Ensimmäinen puoli vuotta - sama vanha uusi ravintola dtm?

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Mikko Kivinen
  • 11

Suomen ehkä tunnetuin homoravintolabrändi dtm avasi ovensa 1. helmikuuta 2012 uudessa osoitteessa, Helsingin Mannerheimintie 6:ssa. 1. elokuuta vietetään uuden dtm:n puolivuotisjuhlaa. Ranneliike.net tapasi ravintolan taustalla vaikuttavia henkilöitä juhlapäivän kynnyksellä ja kysyi heiltä kaikesta tähän mennessä tapahtuneesta ja tulevastakin. Kysymyksiin olivat vastaamassa Äkä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Karri Nieminen ja dtm:n ravintolajohtaja Markku Valtanen.


Vanhan dtm:n lopettaessa Isolla Roobertinkadulla paikan vaihdoksen yhteydessä kiersi homopiireissä monenlaista huhua muuton taustoista. Puolen vuoden jälkeenkin riittää edelleen spekulointia dtm:n taloudellisesta tilasta ja tulevaisuudesta monelta suunnalta. Markku Valtasen mukaan edelleen joissakin piireissä kiertää sitkeä huhu siitä, että dtm olisi aivan kohta menossa konkurssiin.

Istuessamme dtm:ssä päiväsaikaan rupattelemassa, huomaa Niemisestä ja Valtasesta kuitenkin vain ylpeyttä siitä, mitä uudessa dtm:ssä on tähän saakka saavutettu. Konkurssiin menevästä yrityksestä ei ole tietoakaan.

- Päinvastoin. Jokainen kuukausi on meillä tähän saakka ollut voitollinen, Valtanen toteaa.

Myös Karri Nieminen toteaa, että alku on mennyt ihan mukavasti ja aikalailla odotusten mukaisesti. Mitä tulee uuden dtm:n ympärillä avajaisten kynnyksellä pyörineeseen huhumyllyyn Nieminen muistelee, että aika huhuihin puuttumiseen ei yksinkertaisesti riittänyt.

- Voi siis ihan rehellisesti todeta, että tuolloin alkuvaiheessa, kun meidän piti saada yökerho pystyyn, niin valitettavasti jotkut asiat jäivät syrjemmälle, Nieminen valittelee.

- Tietysti me olisimme voineet järjestää paremman julkisuusstrategian, mutta se ei tuntunut siinä vaiheessa niin olennaiselta. Ja mä pidän kiinni tiukasti siitä, että vaikka tämä projekti ei mennytkään ihan täydellisesti, ottaen kuitenkin huomioon kuinka paljon meillä oli aikaa, niin mä olen ollut 100-prosenttisen tyytyväinen siihen miten tämä kuitenkin meni ja me saatiin yökerho avatuksi ensimmäinen helmikuuta. En olisi uskonut, Nieminen toteaa.

Valtanen huikkaa tähän välittömästi kommentin: "Mä uskoin!"

Nieminen naurahtaa ja toteaa saaneensa muutaman harmaan hiuksen ravintolan rakentamisen yhteydessä.

- Kun mä olin täällä vielä puoli kahdeksalta ennen kun kahdeksalta aukes ovet ja mä katsoin sitä kamaa. Täällä on kaikki siivouskamat, kaikki remonttikamat, kaikki rullakot, kaikki oli täällä ja mä olin silleen, että tästä ei voi tulla yhtään mitään, Nieminen sanoo.

- Mä olin ihan rauhallinen, Valtanen sivaltaa väliin.

- Sä olit ihan rauhallinen. Kahdeksalta tuli ja valot päälle ja se oli siinä. Just näin, Nieminen nauraa.

Palautteet uudesta dtm:stä - Enimmäkseen hyvää palautetta

Dtm:llä on aina ollut pääkaupunkiseudun homopiireissä merkittävä asema ja palautetta tunnetusti tulee aina, jos asiat eivät mene asiakkaan mielestä oikein. Niemisen ja Valtasen mukaan uuden dtm:n aukeamisen myötäkin on tullut kaikenlaista palautetta, enimmäkseen kuitenkin hyvää palautetta.

- Muutos on tietysti ollut suuri. Tämä on huomattavasti paljon pienempi kuin vanha mama, mutta muuten täällä saa helpommin bileet aikaiseksi, Nieminen toteaa.

Valtasen mukaan homot ovat nopeasti muutoksiin sopeutuvaa porukkaa, vaikka uuden dtm:n alkumetreillä asiakkailla olikin kasvukipuja aiheesta.

- Aina kun tehdään jotain uutta niin se alkaa siitä, että kyllä se vanha oli kivempi, että siellä oli sitä ja siellä oli tätä. Mutta nyt on huomannut ihan selkeästi, että ne ihmiset on löytäneet ne samat paikat, missä ne istuu aina illasta toiseen ja löytäneet sen oman uuden kolonsa täältä jo, mikä oli siellä vanhassa, Valtanen sanoo.

