Suomen Kansallisoopperan kaudella 2012?2013 nähdään peräti kahdeksan uutta ensi-iltaa. Esityskausi käynnistyy elokuun puolivälissä, ja kauden lipunmyynti alkaa keskiviikkona 11. huhtikuuta. Ensin myyntiin tulevat syyskauden esitykset sekä kausikortit, jotka sisältävät syksyn ja kevään ensi-iltateokset. Syyskauden kausikorttiesitysten yksittäiset liput tulevat myyntiin 11. kesäkuuta, ja kevään 2013 lippujen myynti käynnistyy syksyn aikana.
Mikko Franckin viimeinen kausi tarjoaa Verdiä, ranskalaista ja 1900-lukua
Kausi 2012?2013 on Mikko Franckin viimeinen oopperan taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina. Franck on toiminut ylikapellimestarina vuodesta 2006 ja taiteellisena johtajana vuodesta 2008. Syksyllä 2013 taiteellisen johtajan tehtävässä aloittaa Lilli Paasikivi.
Mikko Franckin linjausten mukaisesti kauden ohjelmistossa on niin Verdiä, ranskalaista oopperaa kuin 1900-luvun oopperaa. Kausi alkaa Karita Mattilan tähdittämällä Leo? Janá?ekin oopperalla Tapaus Makropulos, ja huipentuu keväällä Richard Wagnerin huikeaan oopperanhistorian merkkipaaluun Tristan ja Isolde. Näiden välissä nähdään Giuseppe Verdin tummien sävyjen draama Don Carlos, Jules Massenet?n hehkuvan eksoottinen Thaïs sekä Béla Bartókin Herttua Siniparran linnan ja Ruggero Leoncavallon Pajatson kiinnostava yhdistelmä.
Tapaus Makropulos kertoo 300-vuotiaasta laulajattaresta, joka on nauttinut ikuisen elämän tuottavaa ihmeainetta. Olivier Tambosin ohjaama produktio on yhteistuotanto San Franciscon oopperan kanssa. Ensi-illassa 2010 yhdysvaltalaiskriitikot hurmaantuivat erityisesti Karita Mattilan suorituksesta. Roolia pidettiin yhtenä hänen uransa hienoimmista. ?Karita Mattila oli kuin syntynyt esittämään kaunista, salaperäistä kuolematonta naista, ja ainoa yllätys oli, että hän on odottanut näin kauan tarttuakseen rooliin?, kirjoitti The Classical Review. Tapaus Makropulos saa Suomen-ensi-iltansa 31. elokuuta Mikko Franckin johtamana. Puvuista ja lavastuksesta vastaa Frank Philipp Schlössmann, ja valaistuksesta Duane Schuler. Muissa rooleissa vierailevat mm. Jürgen Müller ja Jaakko Kortekangas.
Muinaiseen Espanjaan sijoittuva Don Carlos, tummasävyinen tarina rakkaudesta, politiikasta ja vallasta, saa nyt uuden jylhän toteutuksen ohjaaja Manfred Schweigkoflerin käsissä. Ensi-ilta on 19. lokakuuta, minkä jälkeen ooppera nähdään Prahan Kansallisoopperassa keväällä 2013. Goottihenkisen lavastuksen toteuttaa Walter Schütze ja puvut suomalainen, muotisuunnittelijana tunnettu Heidi Wikar. Musiikin johtaa Pietro Rizzo. Luvassa on todellista suomalaisten äänten juhlaa: nimiroolissa laulaa Mika Pohjonen, Filip II:n roolissa Mika Kares ja Jyrki Korhonen, Rodrigona Tommi Hakala ja Jaakko Kortekangas, ja Prinsessa Ebolina Lilli Paasikivi ja Päivi Nisula. Suurinkvisiittorina ovat Gregory Frank ja Koit Soasepp, ja Elisabethina Judith Howarth ja Sandra Lopez.
25. tammikuuta saa ensi-iltansa Massenet?n Thaïs, joka on viimeksi nähty Kansallisoopperassa 1930-luvulla. Tarinan keskiössä ovat kurtisaani Thaïs ja munkki Athanaël, joka haluaa pelastaa lapsuudenystävänsä syntiseltä elämältä, mutta lankeaa itsekin Thaïsin pauloihin. Göteborgin oopperassa aiemmin nähty Nicola Raabin versio siirtää tarinan muinaisesta Aleksandriasta säveltäjänsä aikakauteen, 1890-luvun dekadenttiin teatterimaailmaan, jossa Thaïs on juhlittu näyttelijätär. Virtuoosisessa nimiroolissa vuorottelevat Malin Byström ja Sabina Cvilak, ja hehkuvan värikkään musiikin johtaa Mikko Franck. Värikylläinen lavastus ja puvut ovat Johan Engelsin käsialaa, ja valaistuksen on suunnitellut Linus Fellbom.
