Suomen Kansallisooppera ja Kansallisbaletti tarjoavat 9 ensi-iltaa kaudella 2014?2015. Kauden ohjelmisto pyrkii palvelemaan yleisöä mahdollisimman monipuolisesti. Tarjolla on ikivihreitä oopperaklassikoita tuoreina versioina, klassisen baletin helmiä, kiinnostavaa nykyoopperaa ja uusinta nykytanssia, koko perheelle suunnattua ohjelmaa ja pitkästä aikaa myös operettia. Tulevina vuosina ohjelmisto laajenee myös musikaaliin. Kauden ohjelmassa huomioidaan myös Jean Sibeliuksen ja Richard Straussin juhlavuodet, unohtamatta merkkivuottaan viettävää Kansallisoopperan kuoroa.
Koko Suomea palvellaan vierailuesitysten lisäksi myös uuden Yle-yhteistyön mahdollistamien radiointien ja televisiointien avulla. Myös yhteistyötä muiden taidealan toimijoiden, kuten eri festivaalien ja vapaiden ooppera- ja tanssiryhmien, kanssa laajennetaan entisestään.
Esityskausi käynnistyi elokuun alussa, ja kaikki syksyn liput ovat jo myynnissä. Kevään 2015 yksittäisten lippujen myynti käynnistyy 6.10.
Yhteistyö Ylen kanssa tuo oopperaa ja balettia koteihin
Suomen Kansallisooppera ja Yle ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa kotimaista kulttuuria ja tuoda Kansallisoopperan esityksiä televisioon ja radioon osaksi Ylen kulttuuritarjontaa. Kolmen ja puolen vuoden mittainen sopimus sisältää vuosittain yhden teoksen radio- ja yhden teoksen televisiotaltioinnin. Teokset lähetetään televisiossa Yle Teemalla ja radiossa Yle Radio 1 :ssä.
Yhteistyö alkaa tänä syksynä 11.10. Modest Musorgskin Boris Godunov -oopperan radioinnilla, joka välitetään myös eurooppalaisille kuulijoille EBU:n jäsenyhtiöiden kautta. Ensi vuonna radioidaan Kaija Saariahon Émilie -ooppera. Televisiossa nähdään ensimmäisenä Kullervo , koreografi Tero Saarisen uutuusteos Sibeliuksen musiikkiin, jossa mukana on myös Kansallisoopperan orkesteri, kuoro ja solisteja. Televisiointien ja radiointien lisäksi Yle ja Kansallisooppera selvittävät myös muita yhteistyömuotoja.
Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen ja Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ovat tyytyväisiä, että kaikille suomalaisille voidaan tarjota tulevina vuosina Kansallisoopperan monipuolista ohjelmistoa. Ylelle on myös tärkeätä kehittää palveluitaan, kuten monimediaista livetuotantoa. Lisäksi suunnitelmissa on neuvotella maailmanlaajuisista ohjelmamyynneistä. ?Meillä on nyt mahdollisuus viedä kotimaista osaamista maailmalle eli samalla ovi on auki myös kansainvälistymiselle?, Vilén jatkaa.
Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlien viettoon osallistutaan kahdella produktiolla. Kansallisbaletti ja Kansallisooppera yhdistävät voimansa ja kantaesittävät 13.2. Tero Saarisen suurimuotoisen Kullervon . Sibeliuksen säveltämä kalevalainen tragedia herää uuteen eloon, kun vahvasta liikekielestään ja kokonaisvaltaisesta visualisoinnistaan tunnettu Saarinen tarttuu ristiriitojen repimän miehen kohtaloon. Näyttämöllä nähdään Kansallisbaletin ja Tero Saarinen Companyn tanssijoiden lisäksi Kansallisoopperan kuoron ja Helsingin filharmonisen kuoron miehet sekä Kansallisoopperan laulusolisteja . Kapellimestarina vuorottelevat harvoin Kansallisoopperassa vierailleet Jukka-Pekka Saraste ja Pietari Inkinen. Lavastuksen ja valaistuksen suunnittelee Mikki Kunttu ja puvut Erika Turunen .
