Runo
Tapasimme vuosi sitten. Olit ujo ja hyvin komea.
Istuimme vierekkäin sohvalla ja tveetä katselimme käsi kädekkäin.
Tunsin sydämesi pulssin kun rintaasi nojasin ja silloin tiesin
että me yhteen sovimme. Kului kuukausi ja toinenkin ja kun, joulu
saapui minä sinua koseskelin. Nyt vuosi yhdessä olemme olleet ja kun, nyt sinua
katson kasvojasi kohti olet komeampi kuin koskaan.
Sua aina tulen rakastamaan eikä edes kuolema meitä voi erottaa.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Kommentoi jutun aihetta
Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!