Ministeri Päivi Räsäsen nostaminen tekstinlukijaksi itsenäisyyspäivän valtakunnalliseen juhlajumalanpalvelukseen mitätöi tehokkaasti kirkon julkisuudenhallinnan yrityksiä viestittää, että Räsänen ei "edusta kirkkoa". Räsäsen ääni ja hahmo liturgisessa roolissa Helsingin tuomiokirkossa olivat vahva viesti, ihan riippumatta siitä, mitä hän luki. Saarnan viittaukset tasa-arvoon jäävät siihen verrattuna toissijaisiksi. Räsänen on rasittanut etenkin HLBT-suomalaisten mutta laajasti vapaamielisten kansalaisten suhdetta evl-kirkkoon. Räsäsen kirkollinen itsenäisyyspäivärooli ei tuota suhdetta ainakaan parantanut.
Kirkollisasioista vastaavan ministerin esiintymistä hallinnollisessa kirkolliskokouksessa ei sovi estää, mutta kiistellyn, äärikristillisiä arvoja edustavan ministerin valinta tekstinlukijaksi on harkinnanvaraista. Jumalanpalveluksen ekumeeninen rooli on tässä toissijaista, vai edustiko Räsänen tässä ehkä Kansanlähetystä?
Äärikristillisten agenda on saada liberaalit lähtemään evl-kirkosta. Sen jälkeen kirkko edustaa yhä selvemmin vanhoillisia arvoja ja palvelee äärikristillisten tavoitteita.