Avaan silmäni.
Mustanharmaa puunrunko koboltinsinistä taivasta vasten.
Pohjoinen tuulenvire.
Viimeinen kullanoranssi lehti irtoaa.
Katseeni seuraa balettia.
Ojennan käteni.
Ballerina laskeutuu kämmenelleni.
Tomuuntuu.
Elämänviivani on tyhjä.
Puu on musta.
Kuollut.
Suljen silmäni.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Kommentoi jutun aihetta
Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!