Niemisen mukaan jo muutaman kuukauden päästä avajaisista vakiasiakkaat alkoivat jättämään vanhaan mamaan vertailemisen taakseen ja sopeutuivat uuteen.

Uuden dtm:n vahvoja puolia on Niemisen mukaan ollut myös baarin sijainti ja näkymät sekä se, että baarissa asiakas voi helpommin luoda enemmän omia kulkureittejä itselleen.

- Tila on kuitenkin ehkä mielenkiintoisempi kuin vanhan Maman tila, joka oli vain enemmän hallimainen, Nieminen lisää.

Valtanen mainitsee myös hyväksi puoleksi lipunmyynnin sijainnin ja mahdollisuuden ottaa asiakkaan nopeasti sisään ulkoa jonottamasta.

- Ennen se matka oli niin lyhyt siitä lipunmyynnistä narikkaan. Nyt me saadaan kuitenkin ihmiset tänne sisälle ja meillä ei ole koskaan ollut, eikä ainakaan niin kauan kun mä olen täällä, pidetäkään sellaista imagojonoa. Eli me halutaan ne ihmiset tuolta ulkoa tänne sisälle juhlimaan ja pitämään hauskaa, Valtanen toteaa.

Silti dtm:n toiminnan, tilojen ja ohjelmatarjonnan rakentamisessa on ollut paljon tekemistä ja päänvaivaa.

- Jo kahden ja puolen kuukauden aikana opittiin paljon tästä tilasta. Opittiin siitä mitä ihmiset haluavat ja on yritetty viedä enemmän siihen suuntaan. Fiksattu tiloja ja kaikennäköistä tämän tyyppistä. Mutta eteenpäin mennään - alku on ollut kyllä ihan kannustava, Nieminen kertoo.

Alussa korttimaksamisen optimointiinkin jouduttiin panostamaan, jotta saatiin palvelu pelaamaan aikaisempaa nopeammin.

- Ennenhän se vei ihan hirveästi aikaa kun käytännössä ihmiset maksaa enemmän ja enemmän koko ajan kortilla, mutta nyt kun on nää uudet laitteet niin sehän on nopeuttanut tätä hommaa ihan äärimmäisen paljon, Valtanen toteaa.

Imagokysymyksetkin ratkesivat samalla: “Toisin kuin muilla, meillä on sentään logo tossa maksupäätteessä, näytössä siis. Se on tärkeää, imago ennen kaikkea”, Valtanen nauraa.

dtm
Markku ja dtm:n korttikone

Nieminen mainitsee dtm:n nykyisiksi haasteiksi muun muassa sisustuksen ja toteaa, ettei Roomakaan valmistunut päivässä.

- Paljon on tullut kommenttia meidän eteisaulasta - ja se tarvitsee jotain pimppaamista. Sen voi kuitenkin sanoa, että uskokaa tai älkää, mutta me ollaan varmaan kohta käytetty yhtä paljon aikaa sen miettimiseen, että mitä me saadaan siihen kuin koko muun tilan miettimiseen yhteensä. Mutta hiljaa hyvä tulee, Nieminen hymähtää.

Valtanen kertookin, että eteisaulaan ollaan vihdoinkin saamassa uusi koriste, marmorinen patsas alastomista lihaksikkaista miehistä, joka paljastetaan kesän lopulla, viimeistään syksyn alussa.

Samoin dtm:n auetessa muustakin ulkoasusta on kuulunut kommentteja. Valitusta kuului muun muassa niin sanotun homoisuuden puutteesta. Nieminen sanoo, että puutteet tiedostettiin jo alkuvaiheessa ja niitä pyrittiin korjaamaan jo heti alussa. Sateenkaarilippujen lisääminen oli yksi näistä korjauksista.

- Kun me avattiin helmikuussa, niin eihän tää valmis ollut. Tämä on työtä, jota me edelleen tehdään, Nieminen sanoo.


VANHASTA UUTEEN - MITEN TÄHÄN PÄÄSTIIN?

Afroditen dtm

Kahdeksankymmentäluvun alussa Suomessa ei ollut vielä yhtäkään homoravintolaa. 1970-luvulta oli kuitenkin järjestetty erilaisia homoille tarkoitettuja tansseja ja kokoontumisia. Näistä legendaarisimmat olivat Sirkan tanssit, joita järjestettiin erilaisissa kerhohuoneistoissa. Seta säätiö lähti poistamaan tätä puutetta ja Ravintola Oy Afrodite perustettiin keväällä 1984 pyörittämään Isolla Roobertinkadulla, sisäpihan perukoilla, heinäkuussa 1984 aloittanutta ravintola Gay Gambrinia. Gay Gambrini oli Suomen ensimmäinen varsinainen seksuaalivähemmistöille tarkoitettu anniskeluravintola.

