Miten sana pervo liitettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin?

Sanaa "pervo" ei enää juuri viljellä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin viittaavana terminä suomen kielessä.

Hyvä niin.

Viime vuosituhannen viimeisellä neljänneksellä se koki nousunsa. En oikein edelleenkään ymmärrä keiden halusta ja miksi. Tietyissä "tiedostavissa" erityisesti vasemmalle kallellaan olevissa piireissä tuota sanaa on kovin hellitty ja hoivattu. Seta kertoo sateenkaarisanastossaan ( https://seta.fi/sateenkaaritieto/sateenkaarisanasto/ ) sanan pervo olevan yksi ehdotus sanan queer suomennokseksi, jota ovat käyttäneet erityisesti queer-tutkijat.

Itse olen vierastanut tuota sanaa hyvinkin väkevästi. Sen yhteys holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen on liian vahva, ja oli itselleni nuoruudessa polttoaineena itsesyrjinnälle, yhdessä silloisten aids-puheiden sekä feminiinis- ja koppalakki-stereotypioiden kanssa.

Pervo-sanasta on virinnyt keskusteluakin: https://ranneliike.net/keskustelu/3981/pervot-ajat-tutkimusseminaari-turussa-309-110

Joskus 1980-luvulla ei vielä ollut tätä "aakkossoppaa" ( https://ranneliike.net/nakokulmat/8851/lgbtqqia-aakkoskeittoa ja https://ranneliike.net/keskustelu/18659/lgbtqqia-aakkoskeittoa-juttukommentit ), joka maistuu suhteellisen neutraalilta.

Tuohon sanaan liittyvä kielteinen painolasti muistui mieleeni törmätessäni Suomen kuvalehden ( https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sk-25-vuotta-sitten-ministeri-pekka-haaviston-seksuaali-identiteetti-heratti-kysymyksia-mutta-pervomyonteisyys-yhdisti-hallitusta/ ) nostoon neljännesvuosisadan takaa. Saska Saarikosken kirjoittamassa kommentissa lainataan Setan julkaisemaa "Z"-lehteä. Otsikon "Pervomyönteinen hallitus?" alla todetaan Z-lehden valittaneen, ettei eduskunnasta tullut mikään pervoparlamentti, sillä yksikään avoimesti homona tai lesbona esiintynyt ehdokas ei yltänyt valituksi. Z-lehti oli tällaisina "pervoina" ehdokkaina luetellut Hannele Lehtikuusen, Jorma Hentilän ja Ari Saukkosen.

Kommentissa arvioidaan, että samalla kun poliittisen eliitin piirissä vallalla olevan vapaamielisen suuntauksen mahdollistamana seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on voitu vähittäin parantaa, kuitenkin perinteisen äänestäjäkunnan reaktioiden pelossa "pervoehdokkaiden" ottamista listoille vältetään; tällainen ehdokas voisi marginalisoitua "homopoliitikoksi".

Edistyksellisiksi todetaan vihreät, rkp ja nuorsuomalaiset. Myös vasemmistohumanistit mainitaan. Toista maata ovat sitten keskusta, kristilliset ja smp. Keskustassa on nykyään vähän liennytty, kristillisissä ei juurikaan ja smp:n tarinaa jatketaan perussuomalaisissa.

Ministereistä otetaan esiin ympäristöministeri Pekka Haavisto, johon viitataan "pervomyönteisenä" - ja samalla otetaan esiin hänen seksuaali-identiteettiään koskevat spekulaatiota. Tarja Halonen mainitaan liberaaliksi seksuaalipoliitikoksi SETA-puheenjohtajataustoineen. Suvaitsevina mainitaan myös Claes Andersson, Arja Alho ja Paavo Lipponen.

Saarikoski ounastelee, että tuore hallitus ratkaisisi homoja ja lesboja tuolloin eniten painavan poliittisen ongelman, eli parisuhteen rekisteröimismahdollisuuden puutteen.

Saarikoski kuvaa "homoavioliittoa" ihanteelliseksi poliittiseksi kysymykseksi hallituskaudelle.