Rakastettu lastenkirjailija Roald Dahl ja näyttämömusiikin mestari Sibelius kohtaavat toukokuussa koko perheelle suunnatussa, suomeksi kerrotussa Satumainen Sibelius -konsertissa. Tarinassa Ville kohtaa metsässä vaarallisen olion ja päätyy puissa asuvien pikkuruisten ihmisten, tynkätyisten vieraaksi. Tarinaa lapsuudesta, pelkojen voittamisesta ja yhteydestä luontoon siivittää Sibeliuksen mahtava Tapiola , mielikuvituksekas Myrsky sekä otteet sinfonioista ja muista teoksista. Kansallisoopperan orkesteria johtaa Anu Tali , ja kertojana on Timo Torikka.
Kauden ensimmäinen oopperaensi-ilta 29.8. on W. A. Mozartin Figaron häät , jonka johdossa vierailee yli 8 vuoden tauon jälkeen kapellimestari Susanna Mälkki . Palvelijoiden ja aatelisten ihmissuhdekoukeroista yhden hullun päivän aikana kertova teos on ohjaaja Anna Kelon mielestä maailman paras ooppera: ?Libreton ja musiikin yhteistyö on saumatonta, kaikki elementit osuvat yhteen ja tekevät teoksesta täydellisen.? Näyttävän epookkituotannon lavastuksen on suunnitellut Jani Uljas , puvut Erika Turunen ja valaistuksen Mikki Kunttu . Toisena kapellimestarina on Marco Ozbi? .
Operetin ystävien toiveet täyttyvät 28.11., kun Johann Straussin Lepakko palaa ohjelmistoon lähes 20 vuoden tauon jälkeen. Ohjaaja Marco Arturo Marellin tulkinnassa teos sijoittuu 1900-luvun puoliväliin, ja kunnon operetin tavoin luvassa on väriä, liikettä, iloa ja wieniläistä henkeä. Lepakko esitetään alkukielellään saksaksi. Visuaalisesti häikäisevistä tuotannoistaan tunnettu Marelli vastaa itse lavastuksesta ja valaistuksesta, ja puvut suunnittelee Dagmar Niefind. Kapellimestareina ovat Alfred Eschwé ja Kurt Kopecky . Operettia nähdään Kansallisoopperassa verraten harvoin, edellisen Lepakon jälkeen ohjelmistossa on ollut vain Franz Lehárin Iloinen leski.
Leo? Janá?ekin myöhäistuotantoon kuuluva Ovela kettu vie katsojan sadun ja fantasian lumoavaan maailmaan, jonka täyttävät kansainvälisesti menestyneen muotoilijan Klaus Haapaniemen mielikuvitukselliset hahmot. Immo Karamanin ohjauksessa villi luonto ja ihmisen yhteiskunta kohtaavat, ja Fabian Poscan koreografia herättää henkiin värikkäät eläinhahmot. Suomeksi esitettävän Ovelan ketun toteutuksessa on kauneutta ja keveää henkevyyttä, joka tekee siitä kaiken ikäisiä kiehtovan oopperan. Musiikin johtaa Dalia Stasevska, ja ensi-ilta on 23.1.
13.3. ensi-iltansa saa Richard Wagnerin Nürnbergin mestarilaulajat . Elämäniloisen suuroopperan ohjaa legendaarinen Harry Kupfer , joka muistetaan Wagnerin Parsifalin ohjauksesta. Lavastuksen on suunnitellut Hans Schavernoch , puvut Yan Tax ja valaistuksen Jürgen Hoffmann . Keskiaikaisista laulukilpailuista ja nuoresta rakkaudesta kertova teos sijoittuu nyt sodan raunioittamaan Saksaan. Aiemmin Zürichin oopperassa nähdyn tuotannon johtaa ylikapellimestari Michael Güttler. Solistikaarti on lähes kokonaan suomalainen.
