Datafobi aloitti 1990-luvun alussa. Se oli elektroninen kokousjärjestelmä, johon pääsi puhelimen, tietokoneen ja modeemin avulla. Siellä oli avoimia ja suljettuja alueita. Järjestöillä oli omia jäsenalueita.
Datafobiin voi yksittäinen henkilö ottaa yhteyden soittamalla tiettyyn puhelinnumeroon.Tietokone vastasi 24 tuntia vuorokaudessa. Tietoliikenneohjelmana toimi mikä tahansa tunnettu ohjelma, kuten Windowsin Terminal, Transend tai Procomm. Datafobissa voi selailla eri viestialueita, joissa oli tietoa homoelämästä ja siellä oli ihmisten käymää keskustelua, ruokapalsta, musiikkipalsta, jne.
Järjestelmän ylläpitäjä kävi monissa homojärjestöjen tilaisuuksissa esittelemässä datafobia. Useimmille koko tietokonemaailma oli hebreaa.
Kaikki tämä oli uutta. Vain nopeimmilla oli 1990-luvun alussa kotitietokone. Sellainen maksoi maltaita. Windows95 ja internet tulivat paljon myöhemmin. Internetin mahdollisuudet löydettiin laajemmin vasta 2000-luvun alussa. Silloin Datafobin toiminta oli jo päättynyt.
Datafobista löytyi aikoinaan tämä novelli. Siinä on kuvattu kaksi pientä hetkeä.
Lukko
Pienoisnovelli, Datafobissa syyskuussa 1991, kirjoittanut nimimerkki Aman
Muistan ensi kerran, kun ajattelin jotain seksuaalista pojasta. Se oli jo aikaisin ennen murrosikää. Olin viiden vanha leikkikoulussa, enkä vielä tuntenut kavereita kovinkaan hyvin. Olin uusi siellä. Aikaisemmin olin ollut vain kerhoissa mukana. Muistan, kun istuimme ympyrässä ohjaajan ympärillä. Oikealla puolellani parin metrin päässä oli poika, jonka olin nähnyt aikaisemmin vierailevan yhden naapurin luona. Katseeni kiinnittyi hänen lantiolleen. Siinä, missä mulla oli nappi pitämässä housuja kiinni, oli hänellä pieni lukko. Asia kiehtoi minua pitkään. Ajatus tuntui kutkuttavalta. Hän kai tarvitsi avainta avatakseen housunsa.
Myöhemmin kahdeksan vuoden ikäisenä olin pienessä koulussa. Oli välitunti ja olin toisen kaverin kanssa järjestäjänä. Siellä järjestäjät olivat koko välitunnin sisällä. En tosin muista sitä kovinkaan tarpeelliseksi. Työt tulivat nopeasti tehdyiksi, eikä siinä ollut paljonkaan tekemistä. Yhdellä välitunnilla kaveri keksi pienellä lukolla kiinnittää meidät lantioilta farkun vyölenkistä yhteen. Olimme vähän aikaa kiinni toisissamme...