Hesarin lauantaiosiossa (7.6.2014) Maria Petterssonin kirjoitus varallisuuden ja älykkyyden suhteesta on otsikoitu Rikkaat ovat älykkäämpiä kuin köyhät - Miksi?
Kiinnostavassa jutussa todetaan mm.
"... stressaava asuinympäristö, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, vaikuttaa kielteisesti hänen älykkyysosamääräänsä."
" ...köyhien aivokapasiteetti kuluu jokapäiväisen toimeentulon pohtimiseen, huoliin ja hermostumiseen."
Tämä johti pohdintaani siitä, että moni homo on ainakin minun ikäluokassani ja nuoremmissakin salannut ja piilotellut seksuaalista identiteettiään. Tuohon piilotteluun on liittynyt paljon pelkoa, ahdistusta. Homoksi epäilty on saattanut joutua kiusatuksi helpoiten koulussa ja jopa työelämässäkin.
Olisiko tästä mahdollista johtaa väittämä, että näistä syistä homojen älykkyysosamäärä olisi alhaisempi heteroihin verrattuna, joilla ei pääsääntöisesti ole tätä stressin aiheuttajaa. Sen seurauksena homon kohtalona olisi alhainen älykkyysosamäärä ja taloudellinen huono-osaisuus?
Omasta kokemuksestanikin voin todeta, että nuoruuden kaapissa oloni oli äärimmäisen kuluttavaa. Valtavan paljon se vei henkistä energiaa, jolle olisi ollut paljon parempaakin käyttöä.
Jotain kuitenkin tapahtui ja muuttui. Ärsyynnyin ja kiukustuin ajatuksesta, että olisiko loppuelämäni tällaista salailua ja lymyilyä. Päätin tehdä jotakin. Näin keinoksi opiskelun ja tiedon hankinnan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioista tässä yhteiskunnassa.
Oman arvioni mukaan en ole köyhä. Älykkyysosamääräni itsearviointiin sen sijaan en pysty.
HS Maria Pettersson: Rikkaat ovat älykkäämpiä kuin köyhät – Miksi?