Huhtikuussa vuorossa on Kaija Saariahon monologiooppera Émilie, nimiroolissa Camilla Nylund. Émilie du Châtelet oli yksi 1700-luvun lahjakkaimpia fyysikoita ja voimakkaasti tunteva nainen, joka odottaa lasta rakastajalleen. Poikkeuksellisesta elämästä on syntynyt vaikuttava ooppera naisesta ristiriitaisten odotusten keskellä. Marianne Weemsin ohjaama produktio on nähty aiemmin Yhdysvalloissa Spoleton festivaalilla. Kapellimestarina on paljon Saariahon musiikkia johtanut André de Ridder. Lavastuksen on suunnitellut Neal Wilkinson , puvut Claudia Stephens ja valaistuksen Allen Hahn.
Oopperaohjelmistoon palaavat myös Musorgskin Boris Godunov , Puccinin La Bohème , Debussyn Pelléas ja Mélisande , Verdin Aida sekä uutena yhdistelmänä Puccinin Viitta ja Leoncavallon Pajatso . Kahden pienoisoopperan ilta Ihmisen ääni & Karhu vierailee puolestaan elo?syyskuussa Rovaniemellä, Inarissa ja Oulussa, yhteistyössä Oulu Sinfonian ja Lapin Kamariorkesterin kanssa.
Kansallisoopperan kuoro järjestäytyi nykyiseen muotoonsa vuonna 1945. 70-vuotista taivalta juhlistaa Suuri kuorogaala päänäyttämöllä huhtikuussa 2015. Visualisoidussa ja ohjatussa konsertissa koetaan oopperan mahtavimmat kuorokohtaukset ylikapellimestari Michael Güttlerin johdolla.
Kansallisooppera kutsuu jatkossa vuosittain yhden vierailevan oopperaseurueen esiintymään Alminsalissa. Ensimmäisenä vuorossa oli Saaristo-ooppera, joka esitti elokuun alussa Leonard Bernsteinin jazzahtavan pienoisoopperan Tahitilla tuulee . Myös Kansallisbaletti on kutsunut vapaan kentän tanssiryhmiä esiintymään viime vuosina, ja käytäntö jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tanssikauden huippuja Natália Hore?nán kantaesitys ja Jorma Elon Kesäyön unelma
Tero Saarisen Kullervon lisäksi tanssiohjelmistossa on kolme ensi-iltaa. 19.9. nähtävän Hore?ná?Godani?Robbins -illan teokset nähdään Suomessa ensi kertaa . Tämän hetken tanssiteatterin kuuma nimi Natália Hore ? ná luo voimakkaita tunteita ja mustaa huumoria yhdistävän teoksensa varta vasten Kansallisbaletille. Italialaisen, maailmanmaineeseen nousseen Jacopo Godanin intensiivinen ja räjähtävän energinen Spazio?Tempo sai kantaesityksensä Dresdenin Semperoperin baletissa vuonna 2010. Tanssimaailman aateliin kuuluva Jerome Robbins tunnetaan paitsi lukuisista Broadway-musikaaleistaan myös yli 60 baletistaan. Philip Glassin musiikkiin luodun Glass Pieces -teoksen kantaesitti New York City Ballet 1983. Urbaania energiaa tihkuva teos yhdistää postmodernia tanssia klassisen baletin liikekieleen.
24.4. on vuorossa suomalaisen tanssin toisen supertähden, Jorma Elon hurmaava Kesäyön unelma . Taianomaisia rakkauskiemuroita pulppuavassa Shakespearen näytelmässä seikkailevat niin keijut kuin ihmisetkin. Jorma Elon inspiraation lähteenä on näytelmän lisäksi Felix Mendelssohnin siihen säveltämä musiikki. Elo palkittiin tanssimaailman Oscarina tunnetulla Benois de la danse -palkinnolla juuri tästä teoksesta, jonka kantaesitti Wienin valtionoopperan baletti 2010. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Sandra Woodall ja valaistuksen Linus Fellbom.
