Che, sinä tiedät kaikki!

Tässä iässä kaikki alkaa olla kovin tavanomaista. Uimahallissa menin samaan pukeutumisvälikköön, varasin saman kaapin kuin olen pyrkinyt tekemään jo vuosia... Altaasta palatessani sama suihkuvälikkö... Järjetöntä - mutta niin turvallista?

Töitten viimeisellä tunnilla minulle kerrottiin: "Rakastan sinua!" Eipä nuo sanat ole pitkään aikaan niin sykähdytäneet - ja saivat minussa aikaan uudenlaista elämää (jopa työteho nousi)! Saatoin aistia, että tunnustus tuli suoraan Kotijuutalaiseni sydämestä. Kunpa osaisin vastata tuohon - yhtä aidosti -- sillä tunnen myös itse niin.

Kotiin tullessani kävelykatua pitkin vastaan tuli Pitkänhuiskea, katseita varmasti keräävä Mies, joka oli ollut Miehensä kanssa häissä viikonloppuna. Omissa olotiloissaan oli. Vaikka yhä viittilöisin kuin kuningatar Elisabeth, hän ei näkisi ;) - Laitan illalla geeliä niveliin, sen verran ne taisivat hiertyivät näistä kuninkaallisista kädenpyörittelyistä.

Kaupungilla kulkiessani kuuntelen lähes aina musiikkia. Tuntui hyvältä kotiin kävellessäni viimeiseksi kuunnella aitoa työväenlaulantaa. Siitä tuo otsikko. Tällaisen valkokaulustyöläisen on hyvä säännöllisin väliajoin muistaa, kenen hiellä kouluni ja hyvinvointini on rakennettu. -

Päivällä kirjoitin kommenttini seurakuntien pyrkimyksistä ryhtyä kovin aktiivisiksi näissä turvapaikanhakuasioissa. Juuri tullut uutinen kertoo, että Mikaelinseurakunnan toiminnasta on tehty kantelu oikeusasiamiehelle. - Kannatan lämpimästi tätä kantelua.

Che, sinä tiedät kaikki - joka ainoan Sierran sopen...