Rautawaara, Aulikki (02.05.1906 - 29.12.1990)

  • Teema
  • Ooppera
  • Hannu Korhonen

Aulikki Rautawaara


Aulikki Rautawaara syntyi Helsingissä 02.05.1906. Vanhemmilla, Wenny ja Wäinö Rautawaaralla oli musiikkikoulu, jossa hänen äitinsä opetti pianonsoittoa ja isä laulua. Aulikki Rautawaarasta piti alunperin tulla pianisti. Äidin lisäksi hän sai piano-opetusta Kosti Vehaselta, Elli Rängman-Björliniltä ja E. Grapelta. Loukattuaan sormensa niin että haaveet soittajanurasta saivat jäädä, Aulikki Rautawaara ryhtyi ottamaan laulutunteja isältään.

Vuosina 1922-25 Aulikki Rautawaara opiskeli Helsingin konservatoriossa, ensikonserttinsa hän piti 1927 Tauno Hannikaisen säestyksellä. Hän jatkoi opintojaan Kööpenhaminassa suomalaissyntyisen Signe Liljeqvistin johdolla. Näytäntökauden 1932-33 Rautawaara oli kiinnitettynä Suomalaiseen oopperaan Mozartin Figaron häiden Kreivittären rooliin, ja Jo tuolloin kävi ilmi hänen äänellinen sopivuutensa Mozartin oopperoiden naisrooleihin. Apurahan turvin Aulikki Rautawaara saattoi jatkaa ulkomaisia opintojaan ja niin hän vietti vuoden Berliinissä Olga Eisnerin oppilaana.

Vuonna 1934 hän solmi kymmenen vuoden levytyssopimuksen Telefunken -levy-yhtiön kanssa, sopimuskautensa aikana hän levytti noin 100 äänilevyllistä liedejä, ooppera-aarioita ja operettimusiikkia (mm. duettoja tenori Peter Andersin kanssa). Valitettavasti levyjen matriisit ovat pääosin tuhoutuneet sodan aikana. Samoihin aikoihin Aulikki Rautawaaralla oli myös elokuvasopimuksia sekä Berliinissä että Lontoossa, ensimmäisen televisioesiintymisensä hän teki Lontoossa jo vuonna 1936.

Levytyksiä ja elokuvia tärkeämmäksi nousi kuitenkin Aulikki Rautawaaran ura ooppera- ja konserttilaulajana. Vuosina 1934-38 hän esiintyi Glyndebournen oopperajuhlilla Figaron häiden Kreivittärenä ja Taikahuilun Paminana. Kreivittären rooli vei hänet vuonna 1937 myös Salzburgin musiikkijuhlille.

Eurooppalaisista oopperanäyttämöistä tulivat tutuiksi muun muassa Wien, Amsterdam, Cannes ja Bryssel. Koelaulu New Yorkin Metropolitanissa epäonnistui liikarasituksen takia. 1949 Aulikki Rautawaara piti Sibelius-konsertin Edinburghin musiikkijuhlilla, samalla matkalla hän levytti Sibeliuksen lauluja His Master's Voice –yhtiölle Jussi Jalaksen säestämänä. Rautawaara lauloi Sibeliuksen musiikkia aikaisemmin jo Berliinissä ja Helsingissä. Jean Sibelius omisti hänelle yksinlaulunsa Hymn to Thais. Myös ruotsalaiset säveltäjät Gösta Nyström ja Ture Rangström saivat Aulikki Rautawaarasta omien laulujensa ylivertaisen tulkitsijan ja innoittajan.

Sodan aikana Aulikki Rautawaaralla oli tärkeä tehtävä isänmaallisuuden kohottajana ja hyväntekeväisyysaatteen edustajana. Hän konsertoi ahkerasti sekä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa. Marsalkka Mannerheim oli hänen suuri ihailijansa.

Aulikki Rautawaaralla oli kaunis ja vivahderikas ääni. Häntä arvostettiin muunmuassa musikaalisen ilmaisukyvyn, ja tulkintojensa ansiosta.

Aulikki Rautawaara kuoli 29.12.1990.

Kommentoi juttua ja keskustele aiheesta