Helsingin Punavuoren kaupunkipolun esittelykierros unohti homoelämän

  • Teema
  • Historia
  • vaeltaja2006
  • 6
Erilaisia Gambrinin mainoksia Seta-lehdessä


Moniin kaupunkeihin on suunniteltu ns. kaupunkipolkuja. Matkailija tai alueen oma asukas voi polkua seuraten saada monipuolisen kuvan kaupunginosan historiasta ja muusta katsomisen arvoisesta. Netissä on luettelo suomalaista kaupunkipoluista.

Helsingin Punavuoreen ollaan perustamassa uutta kaupunkipolkua. Avajaiskävely oli Helsinki-päivänä, 12.6.2013. Punavuoren kaupunkipolku julkaistaan myöhemmin tänä vuonna netissä, joten jokainen kiinnostunut voi lähteä kierrokselle omaan tahtiin.

Helsinki-päivänä avajaiskierros Punavuoressa kesti lähes kolme tuntia. Punavuori on historiallisesti kiinnostava kaupunginosa. Liikkeellelähtö oli Sinebrychoffien kotitalon ja nykyisen taidemuseon edestä. Sinebrychoffeista oppaalla oli paljon kerrottavaa. Vieressä on tehdas ja talon edessä kaunis puisto. Kun Sinebrychoffit aloittelivat 1800-luvun alkupuolella, tämä alue oli vielä kaupungin reuna-alueita.

Kierros kulki Iso Roobertinkadun loppupäästä Uudenmaankadulle ja kortteleiden läpi Ison Roban alkupäähän. Korttelin sisäpihalla oli aikoinaan mm. kreikkalaisen Athanasioksen ravintola. Iso-Roobertinkatu on monella tavalla kiinnostava. Vielä 1970-luvulla raitiovaunut kulkivat pitkin Robaa. Sitten siitä tuli kävelykatu pitkien taistelujen jälkeen.

Yksi asiakokonaisuus unohtui avajaiskävelyllä kuitenkin täysin. Iso-Roba on ollut Helsingin gay-viihde-elämän keskipiste 1980-luvulta 2000-luvulle saakka. Tässä gay-lisälehti kaupunkipolulle:

Jo 1960-luvulla Roban loppupään antikvariaatit myivät ulkomaisia gay-lehtiä. Kotimaista gay-mediaa ei silloin vielä ollut. Tunnetuin oli Antikvaarinen kirjakauppa Robert Oy Iso Roobertinkatu 42:ssa. Hyllyssä olivat aina uusimmat skandinaaviset gay-lehdet.

Entisen Gambrini-ravintolan tiloihin perustettiin heinäkuussa 1984 Gay Gambrini, joka oli ensimmäinen homo-, lesbo- ja transyleisölle tarkoitettu ravintola. Muutamaa vuotta myöhemmin Gambrinia organisoitiin uudelleen ja aulatiloihin muodostettiin ensimmäinen "tosimiesten" Company-baari.

Gay Gambrini vaikutti voimakkaasti Roban iltaelämään. Kadun toisella puolella Bugatti-ravintola muodostui jatkopaikaksi, kunnes ilmoitettiin, ettei olla kovin innostuneita homoasiakkaista. Bugatti ei pitkään sen jälkeen jatkanut. Myös Gay Gambrini eli Kampsu lopetti 23.3.1993. Simonkentän laidalle oli avattu Don't Tell Mama -disco edellisenä vuonna, ja kilpailutilanne oli kestämätön.

Annankadun puolelle perustettiin 1996 Lost&Found -ravintola, josta tuli hyvin suosittu mutta vähitellen se kuitenkin muodostui heteroyleisön paikaksi. Lostarissa oli mainio esiintymislava ja säännöllisesti erilaista ohjelmaa. Lostari lopetti vuonna 2011.

Eniten katukuvaan vaikutti kuitenkin 2000-luvulla DTM-yökerho, joka siirtyi Simonkentän viereltä Roballe vuonna 2002. Se oli pohjoismaiden suurin homoyöklubi. DTM sulki ovensa vuoden 2011 lopussa.

Punavuoressa Pursimiehenkadulla sijaitsi 1990-luvulla kotoisa baari Olotila. Lähellä oli myös erikoisliike Harness. Myös MSC Finlandilla oli klubihuoneisto Punavuoressa, mutta se lopetettin, kun poliisi teki sinne ratsian alkoholiepäselvyyksien vuoksi.

Nyt Roballa on enää yksi gaybaari: Room. Homoelämän keskipiste on muuttanut Erottajan ympäristöön.

6 kommenttia

Pienenä tarkennuksena Gambrinin lopettamiseen se, että Annankadulle perustettu DTM ei varsinaisesti kilpaillut Gambrinin kanssa, vaan Gambrinin diskotoiminnot siirrettiin DTM:ään paremmin toimiviin tiloihin.

Samalla siirtyivät myös A-oikeudet, joiden saanti oli noihin aikoihin vielä kiven alla. Keskiolutbaarina Gambrini ei vetänyt tarpeeksi asiakkaita, ja sen toiminta jäi kannattamattomaksi.
Gambrinista siirtymisessä Annankadun DTM v1.0:aan ja Lost & Foundiin tehtiin myös iso loikka ulostulossa. Gambrini oli sisäpihalla, jonne pujahdettiin, kun taas Annankadulla DTM:ään jonotettiin kadulla avoimesti nurkan taakse asti ja Lost & Foundissa oli kadulle isot ikkunat, joista asiakaskunnan näki piilottelematta.

Uutistekstissä "DTM sulki ovensa vuoden 2011 lopussa." tarkoittaa toki sitä, että DTM siirtyi historiansa 3. paikkaan, aivan kaupungin ytimeen Mannerheimintielle, alunperin venäläiseksi poikakouluksi, Aleksanterin kimnaasiksi, rakennettuun rakennukseen, jossa olivat aiemmin toimineet myös iso taidegalleria ja 1930-luvulta (kokoomuslaisen) sanomalehti Uuden Suomen toimitus.

Kommenttia muokattu: 16.06.2013 klo 20:50