- Se on eurooppalaisen edistyksellinen, valtiontaloudelle ilmainen ja tarjoaaministereille ajankulua, eduskunnalle puhuttavaa ja yleisölle poliittista viihdettä.

Parisuhdelakia tuo hallitus ei kuitenkaan saanut vietyä läpi, vaan se hyväksyttiin vasta syksyllä 2001 ( https://ranneliike.net/uutiset/8/kiistelty-parisuhdelaki-hyvaksyttiin-2892001 ) ja tuli voimaan seuraavana keväänä ( https://ranneliike.net/uutiset/10/homojen-ja-lesbojen-parisuhteiden-rekisteroiminen-alkanut ). Tasa-arvoinen avioliittolainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2014 ( https://ranneliike.net/uutiset/11497/tasa-arvoinen-avioliittolaki-hyvaksyttiin ), parin seuraavan vuoden aikana siihen liittyvän lainsäädännön ja vuonna 2017 se vihdoin konkretisoitui ( https://ranneliike.net/uutiset/12798/viimeinkin-totta-samaa-sukupuolta-olevat-parit-voivat-solmia-suomessa-avioliiton ).

Paremmin siis menee näiden asioiden suhteen - ja myös sen suhteen, että luotaantyöntävää "pervo"-sanaa hellivät tuntuvat suureksi osaksi vaienneen. Vielä sitä satunnaisesti kuulee ja näkee.

Missäköhän syntyi ajatus pervo-sanan liittämisestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin? Ja millainen ajattelu tässä on mahtanut olla taustalla? Minä en oikein vieläkään ymmärrä.

Ei tarvitse harrastaa "holtittomasti" seksiä ollakseen "pervo", miten nuo käsitteet oman mutupohjansa kokee. Täytyy myöntää että "pervo" oli hiukka ontunut suomennos käsitteestä "queer", mutta ymmärrän sen politiikan kääntää negatiivinen käsite voimaannuttavaksi (ks. "bitch"). Onneksi nykyään on käsite seksipositiivinen.

"Queer" historiaan kuuluu sen poispyyhkiminen 1970-luvun voimaantumisen politiikassa, sekä feministilesbot ja homojen machot alakulttuurit sulkivat ulos kaiken mikä oli vähintään "queer". Viimeisimpänä taisi tulla "karhukulttuuri" joka 1980-luvulla ei tuntenut itseään tervetulleiksi samoihin bileisiin, ja kehitti sittemmin omat vartalokeskeiset luokittelunsa. Hassua sinänsä, mutta 2020-luvulle tultaessa näyttää siltä että kaikki on nykyään vähän "queer"; nahkamiehet ja karhut bailaavat yhdessä feministisen siiven kanssa saman sateenkaaren alla. Yksi homokulttuurin "ominaisuuksista" on sen tapa omaksua eri käsitteitä ja tapoja, tämä lienee myös selviytymiskeino.

Tuo pervo-sanahan juontaa englannin (ja ranskankin) pervert-sanasta, jotka puolestaa juontuvat latinasta (per-vertere) ja merkitykseltään:
https://www.etymonline.com/word/pervert
Latinassa per = thoroughly, to ill effect ja vertere = to turn

Ja tuo pervert:hän tunnettiin meillä vanhastaankin jo väännöksenä "perverssi",
josta sitten tuo "pervo" juontui uudempana sana-versiona.
Ja meillä Suomessahan "pervo" ei ole liittynyt hlbt-teemaan niinkään selvästi,
vaan nimenomaan konservatiivisesta seksikäsityksestä eroaviin juttuihin ylipäätään.
Turhaa sitä on siten queer-vassareille tyrkyttää.