Ravintola Oy Afroditella oli alussa kaksi pääomistajaa, yksityinen ravintoloitsija ja Seta-säätiö, kumpikin yhtä suurella vähän alle 50 prosentin omistuksella, ja kaksi pienomistajaa niin ikään yhtä suurilla omistuksilla. Seta-säätiö joutui lainoittamaan omaa osuuttaan, jonka kattamiseksi se möi B-sarjan osakkeita yksityishenkilöille. Myöhemmin säätiö hankki omistukseensa em. ravintoloitsijan osakkeet. Säätiön osuus kasvoi myös testamenttilahjoitusten kautta. Omistusosuus oli tämän jälkeen 90 prosenttia yhtiön olemassaolon loppuun saakka. Seta-säätiö jakoi yhtiön osinkoja apurahoina yhteenlaskettuna noin 200 000 euron arvosta vuosien 1984-2011 aikana. Nykyiseen rahan arvoon suhteutettuna summa on merkittävästi suurempi.

Dtm-tuotemerkin historia puolestaan ulottuu 1990-luvun alkupuolelle. Gambrinin osoittauduttua menestykseksi Ravintola Oy Afrodite avasi lokakuussa 1992 Annankadun ja Kansakoulunkadun kulmaan Don´t Tell Mama -yökerhon, jonne Gay Gambrinin anniskeluoikeudet siirrettiin ja sen jälkeen Gay Gambrini suljettiin. Myöhemmin Don´t Tell Maman nimi lyhentyi nykyiseen muotoonsa.

Joulukuussa 2002 dtm muutti takaisin vanha dtmentisen Gay Gambrinin lähistölle Isolle Roobertinkadulle, kun Annankadun tilojen vuokrasopimus irtisanottiin. Ravintola dtm:stä tuli ensimmäistä kertaa sekä päivällä auki oleva kahvila, terassi ja baari sekä iltaisin suuria kävijämääriä sisään vetävä iso yökerho. Dtm:ssä esiintyi monia nimekkäitä suomalaisia ja ulkomaisiakin tähtiä ja siitä tuli keskeinen osa Helsingin yöelämää; joidenkin homojen mielestä liiankin keskeinen.

Monen hyvän vuoden jälkeen Isolla Roobertinkadulla sijaitsevan dtm:n tilanne alkoi kuitenkin taustalla huonontua. Kesällä 2011 Ravintola Oy Afrodite avasi Helsingin Kamppiin K23-yökerhon, joka vaikutti ulospäin laajennukselta dtm:n brändiin. Se yritti tarjota uutta konseptia vanhalle dtm:lle, joka oli monen vanhemman homon mielestä liian täynnä nuoria ja heteropariskuntia.

K23:n toiminta osoittautui kuitenkin haasteelliseksi ja se sulki ovensa kaikessa hiljaisuudessa vuoden lopussa. Sitä ennen oltiin saatu kuulla, että itse Ravintola dtm sulkee ovensa Isolla Roobertinkadulla 31. joulukuuta 2011 ja avaa ovensa toisessa osoitteessa 1. helmikuuta 2012. Muuton taustoista alkoi liikkua monenlaista huhua ja 18. helmikuuta ranneliike.netin uutinen kertoi, että Ravintola Oy Afrodite oli asetettu YTJ:n mukaan konkurssiin 10. helmikuuta 2012. Mannerheimintie 6:ssa aloittanut uusi dtm Gay Bar & Nightclub toimi nyt uudella omistajapohjalla. Uuden yrityksen nimi oli Äkä Oy.

Ravintola Oy Afrodite kaatuu

Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa Suomen taloudellinen tilanne alkoi huonontua kansainvälisen talouskriisin vuoksi ja suomalainen ravintolabisneskin alkoi yleisellä tasolla ajautua ahtaalle. Helsingin yökerhojen keskinäinen kilpailu koveni kävijämäärien laskiessa jatkuvasti.

Ravintola Oy Afroditen tilikaudet alkoivat mennä tappion puolelle vuodesta 2009 alkaen ja aikaisempien vuosien voitot alkoivat sulaa hitaasti, mutta varmasti. Yleisen taloustilanteen huononemisen lisäksi Ravintola Oy Afroditen talouden heikkenemiseen on vaikea sanoa kattavasti, mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttivat.

Tilannetta ei helpottanut Ison Roobertinkadun massiivisten tilojen vuokra, vaikka se ei ollut suurin tekijä. Karri Niemisen mukaan tilojen vuokra ei muuttunut vuosien varrella äkisti, eikä se tilan sijaintiin ja kokoon nähden ollut kohtuuton. Kustannus oli silti suuri ja huononevassa taloustilanteessa olevalle yritykselle tämä lisäsi entisestään paineita.

