Sunnuntai 6.7 ja Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä.
Eilinen meni kivasti tuli oltua torilla tovi ja sen jälkeen pientä baarikierrosta Nokialla.
Tarkoitus oli kyl eilen mennä myös Tampereen leimareihin, mut ajatuksen tasoon jäi.
Nokian paikat veivät voiton ja kierros kestikin noin klo 03 saakka.
Eino Leinon runon päivän kunniaksi pistän tähän loppuun yhden Leinon runon. Runo on nimeltään "Siitä se on".
Siitä se on
Tuolla metsän siimeksessä
ensikerran valon näin,
siellä tunsin sydämmessä
halun tuonne valoon päin.
Siell' ihailin korpikuusta,
metsän synkkää huountaa,
siellä kuulin leivon suusta
vienonlaista laulantaa.
Siellä pisarainen päilyi
kukkasissa loistava,
pilvet taivahalla häilyi
iltaruskon valossa.
Siellä aalto loiskutteli
iloisena rantamaa,
siellä sorsat soudeskeli
pintaa veden aaltoovaa.
Siitä tarttui luonnon soitto
mieleheni miekkoisen,
siitä syttyi valon koitto
ensimmäinen sydämmeen.
Siitä aloin lempimähän
maata tätä ihanaa,
siit' on lempi isäinmaahan
rinnass' ollut ainiaan.
Runokokoelma: Tunteitani
Julkaisuvuosi: 1949
Lähde: Eino Leino, Kirjokeppi. Valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. 1949. Hki: Otava, s. 20.