Englannissa tuo liitettiin enempikin queer-teemaan, mutta merkitys sielläkin yleisempikin.
Ja ettei vain olisi pompannut pinnalle Britanniassa konservatiivi-oikkarisoinnista, thatcherismin suista 1980-luvulla . . .
Britanniassahan esim. 1987 vaaleissa Thatcherin Tory-puolue julisti propagandaansa, jossa se nimitteli Britannian työväenpuolueen, Labourin poliitikkoja ja ideologioita ja liittäen heitä seksuaalivähemmistöihin pervert-sanaa käyttäen. Taisi tuo levitä tuolloin sitten Suomeenkin pervo-sanana, samaan puolue-temantiikkaankin liittyen, Torylta kokkareesti tänne.
Ks. esim. https://www.theguardian.com/commentisfree/2013/apr/10/margaret-thatcher-poster-girl-gay-rights

Helsingin Sanomat kertoo 20. joulukuuta 1994, että helsinkiläiset Maria Blomfeldt ja Nina Johansson on valittu Seta-lehden lukijaäänestyksessä ensimmäiseksi "Vuoden Pervoksi". Heidät oli "vihitty" (lainausmerkit lähteestä) kesällä Espan lavalla yhdessä kolmen homoparin kanssa. Sanan pervo kerrottin olevan suomennos englannin sanasta "queer, jota lesbot, homot ja trans-ihmiset käyttävät itsestään anglosaksisessa kulttuurissa". Äänestyksessä oli etsitty henkilöä tai ryhmää, joka on vuoden aikana ilahduttanut eniten pervoudellaan tai "tuonut rohkeimmin esiin pervoonaansa". Äänestyksessä menestyivät myös SMP:n kansanedustaja Marita Jurva ja laulaja-säveltäjä Katja Lampela. Samaisessa lehdessä Kadunmies-palastalla kerrottiin uusista sanoista; siinä sanan pervo kerrottiin tarkoittavan "sukupuolisesti poikkeavaa".

Jo 30. kesäkuuta 1994 HS kertoo kesän Seta-lehden sisällöstä ja lehdessä käytetystä kielestä. Sana pervo on "omittu" ivakäytöstä, kuten SaintJudy viittaakin kommentissaan. Puhutaan pervokansasta, pervorahan puuhamiehistä ja pervounionista. Sanalla pervo kerrotaan päästävän myös työlääksi ja vääristäväksi kuvaillusta ilmaisusta homoseksuaali.

Kesäinen HS mainitsee myös rekat, beibit, pankkineidit, työmaakaapit, boyzit, immet, siskot, kotihiiret ja lesboisät.

Muistan, kun siskoni opiskeli yliopistossa kirjallisuutta ja törmäsi tähän pervo-sanaan lukiessaan jotain queer-teoriasta vaikuttunutta hömpänpömppää. Hän selitti minulle, miten tyrmistynyt oli ollut, kun hetero miesakateemikko alkoi yhtäkkiä puhumaan homomiehistä pervoina yhdessä kirjallisuustieteellisessä esseessään. Miten tulee ensin sivistyneeltä kuulostavaa tekstiä kirjallisuudesta ja yhtäkkiä täräytetään, että homot ovat pervertikkoja? Siinä sitten yritän selittää "pervoteorian" kiemuroita, kun nämä teoreetikot siis, tuota... Eivät tarkoita sillä pervolla samaa kuin arkikielessä, vaan... Jotain... psykoanalyysiä lukeneet ja sieltä saaneet vaikutteita ja tuota... Niinku perverssi seksuaalisuus Freudilla, että se onkin niillä hyvä asia, tai radikaali, kai, tai en minä tiedä... ja sitten ne niinku vaan laittaa homot siihen kategoriaan ja... sitten joku keksi, että aletaan sanomaan pervo, kun halutaan sanoa queer.

"Miten niin queer? Eikös se ole niinku... hintti?"

Ja sitten selvittämään queer-liikkeen kiemuroita! Miksi ulkomainen radikaalivasemmisto alkoi nimittää homoja perinteikkäällä homofoobisella haukkumasanalla, ja miksi sanan merkitysalue paisui ja paisui, kunnes siihen kuuluivat jopa piiskaamisesta tykkäävät heterot, ja miksi tämän sanan ympärille kehiteltiin lopulta kokonainen akateemisen "tutkimuksen" ala, queer-teoria. Sisko tuli tuskin hullua hurkaammaksi, ja tuskin tuli kaikesta siitäkään, mitä luki alan kirjallisuudesta.