Nuorille katsojille valmistuu 6.3. Alminsaliin Muumipeikko ja pyrstötähti -baletti. Kantaesityksen koreografian tekee Anandah Kononen ja musiikin säveltää Panu Aaltio. Lavastuksen suunnittelee Samuli Juopperi , puvut Anna Kontek ja valaistuksen Mika Haaranen.
Ohjelmistoon palaavat myös John Crankon Onegin , Kenneth Greven Lumikuningatar , Wayne Eagling ja Toer van Schaykin Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas sekä Patrice Bartin Don Quijote.
16.8. Kansallisooppera ja Helsingin juhlaviikot tuottavat päänäyttämölle Tero Saarinen Companyn kantaesityksen Morphed kahdeksalle miestanssijalle. Tero Saarinen Companyn kanssa esiintyy Kansallisoopperan orkesteri, jota johtaa teoksen musiikin säveltänyt Esa-Pekka Salonen .
Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää lokakuussa Alminsalissa Marilena Fontouran teoksen R&J. Romeon ja Julian tarinan modernisti kertova teos on viimeksi nähty Kansallisbaletin esittämänä vuonna 2002. Kenneth Greven perustamaan nuorisoryhmään kuuluu 10 nuorta tanssijaa. Eri puolilla maata jatkuvat Kansallisbaletti kylässä -esitykset, joissa paikallisille nuorille harrastajille tarjoutuu tilaisuus päästä esiintymään ja myös treenaamaan ammattitanssijoiden kanssa.
So You Think You Can Move innostaa 6.-luokkalaisia tanssimaan
Kansallisbaletti ja Pieni Suomalainen Balettiseurue käynnistävät yhteisen So You Think You Can Move -tanssityöpajaprojektin, joka innostaa 6.-luokkalaisia liikkumaan ja tanssimaan omilla ehdoillaan sekä verkkomaailmaa ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Ville Valkosen työpajaa varten tekemä koreografia yhdistää klassista balettia katutanssilajeihin. Työpajojen jälkeen oppilaiden videoimat tanssit ladataan projektin tulevalle verkkosivustolle, joka on tarkoitettu kaikkien tanssista kiinnostuneiden kohtauspaikaksi. Työpajoja toteutetaan pääkaupunkiseudun kouluissa syyskauden aikana yhteensä 27.
Kansallisooppera yksi Musica nova Helsinki -festivaalin pääjärjestäjistä
Kansallisooppera on nykyään yksi Musica nova Helsinki -festivaalin pääjärjestäjistä Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian, Ylen ja Tapiola Sinfoniettan rinnalla. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali kuuluu Euroopan merkittävimpiin nykymusiikkitapahtumiin. Kukin pääjärjestäjä tuottaa festivaalille vähintään yhden konsertin tai muun tapahtuman, joka suunnitellaan yhteistyössä festivaalin taiteellisen johtajan Anssi Karttusen kanssa.
10.2. nähdään Alminsalissa Edgar Allan Poen mystisten tekstien innoittama ilta Dreamland & The Raven. Tanskan tunnetuin nyk ysäveltäjä Poul Ruders on säveltänyt Poen runon Dreamland , jossa kuvataan matkaa ajan ja paikan tuolle puolen. Teoksen kantaesitys oli Uudenkaupungin Crusell-viikon yhteydessä 2011. Poen kuuluisa runoelma The Raven kertoo rakkaushuolien painaman nuoren miehen luo joulukuisena yönä ilmaantuvasta puhuvasta korpista. Japanilainen Toshio Hosokawa loi vuonna 2012 runoelmasta jännitteisen monodraaman, jonka ilmaisuasteikko ulottuu kuiskauksista huutoihin. Kamarioopperan ohjaa elokuvistaan tunnettu Zaida Bergroth , joka samalla debytoi oopperaohjaajana.
