Kuva: ©Ondine Oy
Aslak Hetta, Lannin ottopoika - Aki Alamikkotervo
Agni, hänen veljentyttärensä - Raili Viljakainen
Unna, hänen tyttärensä - Anna-Kristiina Kaappola
Nalta Lanni, kuulu Jevddasjärven tietäjä, rikas porolappalainen - Raimo Laukka
Agneta - Eeva-Liisa Saarinen
Nilla Sjaggo, lappalainen maallikkosaarnaaja, "huutajien" lahkoa - Lassi Virtanen
Henric Lyckselius, kirkkoherra - Arttu Kataja
Amund Bucht, vouti - Jaakko Kortekangas
Hans Ruth, kauppias - Tuomas Katajala
Kadja-Joussa, voudin renkipoika - Ilkka Hämäläinen
Norjalainen upseeri - Jaakko Kortekangas
Kaksi poropaimenta - Tiina Penttinen, Arttu Kataja
Huutajan ääni - Lassi Virtanen
Kertoja - Kai Lehtinen
Ylioppilaskunnan Laulajat (kuoronjohto: Matti Hyökki)
Kampin Laulu (kuoronjohto: Timo Lehtovaara)
Radion Sinfoniaorkesteri
Kapellimestari: Sakari Oramo
Ondine 2005
ODE 1050-2D (2 CD)
Viime vuosisadan alun menestyneimpiin suomalaisiin oopperasäveltäjiin kuulunut Armas Launis, joka valitettavasti jäi varsin varhaisessa vaiheessa suurelle yleisölle tuntemattomaksi, oli paitsi oopperasäveltäjä, myös
libretisti, tutkimusmatkailija, kirjailija, sukututkija, sanomalehtimies. Launis lienee jäänyt tuntemattomaksi koska 1930-luvulla hän muutti pysyvästi Ranskaan Nizzaan asumaan ja eli loppuelämänsä siellä. Armas Launista
lähellä oli aina tavallisen kansan elämä ja kulttuuri, hän olikin hyvin perehtynyt Suomen ja Suomen lähialueiden sekä Pohjois-Afrikan kansanmusiikkiin, Launis väitteli filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 1913, väitöskirjan aiheena olivat virolaiset runosävelmät.
Launiksen ensimmäinen ooppera Seitsemän veljestä kantaesitettiin Helsingissä vuonna 1913, se sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton, hänen toinen oopperansa Kullervo (1917) muodostuikin hänen suosituimmaksi
oopperakseen ja sitä esitettiin näyttämöllä sekä Suomessa että Ranskassa, sekä Monte Carlon radiossa. Hänen myöhemmät oopperansa ovatkin sitten jääneet tuntemattomiksi.
Radion Sinfoniaorkesteri kantaesitti Armas Launiksen oopperan Aslak Hetta yli 70 vuotta teoksen valmistumisen jälkeen, Ondine myös levytti oopperan ja se on nyt julkaistu. Aslak Hetta on eräänlainen saamelaisooppera, se on ylistys saamelaiskulttuurille ja sen musiikilliset johtoaiheet pohjautuvat saamelaisiin sävelmiin. Aslak Hetta kuvataan oopperassa vapaustaistelijana, lisäksi tarinaan on ympätty myös rakkaustarina. Itse
monimutkainen tarina perustuu historialliseen aiheeseen, uskonnollis-poliittiseen hurmosliikkeeseen, jonka kannattajat vaativat kautokeinolaista kauppiasta lopettamaan viinan myynnin. Kapinalliset
surmaavat kauppiaan ja polttavat hänen talonsa, minkä vuoksi kapinajohtaja Aslak Hetta teloitetaan.
Launiksen orkestraatio Aslak Hetta-oopperassa on hyvin voimakasta, lyömäsoittimilla on siinä selvästi tavallista merkittävämpi osa, wagnerilainen johtoaihetekniikka ja saamelainen folklorismi on tässä teoksessa yhdistettynä. Erityisesti kuoro-osissa kansanmusiikkivaikutteet ovat selvästi kuuluvissa.
Orkesterin ja kahden kuoron lisäksi Aslak Hettaan tarvitaan kymmenen solistia. Päärooli, joka on kirjoitettu tenorille, ja jonka levytyksessä tulkitsee Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan kuuluva Aki Alamikkotervo, on hyvin vaativa ja korkealle kirjoitettu. Toinen päärooli, Agni, on kirjoitettu sopraanolle, ja sen puolestaan levytyksellä tulkitsee Raili Viljakainen. Myös tämä sopraanon rooli on kirjoitettu varsin korkealle, eikä kumpaakaan pääroolin esittäjää ja tulkintaa suinkaan helpota se, että orkestraatio on hyvin vahvaa ja voimakasta ja solistien on laulettava koko aika kovaa ja tavallaan kilpailtava orkesterin kanssa siitä että ääni kuuluisi
mahdollisimman hyvin.
Kaikki solistit onnistuvat erinomaisesti tulkinnoissaan, Aslak Hettan kantaesitys tuskin olisi voinut saada parempaa kokoonpanoa esittämään ja levyttämään tätä jo unohtunutta suomalaisen oopperamusiikin mestariteosta.
Kapellimestari Sakari Oramo on jo varsin pitkään suunnitellut Armas Launiksen musiikin esille tuomista, ja hänen mukaansa Aslak Hetta -ooppera oli tähän tarkoitukseen sopivin, Oramo myös johtaa musiikin todella pätevästi. Tällä kokoonpanolla Aslak Hetta esitettiin Radion Sinfoniaorkesterin konsertissa, mutta myös tämän teoksen soisi jonain päivänä tavoittavan suuremman yleisön esimerkiksi Suomen Kansallisoopperan lavalla esitettynä.
Aslak Hetta on teos johon ehdottomasti kannattaa tutustua sen mielenkiintoisen ja kauniin musiikin takia, sekä siksi että se on oiva lisä suomalaisten oopperoiden joukkoon - teos saattaa vaatia useamman kuin yhden kuuntelemisen jotta se kunnolla aukeaa, mutta sitten voikin todeta että perinteisempien oopperamaiden teosten joukossa tämän oopperan ei tarvitse suinkaan hävetä.
Hannu Korhonen (aka. Hank) / ranneliike.net