Minusta tämä kuvastaa vain sitä, millaisen kuplan niin sanotut queer-teoreetikot ovat tehneet omasta alastaan, niin ettei kukaan ulkopuolinen vahingossakaan tajua siitä mitään, eikä siten pääse myöskään sanomaan siitä mitään kriittistä. Edes akateemisissa piireissä ei ole queer-teoriasta juuri minkäänlaista tieteidenvälistä keskustelua, koska sitä pidetään täysin omana umpihulluna kuppikuntanaan, jonka sumeisiin keitoksiin ei kannata lusikkaansa laittaa.

Mikä on tietysti ominaista myös mainitulle freudilaiselle koulukunnalle ja monelle muullekin puuhastelulle, jossa kyseenalaistamattoman teorian päälle kasataan lisää teoriaa ja kuvitellaan, että tieteellinen ymmärrys näin kasvaa ja kehittyy, vaikka tosiasiassa kyse on vain siitä, että yhteisessä uskossa olevat pärpättävät loputtomasti keskenään palkkojen ja apurahojen juostessa. Välillä lennetään yliopiston laskuun Tel Aviviin, kansainväliseen pärpätyskonferenssiin, ja palataan ruskettuneina ja rohmeloisina toimittamaan pärpätyksen annista kirjoja, joita ehkä joku muukin puolivahingossa lukee.

Mutta pervo-sana tulee siis kaiketi tuosta queer-teorian ja psykoanalyyttisen perversioteorian yhteydestä. "Perverssistä seksuaalisuudesta" halutaan tehdä radikaalia ja voimaannuttavaa, olipa se sitten mitä tahansa, ja toisaalta homoille halutaan näyttää kaapin paikka viestittämällä, että ette te ole muita pervoja parempia.

Siihen on vaikuttanut varmasti myös halu löytää käännös samasta rienaavasta tyylirekisteristä kuin queer, ja halu viestittää irtiottoa "porvarillisesta homoliikkeestä" ja sen taantumuksellisina pidetyistä valtavirtaistumispyrkimyksistä. Se nyt vain on niin kamalaa, kun homomies haluaa käydä töissä, maksaa veroja ja kokkailla kotona aviomiehen kanssa. Paljon radikaalimpaa olisi olla yksin ja harrastaa seksiä ventovieraiden kanssa miestenvessoissa, queer-liikettä edustavan pinkkimustan blokin pamflettia lainatakseni.

Näiden yhdistelmä taitaa olla kuvaavampaa, kuin niiden (ikuinen) vastakkainasettelu: "homomies voi käydä töissä, maksaa veroja ja kokkailla kotona aviomiehen kanssa", kuin myös "harrastaa seksiä ventovieraiden kanssa miestenvessoissa". Mikä mielletään "pervoksi" jo keskustelun alussa löytyy sieltä "porvarillisen homoliikkeen" keskiöstä - ja on usein vain "järjestelykysymys". Ero "rienaavasta tyylirekisteristä" lienee toiminnan julkisuus. Jos ilkeä olisin, voisin väittää, että tasa-arvoinen avioliitto on uusi kaappi. Nyt vain totean sen... Samaa sukupuolta parisuhdepropaganda näytti kovin silotellun ja lutusen kuvan homoista, joilta rakkaus olisi jollain tapaa kielletty ("Love Wins"). Lakimuutoksen aikana puhuttiin myös homojen imago-ongelmasta. "Queer" oli osa tätä "puhdistusta", jolla määriteltiin homokulttuuria uudelleen salonkikelpoiseksi (jopa niin, että Tom Of Finland sopi salonkien lisäksi uuninkintaiksi!). Radikaalia tänä päivänä on olla yksin, oli sitten homo-tai hetero (tai jotain siltä väliltä) - ja täytyy myötää, että irtiotto "homoliikkeestä" on myös ollut avartavaa kuin myös huvittavaa seurattavaa. Se mikä on pervoa toiselle, voi olla normaalia toiselle.

