Mua et huomaa

  • Teema
  • Runous
  • Ville A. Haavisto

Sulle koitan soittaa,
en kiinni sua saa.
Kun en voi tavoittaa,
se mieltä raastaa.
Sulta tyhjää sain vaan,
aikaa en lainkaan,
joten nyt näillä mainkaan,
mua et huomaa.

Sitä en voi tietää,
miksi saatat murheisiin.
Se pitää mun sietää,
olen jäänyt kahleisiin.
Onnea aloit murtamaan,
sinä nyt kulta vaan,
ja surusta olen turta vaan.
Mua et huomaa

Pian huomasin näin,
et enää käy kuuntelemaan,
sillon mun sisälläin
jokin alkoi vain murtumaan.

Tiedän päivien menneen,
kyyneleet silti täyttää,
kun sun näin lähteneen,
kaikki kurjalta näyttää.
kyllä vain se kurjaa on,
kun kaikki nurjaa on,
ja kun suruni hurjaa on,
mua et huomaa.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!