Konserteilla juhlitaan Straussia ja jatketaan Requiem-sarjaa
Syksyllä vietetään orkesterivärien ja melodioiden mestarin Richard Straussin 150-vuotisjuhlaa. Strauss oli niin sinfonisten sävelrunojen, oopperan kuin laulujenkin ylittämätön taitaja. Kaikki nämä musiikin lajit ovat edustettuina Michael Güttlerin johtamassa juhlakonsertissa 24.10. Solistina on sopraano Anna Gabler.
Pyhäinpäivänä Johanneksen kirkossa soi Verdin Requiem , oopperan mestarin järisyttävä sielunmessu. Esitys on omistettu Martti Talvelalle , jonka kuolemasta on kulunut 25 vuotta. Michael Güttlerin johtaman konsertin solisteina ovat mm. Claire Rutter, Lilli Paasikivi ja Mika Pohjonen. Pyhäinpäivisin toteutetaan kokonainen sielunmessujen sarja, joka alkoi jo viime syksynä Brahmsin teoksella Ein deutsches Requiem.
Elokuussa Kansallisoopperan orkesteri, kuoro ja solistit konsertoivat Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -festivaalilla. Syyskuussa nuoret musiikinharrastajat pääkaupunkiseudun musiikkiopistoista saapuvat musisoimaan ammattiorkesterin rinnalla Mestarien messissä -yhteiskonserttiin, ja loppuvuodesta kuullaan jälleen jouluista musiikkia Oopperan joulu -konserteissa Etelä-Suomen kirkoissa.
Jokaiselle jotakin: ohjelmaa lapsille, vauvoille ja senioreille
Lapsille on suunnattu myös värikäs tanssiteos Fotosoppa , hilpeä oopperasatu Leijonankesyttäjä sekä suositut Lasten taidetuokiot ja Vauvojen taidetuokiot. 5.?6.-luokkalaiset esittävät ammattilaulajien rinnalla koululaisoopperoita eri puolilla maata. Jukka Linkolan Hölmöläisiä esittää syyskaudella 10 koulua mm. Keravalla, Kirkkonummella, Kittilässä, Kuhmossa, Porvoossa ja Vantaalla. Nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa jatkaa toimintaansa, ja tutuista hankkeista jatkaa myös Kuule, minä sävellän!, jossa lapset ja nuoret säveltävät ammattilaisten johdolla. Koululaisille on tarjolla myös monipuolisia työpajoja ohjelmistossa oleviin teoksiin liittyen.
Senioreita houkutellaan nauttimaan musiikista ja tanssista kerran kuussa järjestettäviin Oopperan teetansseihin . Kansallisoopperan taiteilijat jatkavat myös vierailuja vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoivalaitoksissa pääkaupunkiseudulla. Muista erityisryhmistä huomioidaan mm. viittomakieliset, joille tulkatut oopperaesitykset saavat jatkoa.
Ville Rusanen Kansallisoopperan solistikuntaan
Baritoni Ville Rusanen on kiinnitetty Kansallisoopperan solistikuntaan elokuusta 2014 alkaen kahdeksi vuodeksi. Rusanen on vieraillut Kansallisoopperassa säännöllisesti vuodesta 2005. Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 2004 voittanut Rusanen on laulanut myös mm. Milanon La Scalassa, Lyonin oopperassa ja Alankomaiden oopperassa. Hän oli Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taiteilija 2014.
Oopperan kummituksen yksittäiset liput myyntiin marraskuussa
Syyskuussa 2015 ensi-iltansa saavan Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummituksen yksittäiset liput tulevat myyntiin 11. marraskuuta. Lipunmyynti ryhmille käynnistyi jo maaliskuussa. Kansallisooppera on saanut kolmantena teatterina maailmassa luvan tehdä uuden tuotannon maailman menestyneimmästä musikaalista. Tiina Puumalaisen ohjaamasta tuotannosta on syksyllä 2015 yhteensä 30 esitystä, ja yli kolmannes lipuista on jo varattu ryhmämyynnin kautta.
(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 13.08.2014)