Pääosissa:
Elvira - Edita Gruberova
Lord Arturo Talbo - José Bros
Sir Riccardo Forth - Carlos Álvarez
Sir Giorgio - Simón Orfila
Lord Gualtiero Valton - Konstantin Gorny
Sir Bruno Roberton - Vicenc Esteve Madrid
Enrichetta di Francia - Raquel Pierotti
Gran Teatre del Liceun kuoro ja orkesteri.
Kuoronjohto: William Spaulding.
Kapellimestari: Friedrich Haider
Ohjaus: Andrei Serban
Lavastus ja puvustus: Michael Yeargan
Valaistus: Robert Bryan
Video-ohjaus: Toni Bargalló
Kuvasuhde: 16:9 (anamorphic PAL).
Tekstitys: englanti, saksa, ranska, italia, espanja, katalaani.
Oopperan kesto: 159 minuuttia (2 DVD:tä)
Esityskieli: italia.
Julkaisija: TDK
Tämä Andrei Serbanin ohjaama produktio jonka lavastus ja puvut ovat Michael Yearganin, on alunperin Walesin Kansallisoopperan yhteistyössä Alankomaiden oopperan tekemä, ja se sai ensiesityksensä Cardiffissa vuonna 1982. 10 vuotta myöhemmin sama produktio nähtiin Covent Gardenissa. Nyt saatavilla oleva esitys on Barcelonan Gran Teatre del Liceussa tallennettu, vuonna 2001 tämä sama produktio matkasi Espanjaan osana Bellini-juhlavuotta.
Oopperan lavastus on hyvin niukka alusta loppuun asti. Ensimmäisessä näytöksessä näemme laskusillan, portaat sekä tasanteen; toisessa näytöksessä näemme muurin, portaikon ja kaariholvin; ja kolmas näytös käsittää lumenpeittämän näyttämön sekä rikkimenneet vaunut, vain hevosvaljakko vaunujen edestä puuttuu. Ilmeisesti ohjaajan ja lavastajan tarkoitus on ollut keskittyä bel canto-lauluun eikä viedä katsojien huomiota liiaksi pois siitä. Tässä on onnistuttu varsin tehokkaasti.
Valaistus on pääosan oopperasta hyvin aikaansaatua, mutta silloin tällöin spottivalot suorastaan etsivät solisteja ja näinollen toisinaan solistien ilmeet ja eleet jäävät kunnolla näkymättä.
Välillä kameratyöskentely on kehnoa, epätarkkoja kuvia, tai liikkeessä olevia kameroita - ehkä eniten itseäni häiritsi välillä se, että kameraohjauksessa oli suurimmaksi osaksi keskitytty lähikuviin, myös silloin kun kyseessä on esimerkiksi duetto tai suurempi kohtaus, olisin toivonut hieman enemmän kohtauksista kokonaiskuvia.
Tämän DVD-julkaisun tärkeintä ja parasta antia on bel canto-laulu, hienot solistit, ja etenkin sopraano Edita Gruberova Elviran roolissa. Gruberova ei vain laula upeast, vaan hän myös eläytyy rooliinsa täysillä. Harmittava tosiseikka on se, ettei meillä ole saatavilla Bellinin I Puritanista DVD:tä jossa Elvirana kuulisimme Dame Joan Sutherlandia, Beverly Sillsiä, Anna Moffoa tai vaikkapa Natalie Dessay'tä, meidän on siis tyydyttävä tähän upean bel canto-oopperan ainoaan saatavillaolevaan DVD-julkaisuun.
Edita Gruberova ei ole tässä Barcelonan Gran Teatro del Liceun esityksessä aivan parhaimmillaan vaan valitettavasti kuulemme muutaman varsin rumankin äänen, sekä jotkut hänen korkeista äänistään ovat melkoisen kireitä. Mutta esimerkiksi "Son vergin vezzosa":ssa hänen äänensä soi loisteliaasti korkeine äänineen, lisäksi hänen
pianissimo-laulunsa on esimerkillistä. Bel canto-rooleissa Gruberova on kuin kotonaan, hän onkin tämän hetken sopraanoista edelleenkin tärkein näiden roolien esittäjä, häntä kuullaan niin tässä I Puritanin Elviran
roolissa tulevinakin vuosina, kuten Bellinin Norma-oopperan nimiroolissa, Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoorin nimiroolissa ja Donizettin Roberto Devereux-oopperan kuningattarena. Paitsi Gruberova-faneille tämä DVD on pakollinen ostos, mutta myös bel canto-oopperoiden ystäville, ja niille, jotka haluavat kuulla esimerkillistä oopperalaulua.
Myös tenorin rooli Arturo on hyvin vaativa, sillä Bellini kirjoitti tenorille useita todella korkeita ääniä, aina korkeaan h:hon, c:hen ja d:hen saakka, puhumattakaan korkeasta f:stä joka useimmiten jää kuulematta. Nuori tenori José Bros suoriutuu vaativasta tehtävästään loistavasti. Brosin kaikki korkeat äänet soivat kunnolla, eikä hän laula niistä yhtäkään falsetissa, hänen legatonsa on upeata kuunneltavaa. Brosin ääni sopii hienosti yhteen Gruberovan kanssa, ja heidän duettonsa ovatkin bel cantoa parhaimmillaan.
Kapellimestari Friedrich Haider, joka lisäksi on Edita Gruberovan aviomies, johtaa orkesteria hyvin, hän saa orkesterin hienosti tukemaan laulajia. Aika-ajoin Haiderin tempot ovat hieman liian nopeita aarioiden ja
kohtausten välisissä osissa, ja sitten kun aaria tai duetto tai vastaava alkaa, palataan tempoon joka hyvin tukee laulajia. Kuitenkin kokonaisuutena esitys on upea.
Hannu Korhonen (aka. Hank) / ranneliike.net