Nuoriso tallessa ja HKK lääkitty. Nyt voi vetäytyä unten maille.
Tästä päivästä voi sanoa, ettei ole tullut tehdyksi mitään. Päätä on särkenyt koko päivän ja kurkku tuntuu karhealta. Siis kipeänä, mutta mikäs sen parempi ajankohta sairastamiselle kuin loma. Voipahan ainakin hyvällä omallatunnolla maata sängyssä. Ei ole keneltäkään pois tämä - paitsi itseltäni. Mutta mitä muuta olisin tänään voinutkaan tehdä?
Sain muutaman viestin tuttaviltani tänään. Pari niistä tuli Sveitsistä - tai tarkkaan ottaen retkeltä Pohjois-Italiasta. Valoisaa ja aurinkoista. Tässähän jo oma matkakuume nousee ;)
Yksi viesteistä ei ollut miltään osin valoisa. Ei se sitä voi olla, jos ihmissuhde kariutuu. Ja mitä siihen osaa mitään sanoa, miten lohduttaa? Ei ainakaan tule mieleeni käyttää serkkuni sanoja samaisessa kohtaa vuosia sitten: - "Onhan noita miehiä!"
Totta, onhan niitä. Mutta jos rakastaa vain yhtä?
2 kommenttia
martin
15.9.2007 00:39
(sanatonta tärinää)
audinkopoika
16.9.2007 13:37
Itse menen usein sanattomaksi, ne on aina eräällä tavalla ikäviä juttuja.