Kadonneen tien hakemisto

Näytetään bloggaukset marraskuulta 2006.
Seuraava

06.11.2006

Alkaa ensimmäinen kynä loppua. Se on ollut todistamassa elämäni mielenkiintoisimpia aikoja. Jätän sen haikeana.

Elän hektisiä aikoja. Aivan kuin new age olisi jälleen koittamassa. Ajan murros - uusi alku. Tuhkasta kohoava uusi babylonia, Atlantis - nöyrän viisauden tyyssija. Ensin on kuitenkin muuntauduttuva. Vain tuhka voi luoda uutta, vain palanut voi parantua - kuolema ei tarkoita ikuisuutta, Olen tänään löytänyt itselleni mantran. Sisäisen voimani. Näillä sanoin:

Pyhä yhteys, sieluni peili,
Suuri jumalatar - kuule rukoukseni,
Elementit - vartiotornien herrat - suuret vaikuttajat - kutsutut voimat:

Rinki on luotu, yhteyttä kutsuttu - nimessänne nouskoon mahti!
Niin kuin sanon - tapahtukoot!
Kolmesti kolme - niin olkoot!

Tämä on mantrani, tämä on lupaukseni, tämä on salainen kutsuni. Niin kuin on sanottu - olkoot! Niin kuin on tehty - tapahtukoot!


05.11.2006

Voi luoja, että toi yksi poika on upee! Istun lähes sen vieressä ja vain rukoilen, jotta siitä ainakin tulisi homo! HERRA KUULE RUKOUKSENI - Pyhä jumala - OIKEA ADONIS! Jos se vielä sattuisi olemaan - niin - y-yym (Sabrina-huuto)

OOH - päivä on ollut upea! Heräämisen jälkeen häippäsin keskustaa. Ehdin paljon! Aivan upea päivä. Sain anatomian kirjan puoleen hintaan käyttämättömänä antikvariaatista (jonkun toimittajan tuoma - avaamaton) Ostin uuden ja entistä ehomman pentaakkelin! Työkengät löysin kenkäkaupan loppuunmyynnistä 30% alella. Töissä tienasin 32€/3,5h., Sain valokuvat - upeita.

Ja mikä parasta - NÄIN SEN JA SE HYMYILI MULLE JA TERVEHTI!!! (se ollee joku pisnesmies) ODOTAN OIKEIN HUOMISTA!


04.11.2006

Eilen oli aivan kamala ilta! Oltiin Herculeksessa ja Jere oli kerrassaan kamala. Kaiken lisäksi SE oli siellä. Sydämeni särkyi - teki todella pahaa, kun se vastasi katseeseeni kääntämällä päänsä pois. Olin siihen silloin - ehkä vieläkin - niin ihastunut. OLEN! Kun mentiin Jeren kanssa tanssimaan, se lähti lattialta! ARG! Hirveä tilanne!

Yleensäkin ilta oli hirveä. Jere tosiaan valitti ja oli ilkeä jatkuvasti. Se oli mustasukkainen, kun vain kysyin kuka joku on! Toinen kriisin aihe sille oli, kun en kuulemma roiku siinä tarpeeksi! En ole koskaan ennen tuntenut itseäni yhtä huoraksi! Se oli aivan sairaan loukkaavaa!

Sama jatkui sitten täällä. Mun olis mm. pitänyt kulkea alasti pitkin asuntoa, etten olisi aina niin estynyt! Yöllä heräsin siihen, kun se yritti pökkiä mua! Sanoin, että ei, mutta se vaan jatko. Olis vielä halunnut pyyhkiä limansa ympäri mua, niin, että olisin nukkunut lopun yön niin. En oikeesti ole koskaan joutunut samanmoisen ahdistelun kohteeksi. En myöskään näe tästä enää paluuta entiseen. Tämä tulee loppumaan. Ennen vai jälkeen joulun on sitten jo jotain, mitä pitää pohtia!

Toisaalta olisi kait ihan hyvä odottaa joulun yli, mutta toisaalta aika on pitkä ja Jerellä on oikeus viettää joulunsa rakkaiden parissa. VOI TÄTÄ IHMISEN ELÄMÄÄ!

Tosin Musta tuntuu, ettei se loppujen lopuksi tule olemaan niinkään suuri juttu Jertsulle. Sen puheiden perusteella, sillä on tapana rakastua palavasti joka toinen viikko! Luultavasti olen vain joku, jonka se tietää ainakin olevan. Senkun vain tekee ensin mitä tekee ja sitten kun on saanut haluamansa, pyytää anteeksi. Se on sitten muka sillä selvä - JA PASTAT!

Mä en rupea kuuntelemaan lopun elämääni huomauttelua siitä, kuinka nassutan syödessäni tai kuinka tämä ”parempi perhe” ei tee näin tai näin - EHEI! - Se loppuu nyt. Sen verran sentään kunnioitan itseäni ja katson ansaitsevani!

Juttelin muuten torstaina Askon kanssa. Käytiin sen työpaikalla keskustan ravintolassa ja pälätettiin sen kanssa tovi. Sille on sen sadellut sen ohjelman jälkeen kutsuja koulutuspäiville luennoimaan ja radioon - PERKELE! - MÄ KANSSA.

No, niin nyt taas kohti Saunakalliota, eli ns. kotia. Meinattiin tuossa äsken jäädä kiinni rysän päältä, kun Timo ja eräs Heikki tulivat kotiin meitin sottavaiheen kesken - noloa mutta huvittavaa!

