Heinäkuussa 2011 Tampereella järjestettiin sateenkaarihistoriaa käsittelevä kävelykierros homojen ja lesbojen näkökulmasta kiinnostaviin kohteisiin Tampereen keskustassa. Tässä äänikoosteessa lähdetään liikkeelle ylioppilastalolta, siitä siirrytään kirjastotalo Metson eteen, edelleen Työväen teatterin lähelle, Laukontorille, Hatanpään valtatien varteen ja viimeisenä puistoon Hotelli Ilveksen edustalle. Tutkija Tuula Juvonen johdattelee Tampereen homo- ja lesbohistoriaan.
Tuula Juvonen on tutkinut Tampereen homojen ja lesbojen historiaa. Kunakin aikakautena on ollut sille aikakaudelle ominaiset tavat ja kokoontumispaikat. Erityisesti Juvonen rohkaisee kirjoittamaan muistiin, millaista homojen ja lesbojen elämä on juuri nyt ja hän rohkaisee lähtemään mukaan aina, kun jotain järjestetään HLBTI-väelle. Se voi olla ainutkertaista, ja jos jäämme sohvalle lojumaan, vanhana voi vaivata kysymys: ”Miksi en silloin ollut mukana, kun tapahtui?”
Kiitämme Pirkanmaan Setaa, opiskelijaryhmä Sekavaa ja tutkija Tuula Juvosta tästä kiertokävelypaketista. Se on kuultavissa Ranneliikkeen sivulla Pirkanmaan priden eli Leimautumispäivien ajan. Tekstissä joitakin kohtia on kirjoitettu uudelleen ajan tasalle.
LIITE 1612
Kiertokävely alkaa Ylioppilastalolta, Kauppakatu 10. Tästä on lyhyt matka muutamaan kiinnostavaan kohteeseen.
Vanha kirjastotalo, Keskustori 4, oli vielä 1950-luvulla tärkeä tiedonhakupaikka. Ei ollut internetiä. Jos halusi tietää homoseksuaalisuudesta, oli tutkittava tietosanakirjoja tai oli pyydettävä virkailijalta haluamansa tietokirja. Kirja noudettiin. Vanhassa kirjastotalossa kokoontui kirjallinen Mäkelän piiri. Se oli miesvoittoinen ryhmä. Vain kaksi naista hyväksyttiin. Toinen oli runoilija, modernisti Mirkka Rekola. Mirkka Rekola kuoli helmikuussa 2014. Häntä muistettiin mm. ranneliike.netissä http://ranneliike.net/teema/muutama-kuva-mirkka-rekolan-maailmasta?aid=10698
Lähellä ylioppilastaloa on myös Kuninkaankatu 15, Pirkanmaan Setan toimipaikka.
Kuninkaankatu 4:ssä sijaitseva tallipiha ja kahvila ovat myös osa homojen ja lesbojen historiaa. Siellä sijaitsi ensimmäinen vallattu talo. Valtaajina 1988 olivat kommunistit, homot ja lesbot. Paikkaa pidettiin kunnossa ja sillä tavalla vältettiin purkaminen. Nyt se on arvokas vanha miljöö.
Ylioppilastalossa on ollut leimareita eli Leimautumisbileitä vuodesta 1988. Tutkija Tuula Juvonen kertoo seuraavassa äänikatkelmassa Leimarien historiasta ja merkityksestä.
Näsinlinnankatu 22:ssa sijaitsi vuoden 1995 paikkeilla lesbobaari Bar Hospital. Sen kalusto ja tapahtumat liittyivät eri tavoin läääketieteellisiin aiheisiin
LIITE 1613
Kiertokävely jatkuu pääkirjastorakennuksen, Metson eteen. Se on Pietilöiden suunnittelema, vuonna 1986 valmistunut rakennus.
Tästä näkyy paikka, jossa oli jonkin aikaa Nice Place -niminen lesbobaari "naisille ja heidän ystävilleen", Hämeenpuisto 28. Siellä oli omat loosit jääkiekon pelaajille, jalkapalloilijoille ja yliopiston väelle. Oli taidenäyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia. Vähitellen paikka hiipui pois, kun kävijöitä ei riittänyt.
LIITE 3942
Kirjastorakennus Metson yhteydessä oli pieni museo "Muumilaakso". Vuonna 2014 Muumilaakso muutti Tampere-taloon.
Pirkankatua 200 metriä ylöspäin on Pyynikin uimahalli. Se oli homomiesten suosiossa. Pukutiloissa oli mielenkiintoisesti rakennetut pukeutumiskopit, mutta ne hävitettiin peruskorjauksen yhteydessä, kun haluttiin "homoliikenne" pois.
Uimahallin vieressä, hotellirakennuksessa, tunnettu 1960-luvun näyttelijä teki itsemurhan. Homomiehet tiesivät, että hän oli naimissa, mutta vietti samalla kaksoiselämää.
LIITE 1615
Seuraava kohde on Tampereen Työväen teatterin edessä, Hämeenpuisto 28-32. Pirkanmaan setan varhainen edeltäjä Vagabondi järjesti tansseja teatteritalon 4. kerroksessa. Ne olivat hyvin suosittuja.
LIITE 1616
Työväenteatterilla on homo- ja lesbohistorian kannalta tärkeä merkitys. Teatterin johdossa on ollut henkilöitä, joita yleisesti on pidetty homoina. Vaikka heistä puhuttiin, emme voi olla varmoja heidän homoudestaan. Monille talossa työskennneille homoille ja lesboille teatteri oli mukava, turvallinen työpaikka, kun ei tarvinnut pelätä homofobiaa.
