Suomalaisyleisölle tarjotaan wieniläisoperettia aidoimmillaan, kun Volksoper Wien vierailee Savonlinnassa 3.7.-8.7.2015. Esitettävä teos on Franz Lehárin legendaarinen klassikko Iloinen leski, joka on kaikkien aikojen rakastetuimpia ja suosituimpia operetteja.
Operetin päähenkilö on Pariisiin saapunut rikas leski Hanna Glawari, jolle hänen maanmiehensä yrittävät löytää sopivan aviomiehen, jotta hänen omaisuutensa jäisi hyödyttämään heidän köyhää kotimaataan.
Iloisen lesken nimiroolissa laulava ja itsekin wieniläissyntyinen Ursula Pfitzner sanoo, että wieniläisessä operetissa pitkä teatteriperinne yhdistyy hienostuneeseen musiikilliseen ilmaisuun. Operetti ja sen tekijät elävät tässä ajassa mutta perinteitään unohtamatta.
Pfitznerin mukaan operetit ovat aina olleet yleisölle tarjottuja päiväunia ja niiden suosio on viime aikoina taas kasvanut. ?Edellinen todellinen operettibuumi koettiin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Ihmiset haluavat tuntea itsensä onnellisiksi edes kolmen tunnin ajan. Operettien positiivinen ja iloisen koominen henki elähdyttää myös nykyihmistä.?
Viihdyttävää musiikkiteatteria
Vaikka musiikki on hienostunutta ja loistokkaasti soivaa, operetti on Pfitznerin mielestä lähempänä teatteria kuin oopperaa. Lavalla heittäydytään tarinan ja kauniin musiikin vietäväksi teoksia liikoja analysoimatta.
Vahvassa ja elävässä wieniläisperinteessä kaikki tietävät joka tapauksessa, miten asioiden tulisi sujua lavalla. ?Onnellinen ja konstailematon ote on paras lähestymistapa. Positiivinen asenne heijastuu myös yleisöön, joka uhkuu tyytyväisyyttään ja hörähtelee auliisti teoksen vitseille.?
Pfitzner uskoo suomalaisyleisönkin rakastuvan Volksoperin Iloiseen leskeen.
?Ohjaajamme tekee asiat oikealla tavalla ja kapellimestaristamme näkee, että hän rakastaa joka solullaan tätä musiikkia. Uskon, että teoksen säveltänyt Franz Lehár nyökyttelisi suopeasti tulkinnallemme.?
Ei pelkkää nostalgiaa
Wienin Volksoper on klassisen wieniläisoperetin vahvin tukikohta ja vaalija. Taiteellinen johtaja Robert Meyer muistuttaa, että operetti ei saa olla pelkkää nostalgiaan heittäytymistä, vaan se voi ja sen pitää olla myös ajankohtainen sisällöltään.
?Ja joka tapauksessa operetti on korkeimman laatuluokan hienostunutta viihdettä. Taide ja viihde eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin!?
Operettien ohjaustyyli on kokenut ison muutoksen, eikä teoksia voi enää ohjata samaan tapaan kuin joskus 1960- ja 1970-luvuilla.
?Kullekin teokselle on löydettävä tuore ja nuorekas tulokulma. Mutta moderniuden nimissä operettien tapahtumia ei aina tarvitse siirtää uuteen aikaan ja paikkaan. Esimerkiksi Iloinen leski ei nykyaikaan siirrettynä yksinkertaisesti toimisi. Eihän mikään valtio ole enää riippuvainen siitä, kenet joku rikas leski nai!?
Romanttisen Hollywood-komedian esikuva
Henri Meilhacin huvinäytelmään L?attaché d?ambassade perustuvan Iloisen lesken ensi-ilta oli Wienissä vuonna 1905, vuosisadan alun Belle Époque -kaudella. Siitä tuli heti valtava menestys sekä Itävallassa että maailmalla ja sen valssiduettoa Lippen schweigen soitettiin kaikkialla.
Meyerin mielestä teoksen suosio johtuu suurenmoisen musiikin ja loistavan libreton yhdistelmästä. ?Libretto on uskomattoman moderni ja elegantti. Teräväkielinen ja suorapuheinen Hanna ja hänen vastaparinsa playboy Danilo, joka suuren rakkautensa menetettyään notkuu näköalattomana Maximissa, ovat olleet esikuvana monelle kuuluisalle Hollywood-lemmenparille.?
Iloisen lesken esitykset Olavinlinnassa 3.7. (ensi-ilta), 4.7., 5.7., 6.7., 7.7., 8.7.2015 klo 19.
Esityskieli saksa. Tekstitys suomeksi ja englanniksi.
Esityksen kesto 2 tuntia 45 minuuttia.
Yksi väliaika.
(Savonlinnan Oopperajuhlat, lehdistötiedote, 16.03.2015)