Eihän tuo perverssi ja pervoilu sinällään liity yhtään erityisesti homoihin, sillä kyllähän ne konservatiivista avioelämää viettävät akkamiehet ovat kautta aikain viettäneet perheen ulkopuolista pervoiluelämäänsä, sekä heteroseksuaalisesti suuntautuneitten että erityisesti biseksuaalisesti ja trans-suuntautuneitten keskuudessa. Kyllähän nuo ennen ja nykyäänkin harrastavat niitä aviovaimokotiperheen ulkopuolisia paikkoja, dominapalvelunsa kait pelaavat ja trans-palvelut kohtaavat bisekstarpeet (ainakin niitä ovat hlbt-deitti-apit täynnänsä sekä tarjonnan että niitten hakujen osalta), eikä se Tinderkään yms. kuulemma mitenkään alhaisella pervoiluasteella pyöri.

Itse asiassa tuo keskustelun aloituksessa oleva uskomus, että "pervo" on liitetty seksuaali- ja sukupuolivähemistöihin on itsessään täysin pervo uskomus-ajatus.

Kannattaa sivistää itseään synnyillä syvillä
https://historycollection.co/wild-kinks-and-perversions-of-20-influential-historical-figures/

"Jos ilkeä olisin, voisin väittää, että tasa-arvoinen avioliitto on uusi kaappi."

Mikä tahansa tavallinen elämä on queer-liikkeen retoriikassa ongelma. Kun homomiehet hengittävät, se on ongelma, joka vaatii poliittista analyysiä. Kaikkein hauskinta tässä kaikessa on se, etteivät ajatuspoliisit edes ole toisia homomiehiä, vaan biseksuaalisia vallankumousajattelijoita ja heteroseksuaaleja, joilla on pronomineja Twitter-profiileissaan.

Homojen "pervoissa" alakulttuureissa olen useinkin päätynyt siihen johtopäätökseen, että "ajatuspoliisit ovat toisia homomiehiä" - jo pukukoodin myötä kuin sen miten käyttäydytään (tai vahdataan queer-tutkioiden rusketusraitoja!). Homomaskuliinisuus on tarkkaan määritelty ja heteromallinnettu - ja valitettavan usein myös sovinistinen ja muita "pervokulttuurin" ilmentymiä halventava.

Toisaalta "pervo" on uusi kansansuosikki, kaapissa eläneestä "laittomasta pornotaiteilijasta tuli koko kansan suosikki" (https://www.is.fi/viihde/art-2000006500427.html) Hyvää Touko Laaksosen "100-vuotta syntymästä päivää"! Taitaa olla niin, että käsitteenä "pervo" on kokenut inflaation jopa niin, että siihen 1990-luvulla liitetty (itse)ironia on hävinnyt. Hyvä näin.

Sekoitat toisiinsa homomiesten seksuaaliset alakulttuurit ja queer-liikkeen. Jälkimmäisellä tarkoitan esimerkiksi nykyistä LGBT-liikettä, joka on lisääntyvässä määrin pelkkä erikoisuudenhaluisten heteroseksuaalien ja aatteellisesti homovastaisten biseksuaalien temmellyskenttä. Varsinaisilla homoilla ja lesboilla on sen kanssa jopa yllättävän vähän tekemistä.

"Homomaskuliinisuus on tarkkaan määritelty ja heteromallinnettu - ja valitettavan usein myös sovinistinen ja muita 'pervokulttuurin' ilmentymiä halventava."

Homomiehistä on tullut ongelmallisia queer-liikkeen suorittaman kaappauksen myötä. Akuutti esimerkki tästä on se, miten demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Pete Buttigieg tyrmättiin amerikkalaisessa liberaalimediassa liian "heterona". Tähän tuomioon riitti pelkkä ulkonaisten seikkojen, kuten pukeutumisen tai parisuhdemuodon tarkastelu, mikä juuri on omaista queer-ajattelulle, jossa ei mitään sisäisyyttä osata kuvitellakaan.