(kylläpä tuo yksi ukko tuijottaa suoraan muhun)


03.11.2006

Kirjoittelen tässä aamuisissa tunnelmissa. On kello toki jo lähempänä kahta. Huomenna on Halloween. Mulla onkin otsassa semmonen finni, jottei hengistä olle ongelmaa ainakaan mulle.

Katottiin eilen leffa Hiipivä haamu, piilotettu lohikäärme. Oli ihan ok, mutta sai mut hieman ajattelemaan. Minä myös - tahtoo olla taitava! Maikki on lopettanut koulun kesken. Ihan järkevä päätös - EHKÄ! Sillä on nyt ollut oikein kroonista tämä asioiden puolitiehen jättö - ehkä voisi sanoa pakeneminen. En sano, että olisin itse jollakin tavoin viisaampi tai kiinni elämässä - päinvastoin - mutta en sentään ajattele kaikesta niin negatiivisesti ja pakene ENGLANTIIN!

Oon kylläkin väsynyt. En luovuttamassa, mutta on raskasta jatkuvasti taistella omia ja vielä itse aiheutettuja ongelmia - kuten rahan vähyyttä - vastaan. Olisi ihanaa jos kerrankin voisin kuluttaa koko palkkani kaikkeen turhaan ja silti tilille jäisi rahaa tuhansia - ehkä satoja - euroja. In My Dreams!

Kyllä musta tulee vielä jotain suurta! Jere ei ajatukseen usko ja nauraa unelmalleni, mutta minä en! Menestyn, vaikka se tarkoittaisi oman siskoni naimista (hmm…) En usko, että muutos on edes kaukana. Alan - olen kypsä. Nyt vain haetaan tilaisuutta menestykselle.

Suurin toiveeni on, että se tapahtuisi jonkin tärkeän kautta. kuten esimerkiksi maailman kansalaisten tai politiikan kautta. Tässä pienessä kultaisessa maailmassa kun ei työnteko pitkälle vie!

Luon tässä jossakin vaiheessa tarkemman aikataulun tulevalle vuodelleni. Niin paljon olisi saavutettava: World Citizen ry, wicca, rikastuminen, oma koti ja siihen liittyvä, julkisuus, politiikka, ulkomaanmatka, tutkinnot, ura, onni. En oikein tiedä, mitä vielä - varmasti paljon! Aikataulu kaikelle on noin vajaa neljä vuotta, joten tahti ei ole liian nopea!

Ja osahan on seurausta muista tai hyvin pieniä askelia. Odotan innolla - mun täytyy muuten ostaa itselleni uusi pentaakkeli - kaulaan siis! Mutta se vasta huomenna!


01.11.2006

Taas ollaan vuorokautta lähempänä joulua. Keskustelin tänään aiheesta Jertsun kanssa ja näyttää aika varmalta, että vietämme sen yhdessä. Katsonee nyt kuitenkin - Jeren pitää tehdä niin kuin sydämessään oikeaksi tuntee. Se siitä.

Tytti sanoi toissapäivänä jotain, mikä mielestäni sopii hyvin myös tilanteeseeni. Se seukkaa lääkärin kanssa. Alussa se ei rakastanut sitä, mutta nähtyään objektiivisesti tilanteen, hän ymmärsi, että oli löytänyt oikean kohteen rakkaudelleen. Nyt hän on syvästi rakastunut ja todella onnellinen *sydän*

Tossa äsken asemalla pari tytsyä tais iskeä silmänsä muhun. Ne jopa osoitti sen aika selkeästi. Tuntui kivalta. Nyt kun löysin uuden tavan laittaa tämän Riston kuontalon ryhtiin, pidän sitä itsekin todella siistinä!

Alustavan laskelman mukaan joululahjonta tulee tänä vuonna maksamaan n. 150€. ELI PALJON! Yritän karsia sitä hieman, mutta kun tänä vuonna tulevat myös ruoat maksamaan, monet tulevat pysymään samassa tasossa.

Katselin tässä muutenkin loppuvuoden menoarviota - näyttää aika tiukalta. Ei kuitenkaan varsinaisesti lohduttomalta. Toivon vain, ettei ulari tai muut tiukat tahot muista minua ennen vuoden loppua.

Mulla on kaipuu - kaipaan jotain - se on jotain vaikeasti määriteltävää kaihoa. Mulla on mennyt kauheasti aikaa hukkaan. Moni - niin moni - ikäiseni on niin paljon pidemmällä: korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa, rikkaampi, jollakin tavoin myös asettuneemman onnellisia.

Jertsukin oli mun ikäisenä jo ollut vaihto-oppilaana mm. Briteissä ja Australiassa! Tuntuuko vain, vai olenko minä jämähtänyttänyt itseni paikoilleen?

Uskon, että on taas lupauksen aika:
Lupaan, että ennen kuin vuosi kulunut, olen covenin voimakas pappi. Olen perustanut www.sivustoni ja edistynyt urallani. JOS SE ON, MITÄ TAHDON, NÄIN OLKOOT!

… Ei paha lupaus - vaativa, muttei mahdoton. Aion saada unelmakotini ja pihan. Rikastun ja olen onnellinen. Uskon, että se on, mitä haluan. Sen myös saan!

Janne


Seuraava