorisotutkimusseuran tuoreen nuorisotutkimuksen mukaan nuorten hyvinvoinnissa on suuria eroja. Sateenkaarivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia pitäisi järjestöjen mukaan huomioida politiikassa nykyistä enemmän ja näiden hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen tarvitaan erityisiä toimia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa on enemmän huolia hyvinvointinsa suhteen kuin enemmistöön kuuluvilla nuorilla. Asia käy ilmi ensimmäisestä laajasta kotimaisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistönuorten hyvinvointia kartoittavan kyselytutkimuksesta.
Setan ja Nuorisotutkimusseuran tekemän tutkimuksen mukaan huonompi terveydentila, tyytymättömyys omiin elämäntapoihin ja ihmissuhteisiin sekä mielenterveyden ongelmat olivat sateenkaarinuorilla keskimääräistä yleisempiä. Muihin nuoriin verrattuna heillä on enemmän masennus- ja ahdistusoireita, enemmän itsetuhoajatuksia ja itsetuhoista käyttäytymistä.
Sateenkaarinuorten syrjintä -ja häirintäkokemukset yleisiä
Kyselyn mukaan 70 prosenttia homo-, lesbo-, bi- ja transnuorista kertoi kokeneensa kiusaamista ja häirintää. Samoin kokemukset väkivallasta olivat huomattavasti tavallisempia kuin suomalaisnuorilla yleensä.
- Yhteiskunnan ahtaat sukupuolinormit sekä hetero-oletus ovat syrjinnän taustalla, ja tämä aiheuttaa monille sateenkaarinuorille ulkopuolisuuden tunteen. Ei ole ihme, että tämä näkyy myös nuorten hyvinvoinnissa. Samalla tulee muistaa, että moni hlbti-nuori elää avoimesti omana itsenään ja heillä menee hyvin. Kaikki sateenkaarinuorten kokemat haasteet eivät johdu näistä normeista, vaan ovat niitä samoja arkisia asioita, jotka muitakin nuoria askarruttavat, täsmentää Setan nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén.
Valtaosa kyselyyn vastanneista oli ulkona kaapista ainakin joillekin perheenjäsenilleen. Homo- ja biseksuaalisista nuorista 28 % ei kuitenkaan ollut kertonut seksuaalisesta suuntautumisestaan kellekään perheessään. Osalla salaamisen taustalla oli pelko välirikosta vanhempien kanssa tai pelko tulla ajetuksi pois kotoa.
Ystävät tärkeitä - kouluympyröistä huolta
Monet sateenkaarinuoret kertoivat saavansa myönteistä vahvistusta identiteetilleen ystäväpiiriltään. Toisaalta useat pelkäsivät kaveripiirin ulkopuolelle jätetyksi tulemista sekä koulussa että vapaa-aikana. Tutkimuksessa koulu näyttäytyy paikkana, jossa nuoret kohtaavat eniten sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää häirintää.
- Huolestuttavaa on, että enemmistö niistä, jotka ovat kertoneet koulukiusaamisesta opettajalle, on kokenut, että mitään ei ole tapahtunut tai että tilanteesta on syytetty heitä itseään. Vielä suurempi osa häirintää kokeneista nuorista kertoo, etteivät he tuoneet kiusaamista ilmi, koska se olisi heidän mielestään vaatinut ulostuloa, tai he kokivat, ettei kertominen olisi johtanut mihinkään, kertoo tutkimuksen laatinut tutkija Katarina Alanko.
Seta ja Nuorisotutkimusseura peräänkuuluttavat sateenkaarinuorten osallistumismahdollisuuksien ja palveluiden saavutettavuuden turvaamista ja laaja-alaisempaa yhteistyötä nuorisotyön, koulutuksen ja kasvatuksen alalla.
- Tarvitaan myös erityistoimia, jotta nykyistä useampi sateenkaarinuori saisi äänensä kuuluviin ja jotta heidän tarpeisiinsa vastattaisiin samoin ehdoin kuin muiden. Vastuu hyvän elämän edellytysten rakentumisesta ja täysvaltaisen kansalaisen kokemuksista ei voi jäädä liikaa lasten ja nuorten harteille, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.
- On hyvin tärkeää, että aikuiset viestittäisivät, että seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta voi puhua ja että keskusteluun suhtaudutaan vakavasti. Tämä edellyttää asiallista tietoa moninaisuudesta ja tukea nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja nuorten vanhemmille. Aihepiiri tulee ottaa kouluissa entistä kattavammin myös opetussuunnitelmiin ja oppikirjoihin, toteaa Setan puheenjohtaja Juha-Pekka Hippi.
Kevään ja kesän 2013 mittaan toteutettuun kyselyyn osallistui 1623 nuorta, joiden ikä oli 15–25 vuotta. Enemmistö (1499) ilmoitti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Analyysissä tätä ryhmää on verrattu vastaajiin, jotka ovat ilmoittaneet olevansa heteroja. 369 vastaajalla oli transidentiteetti (transihminen, transsukupuolinen, transmies, transnainen, transgender, transvestiitti).
Tutkimustulokset julkaistiin torstaina 7. marraskuuta Setan, Nuorisotutkimusseuran ja ruotsalaisten Ungdomsstyrelsenin ja RFSL Ungdomin seminaarissa ruotsalais-suomalaisessa Kulttuurikeskus Hanasaaressa. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella osana hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoa. Tutkimustulkset on julkaistu ruotsin kielellä. Suomen kielellä tuktimus julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Ruotsinkielinen tutkimusraportti PDF-muodossa
Tutkimusraportin tiivistelmä suomeksi