Katselin kahta nuorukaista, miestä ja naista, Impivaaran altaan reunalla. He olivat juuri uineet oman matkansa, hitaasti, samaan tahtiin. Nyt oli edessä pieni eron hetki, Turussa kun ei (vielä) ole kimppasaunamahdollisuutta.
Ennen kuin heidän tiensä hetkeksi erosi, he suukottelivat toisiaan pehmeästi, koskettelivat toisiaan, hivelivät toisiaan mm. pepusta.
Sitä oli somaa katsella - ja se tuntui sivullisestakin hyvältä. Siinä oli mukana sellaista hellyyttä, jota ei kovin usein julkisesti näe. Minä koin olevani hetken etuoikeutetussa asemassa.
Kun he olivat menneet, jatkoi arkista juoksuani. En tiedä, kuvittelinko vain, mutta matka taittui kevyemmin ;)