Huhtikuun 12. päivä nähdään harvinainen yhdistelmä, kun Leoncavallon Pajatson rinnalla esitetään Bartókin Herttua Siniparran linna. Molemmat teokset ohjaa Vilppu Kiljunen, joka muistetaan mm. näkemyksellisistä Patarouva- ja Naamiohuvit-ohjauksistaan. Pajatso on henkilödraama kiertävästä näyttelijäseurueesta, jonka esityksessä teatteri ja todellisuus sekoittuvat mustasukkaisen teatterinjohtajan epäillessä vaimoaan. Myös Kiljunen leikkii ohjauksessaan illuusioilla, taiteen ja todellisuuden epävakaalla rajapinnalla. Herttua Siniparran linna on puolestaan symbolistinen matka mielen syvyyksiin Bartókin lumoavan tehokkaan musiikin johdatuksella. Siniparta tuo linnaansa uuden vaimon, joka alkaa yksi kerrallaan avata linnan suljettuja ovia. Lavastuksen oopperapariin suunnittelee Sampo Pyhälä, puvut Mirkka Nyrhinen ja valaistuksen Kimmo Karjunen.
Rakkauden ja musiikin intohimoista hurmiota tarjoaa kevään Wagner-ensi-ilta, Elisabeth Lintonin ohjaama Tristan ja Isolde. Oopperassa ei tapahdu ulkoisesti paljon, mutta lähes viisituntisen teoksen musiikki sisältää sitäkin enemmän. ?Vain ainutlaatuisen lahjakkaat esittäjät voivat selviytyä tästä ja heitä on harvassa?, Wagner itse totesi. Kansallisoopperassa nimirooleissa ovat Marion Amman ja Robert Dean Smith, joka on laulanut Tristanin roolia Bayreuthissa, Wienissä ja Metropolitanissa. Brangäne on Lilli Paasikivi, Kurwenal Tommi Hakala, ja Kuningas Marke itseoikeutetusti Matti Salminen. Musiikin johtaa Pinchas Steinberg. Lavastuksen suunnittelee Steffen Aarfing, puvut Marie í Dali ja valaistuksen Jesper Kongshaug. Ensi-ilta on 17. toukokuuta.
Kauden oopperaohjelmistossa nähdään myös klassikoita aiemmilta kausilta. Verdi-ohjelmistosta nähdään peräti neljä produktiota: Georg Rooteringin ohjaukset Aida ja Rigoletto, suosittu La Traviata ja Vilppu Kiljusen ohjaama Naamiohuvit. Muista kestosuosikeista nähdään muun muassa Mozartin Taikahuilu ja Puccinin Tosca.
Heti elokuun alussa Kansallisoopperan orkesteri vierailee Turun Musiikkijuhlilla Orkesterisota-konsertissa, jossa Mikko Franckin johdolla otetaan urheiluhenkisesti mittaa Tukholman Kuninkaallisen oopperan orkesterista. Konsertin selostaa Minna Lindgren.
Baletin juhlavuosi huipentuu Kenneth Greven Lumikuningattareen
Suomen Kansallisbaletti jatkaa 90-vuotisjuhliaan koko kuluvan vuoden ajan. Syyskauden ensimmäinen, tanssihistoriallisesti kiinnostava ensi-ilta 21. syyskuuta on Ivan Li?kan Le Corsaire (Merirosvo). Marius Petipan klassikkoa 1800-luvun lopulta ei ole Kansallisbaletissa aiemmin nähty. Ivan Li?ka on toteuttanut versionsa Petipan aikaisen tanssikirjoituksen pohjalta alun perin Baijerin valtionoopperan baletille 2006. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Roger Kirk ja valaistuksen Christian Kass. Etelämeren eksotiikkaa henkivän teoksen kuuluisa pas de deux on yksi balettigaalojen esitetyimmistä numeroista. Tarinassa nuori kreikkalainen Medora myydään orjaksi Pashalle, mutta komea merirosvo Conrad pelastaa rakastamansa neidon.
Juhlavuosi huipentuu 23. marraskuuta baletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven kantaesitysteokseen Lumikuningatar, joka on suunnattu koko perheelle. H. C. Andersenin satuun perustuvaan teokseen musiikin säveltää Tuomas Kantelinen. ?Lumikuningatar on aina kuulunut lempisatuihini ? se on vaikuttava rakkauden sekä lasten viattomuuden ja voiman ylistys?, kertoo Kenneth Greve. Sadun taikamaailmaa ovat mukana luomassa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Kansallisbaletin tanssijoiden lisäksi näyttämöllä nähdään mm. Minna Tervamäki ja näyttelijä Krista Kosonen.