Eino Salmelainen aikoinaan 1930-luvulla erotettiin Tampereen teatterin johdosta, ilmeisesti homouden vuoksi. Hän palasi Tampereelle 1943 Työväen teatterin johtoon.
Näyttelijä Ossi Kostia oli kansan rakastama ja häntä yhä näkee suomalaisissa vanhoissa elokuvissa. Ossi Kostia ja hänen ystävänsä Jaakko Katajakoski asuivat yhdessä kosken rannalla Tammer-hotellissa, Satakunnankatu 13, parikymmentä vuotta. Heidät on haudattu Nurmijärven hautausmaalle, vierekkäisiin hautoihin.
LIITE 1617
Hämeenpuiston ja Satamakadun risteyksessä osoitteessa Hämeenpuisto 41 oli Vagabondin (myöhemmin Tampereen Setan) toimisto
Vagabondi oli 1973 perustettu homojen ja lesbojen järjestö. Muuallakin oli samanlaisia. Helsinkiin oli jo vuonna 1969 perustettu keskusteluseura Psyke. Turkuun perustettiin 1971 Päivänkakkarat. Tampereen Vagabondin tansseja järjestettiin monissa paikoissa, mm. teatteritalon 4 krs ja Merirosvo-ravintolassa Särkänniemessä. Se oli tuottoisaa - rahaa saatiin kokoon niin paljon, että toimistotila hankittiin omaksi. Vagabondin jälkeen tuli Tampereen Seta. Tampereen yliopiston sosiaalipsykologianemeritusprofessori Antti Eskola muistelee aidsin tuloa Suomeen. Vagabondin aloitteesta perustettiin epävirallinen aids-seurantaryhmä. Seurantaryhmässä saatiin aikaan mm. se, että kirjoitettiin juttu aidsin logiikasta "Aids asiallisesti" -kirjaan. Sitä esiteltiin myös kansainvälisissä kongeresseissa.
Taustan savupiippu on Klingendahlin lankatehtaan piippu. Kaksi tehtaan työntekijää jäi aikoinaan kiinni seksisuhteetsta tehtaan varastohuoneessa. Vieressä on Eteläpuisto, jossa kerrottiin liikkuvan homomiehiä. Koko Pyynikin rinne oli aluetta, jossa keväällä ja kesällä oli paljon "pariskuntia". Kotiin ei ollut mahdollista viedä, oli käytävä puistoissa.
Pyynikin kulkutautisairaalan tiloista Pyynikinkatu 7:stä kaupunki antoi tiloja yhteisökäyttöön. Esim. lesboyhteisö Nuppulinnalla oli 150 neliön asuintilat alakerrassa.
LIITE 3941
LIITE 1618
LIITE 1619
LIITE 1620
Hatanpään valtatien varrella ollaan lähellä entistä Mixei-ravintolaa, Otavalankatu 3. Nykyisin se on muualla, osoitteessa Itsenäisyydenkatu 7-9. Sen sanotaan olevan Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva homobaari.
Siitä on lyhyt matka Tammelantorille. Siellä vanhan kenkätehtaan tiloissa toimi aikoinaan naisten ryhmä Ainaiset. Heillä oli hyviä bileitä ja tapahtumia.
Kun Hatanpään valtatiellä katsotaan toiseen suuntaan, Vuolteenkatu 20:ssa toimi aikoinaan homoyleisölle tarkoitettu Zeus-sauna.
Tässä yhteydessä puhuttiin myös Tampereen tuomiokirkon freskoista. Magnus Enckellin tekemä alttaritaulu "Ylösnousemus" on kiinnostava. Siinä kaksi miestä käsi kädessä nousee kohti valoa. Enckelillä oli aikoinaan italialainen "palvelija", jonka kanssa hän eli pitkään.
Kirkossa voi tarkastella myös Simbergin freskoa, jossa pojat kantavat elämänköyttä. Mallit olivat tamperelaispoikia. Simberg valmisteli teostaan Palanderin talon ateljeessa, Keskustori 5:ssä. Aikoinaan homot lähettelivät toisilleen mielellään taidepostikortteja. Taidekorttien alastomat hahmot sallittiin postinjakelussa.
LIITE 1621
LIITE 1622
Koskipuisto on ollut Tampereen homoelämän yksi keskipiste. Lähistöllä ja ympäri Tamperetta on ollut monia houkuttelevia toiletteja. Poliisi tiesi, että esim. sähkölaitoksen viereisessä vessassa miehet tapailivat toisiaan.
1950- ja 60-luvuilla ja myöhemminkin ulkotapaamispaikat olivat tärkeitä.
Setan edeltäjän, Vagabondin jäsenlehden kansikuvassa vuonna 1985 oli kuvattuna Tampereen miespatsaita.
Ravintola Tillikka ja sen edeltäjät (mm. Pusta) Hämeenkatu 14 olivat homoystävällisiä. Tarjoilijakin puhui "kilteistä pojista".
Yksi osa homokulttuuria oli vuonna 1969 Hair-musikaali, ohjaajana Reijo Paukku. Siinä nähtiin ensi kertaa alastonkohtaus.
Keskustori on ollut monen homo- ja lesbotapahtuman paikka. Siellä on ollut esim. mielenosoitus Aslanin eheyttämiskurssia vastaan.
LIITE 1623