Voi jumpe. Katoin juuri päivän lehtiä. Oli sinne päässy mun vanha koulu ja ei ehkä ihan positiivisimmalla uutisella. Jopas jotakin. Ei vaan minun aikana kukaan menny putoilemaan ikkunoista, pulppetteja kyllä heiteltiin mutta ei sen ihmeempiä. Niin ne ajat muuttuu, huihai. Minusta tuli laiska tänään. Piti mennä potkii palloa tai edes uimaan mutta enpäs jaksanu tehdä kumpaakaan. Sen sijaan maksoin laskuja ja nyt tässä pohditaan, että millä sitä eläilis kesäkuun, oivoi. Ulkona sen sijaan paistaa aurinko pitkästä pitkästä aikaa, huippua. Koulussa tänään ja eilen ryhmätöiden esittelyä ja varsinkin tänään saatiin kuulla, et paras esitys meidän poppoolla koko ryhmästä. Aika mukavaa oli tuo kuulla. Hihih. Enää olis muuten ens viikko koulua ja sit kesäloma. Tai no heti toinen päivä alkaa kesäduunit ja heinäkuu sit lomaa, mut joo. Jospa se sitten heinäkuussa olis se kesäkin jo! Huihai, menin lupaamaan systerille että soittaisin mun velipuolle kun kuultiin että mun täti on jossakin hoivakodissa kun sen alzheimerin tauti on menny niin pahaksi. Jännä, siitä ei ole aikaa paljoa yhtään kun viimeeksi nähtiin se pieni 80 mummeli ja nyt se on jo niin huonossa kunnossa ettei kotona selviä. Tosin se alamäki alkoi sen jälkeen kun sen mies joutui sairaalaan oman alzheimerinsa takia. Oli saanu jonkun kohtauksen ja enää ei lupailla paljoa aikaa. Siitä alkoi se tädin alamäki. Voivoi, mutta nyt sit pitäis soittaa veljelle ja se on pikkasen vaikeeta. Ei oikein koskaan olla oltu mitenkään läheisiä kun meillä on niin suuri ikäero ja sitten se että se on asunu koko mun lapsuuden ulkomailla ja sit teininä kun enemmän sen kanssa ollu tekemisissä niin ei vaan oo muodostunut sellaista kunnollista suhdetta. Sillä on mua vuoden nuorempi tyttö jonka kanssa suhde on about samanlainen mut joo. Miten vaan. Pitäis vaan ottaa niskasta kiinni itteään ja soittaa. Hui.