Kauden kolmas ensi-ilta 15. helmikuuta on nykytanssikokonaisuus, joka on saanut nimensä Ji?í Kyliánin teoksesta Bella Figura. Kyliánin tunnetuimpiin kuuluva teos on ylistys ihmiskehon riisutulle kauneudelle, ja sen musiikkina kuullaan hypnoottisen hidasta musiikkia barokkisäveltäjiltä kuten Vivaldi ja Pergolesi. Illan toinen teos, George Balanchinen Neljä luonnekuvaa vuodelta 1946 on saanut innoituksensa keskiaikaisesta näkemyksestä, jonka mukaan ihmisen luonne koostuu neljästä elementistä. Neoklassisessa teoksessa soi Paul Hindemithin musiikki jousisoittimille ja pianolle. Illan päättää dekonstruktion mestarin William Forsythen teos In the Middle, Somewhat Elevated vuodelta 1987. Maailmalla paljon esitettyyn teokseen elektronisen musiikin on säveltänyt hollantilainen Thom Willems.
Kauden ohjelmistossa on lisäksi muun muassa John Crankon rakastettu Romeo ja Julia ja Sir Kenneth MacMillanin aistillinen Manon. Syksyllä nautitaan myös suositusta Dance with Dancers -klubitapahtumasta, tanssijoiden koreografintaitoja esittelevästä workshopista sekä I Love NYKY -nykytanssifestivaalista, jossa nykykoreografit pääsevät esittelemään teoksiaan Alminsalissa.
Bostonin baletti Suomessa ensimmäistä kertaa
Syyskauden alussa Kansallisbaletti on kutsunut vierailulle yhden Pohjois-Amerikan merkittävimmistä balettiseurueista, Bostonin baletin. Kyseessä on seurueen ensimmäinen vierailu Suomessa. Suomalaissyntyisen Mikko Nissisen vuodesta 2001 johtama seurue esittää päänäyttämöllä kolmeen otteeseen neljän teoksen kokonaisuuden, joka sisältää sekä neoklassista balettia että nykytanssia.
Kokonaisuuden avaa Bostonin baletin vakinaisena koreografina vuodesta 2005 työskennelleen Jorma Elon teos Plan to B, jonka bostonilaiset kantaesittivät vuonna 2004. Teos nähdään Suomessa ensi kertaa. Lisäksi nähdään Christopher Wheeldonin Polyphonia György Ligetin musiikkiin, Helen Pickettin Tsukiyo Arvo Pärtin musiikkiin ja William Forsythen The Second Detail Thom Willemsin musiikkiin. Bostonin baletin vierailu toteutetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Mikko Nissinen ja Jorma Elo ovat molemmat Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksen kasvatteja, ja heidät kiinnitettiin Suomen Kansallisbalettiin vuonna 1977. Molemmat ovat luoneet menestyksekkään kansainvälisen uran tanssijana, Elo sittemmin myös koreografina ja Nissinen Bostonin baletin taiteellisena johtajana.
Koit Soasepp solistikuntaan
Kansallisoopperan solistikuntaan on kiinnitetty elokuusta 2012 alkaen virolainen basso Koit Soasepp. Soasepp on jo suomalaisyleisölle tuttu, sillä solistiharjoittelijana hän on esiintynyt kahden vuoden aikana rooleissa kuten Jevgeni Onegin Gremin, Robin Hoodin Pikku-John, Boris Godunovin Pimen ja La rondinen Rambaldo. Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa Jaakko Ryhäsen johdolla opiskellut Soasepp on esiintynyt myös Viron ja Latvian Kansallisoopperoissa.
Kansallisoopperan solistiharjoittelijat kaudella 2012?2013 ovat sopraano Hanna Rantala ja baritoni Waltteri Torikka. Hanna Rantala aloitti harjoittelijana syksyllä 2011 ja on esittänyt muun muassa Matka Reimsiin -oopperan Corinnaa, Carmenin Frasquitaa ja Gianni Schicchin Laurettaa. Waltteri Torikka debytoi Kansallisoopperassa 2009 Madetojan oopperassa Pohjalaiset ja on vieraillut myös Tanskan Kuninkaallisessa oopperassa. Torikka voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2010. Solistiharjoittelijat työskentelevät Kansallisoopperan solistikunnan ja kansainvälisten vierailijoiden rinnalla ja esiintyvät kauden aikana useammassa roolissa.
Oopperaa ja tanssia lapsille ja nuorille
Lapsille ja nuorille on kaudella 2012?2013 tarjontaa sekä oopperatalossa että muualla Suomessa. Lasten taidetuokiot tutustuttavat päiväkoti-ikäisiä syksyn aikana maskeeraukseen, tanssiin, draamaan ja puvustukseen. Suosittu lastenooppera KadosKissa nähdään syyskaudella oopperatalon lisäksi Etelä-Pohjanmaan kiertueella. Lasten tanssiseikkailu Nimeni on Sormiradio puolestaan vierailee muun muassa Hyvinkäällä ja Vantaalla.
Tähtitanssijan työstään eläkkeelle jääneen Minna Tervamäen yläasteikäisille suuntaama Tanssimatsi kiertää syksyllä Pohjois-Suomen kouluja. Kiertuepaikkakuntien joukossa ovat muun muassa Raahe, Kolari, Kittilä ja Inari. Esityksiä on myös loka?marraskuun vaihteessa Alminsalissa. Tanssimatsi saa ensi-iltansa toukokuussa Alminsalissa.
(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 11.4.2012)