Jossain eteisen ovet paukkuu
Siellä ihmiset toisiaan haukkuu
Tuo sana, jonka kuulet
Siksi itseäsi luulet
Tai, kyllähän tiesitkin
Jo melkein siesitkin
Kaiken sen
Olemuksesi on niille vain haukuntaa
sitä ovien paukuntaa
Muurien takana vain syvempi hauta
Mikään ei auta!
Olet vain entistä enemmän pihalla
Rajoja ei ole niiden vihalla
Kerrotko sen?
Tänään taas hiljaa hymyilit
Muurien sisällä lymyilit
Sillä ethän halua aiheuttaa
Joukossasi ilkeää paheksuntaa
Et halua yksin jäädä
Vielä, kun et lakeja säädä
Kätket sen...