Kolminäytöksinen ooppera.
Libretto säveltäjän, vapaasti Wolfram von Eschenbachin (1210) Parzivalia mukaillen.
Kantaesitys: 26.7.1882 Bayreuthissa
1.Näytös:
Keskiajan Espanja. Lähellä Monsalvatin linnaa olevassa metsässä Pyhän Graalin ritari Gurnemanz herää kahden nuoren herran kanssa unesta. Kaksi muuta ritaria saapuu valmistamaan aamukylpyä heidän sairaalle johtajalleen Amfortakselle, tämä kärsii parantumattomasta haavasta. Kundry, iätön monta valepukua käyttävä nainen ryhtää sisään mukanaan balsamia Amfortakselle. Kuningas ja hänen seurueensa saapuvat, ottavat lahjan vastaan ja jatkavat matkaansa läheiselle järvelle. Kun Gurnemanz valittaa Amfortaksen haavaa, hänen seuralaisensa pyytävät häntä kertomaan haltija Klingsorista joka aikoinaan yritti liittyä ritarilliseen
veljeskuntaan. Klingsorin liittyminen evättiin hänen maallisten himojensa vuoksi, hän yritti saada hyväksynnän kastroimalla itsensa ja tuli kuitenkin uudelleen evätyksi. Nyt tämä leppymätön vihollinen Klingsor sai Amfortaksen ansaan kauniin naisen avulla: kun kuningas makasi tämän käsivarsilla, Klingsor varasti häneltä pyhän keihään (joka oli lävistänyt Kristuksen kyljen) ja iski sillä Amfortasta. Tämän haavan voi parantaa vain viaton nuoruus josta on tullut viisaus myötätunnosta tai säälistä. Yhtäkkiä nuolen lävistämä joutsen putoaa maahan. Ritarit raahaavat sisään nuoren Parsifalin jota Gurnemanz moittii linnun ampumisesta. Nuori mies heittää jousensa ja nuolensa häpeissään kauas. Kundry kertoo että hänen isänsä Gamuret kuoli taistelussa; hänen äitinsä Herzeleide kasvatti pojan metsassä, mutta nyt myös hän on kuollut. Kun ritarit kantavat Amfortaksen paarit takaisin, Gurnemanz saattaa Parsifalin linnaan ja pohdiskelee samalla olisiko hän ennustuksen täyttymys.
Graalin korkeassa hallissa Amfortas ritareineen valmistautuvat viettämään Viimeistä Ehtoollista. Johtajan isän, ikääntyneen Titurelin ääni pyytää Amfortasta paljastamaan pyhän astian, mutta Amfortas epäröi, hänen ahdistuksensa kasvaa Kristuksen veren ollessa läsnä. Lopulta Titurel määrää ritarien paljastamaan pikarin josta lähtee heijastus halliin. Samalla kun leipää ja viiniä tarjoillaan, näkymätön kuoro kuuluu ylhäältä. Parsifal ei ymmärrä yhtään mitään vaikkakin hän pitelee sydäntään kun Amfortas huutaa tuskissaan. Gurnemanz ajaa ymmärtämättömän nuorukaisen tiehensä.
2. näytös:
Klingsor kutsuu Kundryn viettelemään Parsifalin. Varmistettuaan itselleen Amfortaksen keihään, hän pyrkii perimään Graalin tuhoamalla Parsifalin jonka hän on oivaltanut olevan ritarikunnan pelastuksen. Kundry joka toivoo itselleen pelastusta, vastustelee turhaa.
Klingsorin taikapuutarhassa kukkaisneidot pyytävät Parsifalilta syleilyä mutta nämä katoavat kun Kundry joka on muuttanut itsensä seireeniksi, saapuu sisään mielistelläkseen häntä lapsuudenmuistoilla, sekä muistoilla äidistään. Kun Kundry tarjoaa intohimoista suudelmaa, nuorukainen hätkähtää ja ymmärtää vihdoinkin Amfortaksen haavan salaisuuden kuten myös oman kutsumuksensa. Kundry yrittää saada Parsifalilta sääliä pitkäveteiseen elämäänsä jota hänen on ollut pakko viettää siitä lähtien kun hän nauroi Kristukselle ristillä, mutta jälleen kerran hänet torjutaan. Kundry kiroaa Parsifalin vaeltamaan epätoivoisena etsimään Monsalvatia ja kutsuu Klingsoria joka sinkoaa pyhän keihään. Nuorukainen saa keihään kiinni ja tekee ristinmerkin ja näin saa linnan katoamaan.
3. näytös:
Gurnemanz joka on nyt vanha erakko, löytää katuvan ja uupuneen Kundryn pensaikosta. Kun hän elvyttää Kundryn, haarniskaan pukeutunut ritari lähestyy. Gurnemanz tunnistaa Parsifalin ja keihään. Ritari kuvailee kaikkia niitä vuosia kun hän on yrittänyt löytää tien takaisin Amfortaksen ja Graalin luo. Gurnemanz riisuu Parsifalin haarniskan. Kundry pesee hänen jalkansa ja kuivaa ne tukallaan. Vastineeksi Parsifal kastaa Kundryn ja sen jälkeen kuvailee kevätniittyjen kauneutta. Kaukaiset kellot ilmoittavat Titurelin hautajaisista. He kävelevät linnaa kohti. Ehtoollispöytä on kadonnut Graalin salista. Koska Amfortas ei kykene enää paljastamaan pikaria, hän pyytää ritarien päättämään hänen ahdistuksensa kuolemalla, mutta Parsifal koskettaa häntä keihäällä ja tämä parantaa haavan. Nostaessaan pikarin hän hyväksyy ritarien kunnianosoituksen tulla heidän uudeksi johtajakseen. Kundry joka on vihdoinkin vapautettu kirouksestaan vaipuu kuolleena maahan.
KUUNNELTAVAKSI:
- Decca: Georg Solti; René Kollo, Christa Ludwig, Dietrich Fischer-Dieskau, Gottlob Frick, Hans Hotter, Zoltan Kelemen, Chor der Wiener Staatsoper, Wiener Sängerknaben, Wiener Philharmoniker
- Deutsche Grammophon: Pierre Boulez; James King, Gwyneth Jones, Franz Crass, Thomas Stewart, Donald McIntyre, Chor der Bayreuther Festspiele, Orchester der Bayreuther Festspiele
- Philips: James Levine; Peter Hofmann, Waltraud Meier, Simon Estes, Franz Mazura, Matti Salminen, Chor der Bayreuther Festspiele, Orchester der Bayreuther Festspiele
- Deutsche Grammophon: James Levine; Plácido Domingo; Jessye Norman, James Morris, Jan-Hendrik Rootering, Kurt Moll, Ekkehard Wlaschiha, The Metropolitan Opera Orchestra and Chorus