Anna Moffo
Yhdysvaltalainen sopraano Anna Moffo syntyi kesäkuun 27. päivänä 1932 Waynessä Pennsylvaniassa Nicolas ja Regina Moffon tyttärenä. Ensimmäisen julkisen debyyttinsä hän teki seitsemän ikäisenä koulunäytelmässä, myöhemmin hän esiintyi koulun konserteissa, häissä, hautajaisissa, sekä kuoroissa. Valmistuttuaan lukiosta Anna Moffolle tarjottiin tilaisuutta esiintyä Hollywood-filmeissä, mutta hän hylkäsi tämän tarjouksen, koska hänen oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Päätettyään kuitenkin omistaa elämänsä musiikille Anna Moffo voitti neljän vuoden stipendin Curtis Institute of Musiciin Philadelphiassa esitettyään ainoan oopperasävelmän jonka hän tunsi, "Un bel dì vedremo" Giacomo Puccinin oopperasta "Madama Butterfly". Hän opiskeli laulua ja pianonsoittoa ja valmistui oppilaitoksesta huippuarvosanoin. Pian tämän jälkeen vuonna 1955 Moffo voitti Nuorten Artistien Koelaulut sekä Fulbright stipendin Rooman Accademia di Santa Ceciliassa tapahtuvaa opiskelua varten.
Näyttämödebyyttinsä Anna Moffo teki vuonna 1955 Norinan roolissa Gaetano Donizettin oopperassa "Don Pasquale" Italian Spoletossa. Seuraavana vuonna hän esiintyi "Madama Butterfly":n televisioproduktiossa, oopperan ohjasi Mario Lanfranchi jonka kanssa Moffo avioitui 08.12.1957. Vuonna 1957 hän teki La Scala debyyttinsä Giuseppe Verdin oopperassa "Falstaff", ja Amerikan debyyttinsä Mimì:n roolissa Giacomo Puccinin oopperassa "La Bohème" Lyric Opera of Chicagossa.
Metropolitan debyyttinsä Anna Moffo teki 14.11.1959 Violettana Vedin "La Traviata":ssa. Näytäntökaudella 1960-61 hän palasi Metropolitaniin laulamaan kolme uutta roolia: Gilda Verdin "Rigoletto":ssa, Adina Donizettin "L'Elisir d'Amore":ssa ja Liù Puccinin "Turandot":issa yhdessä Birgit Nilssonin ja Franco Corellin kanssa. Näihin aikoihin Moffosta tuli erityisen suosittu Italiassa. Hänet äänestettiin yhdeksi Italian kymmenestä kauneimmasta naisesta, ja hän juonsi televisiossa omaa "The Anna Moffo Show":ta vuosina 1960-1973.
Anna Moffo erosi Mario Lanfranchista vuonna 1972 ja avioitui RCA levy-yhtiön johtaja Robert Sarnoffin kanssa 1974 (Sarnoff kuoli syöpään helmikuussa 1997). 1970-luvun loppupuolella Anna Moffo alkoi laulamaan hänet erityisen tunnetuksi tekemiä rooleja Violetta Verdin "La Traviata":ssa ja Lucia Donizettin "Lucia di Lammermoor":issa, lisäksi raskaampia Verdi-rooleja kuten Leonora "Il Trovatore":ssa, ja Lina "Stiffelio":ssa. 1991 hän lisäsi uuden roolin repertuaariinsa, Vincenzo Bellinin oopperan "Norma" nimiroolin. Anna Moffo-fanien onneksi hän levytti useita oopperoita kokonaisuudessaan, sekä muuta musiikkia. Levytysluettelo sisältää mm. oopperat "Lucia di Lammermoor", "La Traviata", "La Bohème" (Mimì:n roolissa Maria Callas), "La Rondine" ja "Madama Butterfly". Hänellä on ollut myös varsin menestyksekäs filmiura, ei vain oopperafilmeissä vaan myös draamafilmeissä, kuten "Una Storia d'amore" joka voitti arvostetun Griffo d'Argento -palkinnon. Anna Moffo on tullut tunnetuksi paitsi ulkoisesta kauneudestaan, myös laulustaan - hän on esittänyt "La Traviata":n yli 900 kertaa, ja "Lucia di Lammermoor":in noin 500 kertaa.
Marraskuun 14. päivänä 1999 Metropolitanissa juhlittiin hänen Metropolitan-debyyttinsä 40. vuosipäivää.