Niemisen mukaan tosiasiallinen pääsyy Afroditen kaatumiseen oli perinteisempi: ”enemmän, jos miettii, että mikä tämän muutoksen aiheutti, niin kyllähän se tavallaan oli suhteellisen radikaali myynnin tippuminen. Kun myynti aiemman kasvun sijaan alkoikin pienentyä dtm:n/Afroditen parhaan vuoden, 2008, jälkeen, niin muutos oli sitäkin rajumpi, koska tiputus oli aika iso.

Muiden homobaarien aiheuttama kilpailu ei Niemisen ja Valtasen mukaan ollut syynä dtm:n myynnin hiipumiselle.

- Kyllä myynnin hiipuminen aika yleinen oli koko alalla, että ei pelkästään se, että joku tietty baari olisi yhtäkkiä tullut lisää tai joku toinen baari olisi yhtäkkiä saanut ihan valtavasti enemmän. Varmasti hyvin samassa suhteessa ollaan kaikki tultu ne muutamat vuodet alaspäin, Valtanen summaa.

dtm

Ulkoiset syyt aiheuttivat myös muutospaineita ravintolan toiminnalle. Dtm:n Ison Roobertinkadun vuokrasopimus oli päättymässä vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuokranantajan ja Afroditen välinen vuokrasopimus sisälsi option vuokrasopimuksen jatkosta, jonka Afroditen hallitus aikoi käyttää. Vuoden 2011 huhtikuussa Afroditen hallitus sai kuitenkin tietää, että vuokranantaja ei halunnut jatkaa vuokrasopimusta Afroditen kanssa, koska koko kiinteistö oli menossa remonttiin. Uusi paikka oli siis joka tapauksessa hankittava.

Nieminen kertoo: “Siinä yhteydessä Afroditen hallitus ryhtyi etsimään uutta yökerhoa tai siis uutta tilaa johon se voisi muuttaa, mutta ei yksinkertaisesti löytänyt mitään soveltuvaa. Ja sitten Afrodite päätyi perustamaan K23:n, jossa oli ajatuksena tavallaan, että pikkuisen profiloidaan uudelleen ja sitten siirrytään pikkuisen pienempään, koska se oli niin julmetun iso se vanha tila.

Karri Niemisen mukaan K23:n toiminta osoittautui kuitenkin haasteelliseksi: “...jos ajattelee noin yleisesti ottaen tämmöstä baari- /yökerhotoimintaa niin tämä normaali tilanne, että ihmiset löytää, vie aina hetken aikaa ja K23:lla oli tietysti ihan uusi osoite, ihan uusi nimi.

Nieminen myöntääkin, että K23:n konsepti ei ollut onnistunut: “Kyllä tässä vaiheessa voi nyt jo ehkä todeta, että K23:n konsepti ei sitten ihan kantanut kuitenkaan, valitettavasti. Se omalta osaltaan sitten vauhditti edelleen Afroditen alasmenoa”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan K23:n epäonnistuminen ja aikaisempien vuosien tappiolliset tilikaudet olivat tässä tilanteessa tehneet tehtävänsä ja Afrodite oli tiensä päässä: “Mihin tahansa olisi lähtenyt, se aiheuttaa remonttikuluja sun muita ja sitten siinä tulee vanhan alasajokustannukset. Todettiin, että vanhan Afroditen tai vanhan dtm:n tase ei yksinkertaisesti kestä sitä. Eli käytännössä ei ollut resursseja lähteä uutta yökerhoa pyörittämään enää siinä vaiheessa.

Vanha dtm heteroituu...

Loppuvuosinaan Isolla Roobertinkadulla sijainnut Ravintola dtm alkoi monen mielestä niin sanotusti heteroitua voimakkaasti. Samalla, kun dtm:stä oltiin rakennettu kaapin ovet selällään oleva pohjoismaiden suurin homoyökerho, toiset valittivat, että oltiin menetetty se oma paikka, jossa pitää hauskaa omanlaisten ihmisten kanssa. Dtm:ssä tuntui pyörivän paljon heterotyttöjä poikaystävineen. Se esimerkiksi menestyi hyvin myös jo kaatuneen City-lehden ravintolaäänestyksissä.

Nieminen ei kuitenkaan täysin allekirjoita sitä, että dtm olisi menettänyt lopussa homobaarin statustansa.

- Mun täytyy sanoa, että mulla oli semmonen turvallinen olo kuitenkin dtm:ssä aina. Mutta kyllä mä ymmärrän sen - jos yökerhossa on hyvä meininki, niin se kerää sitten sinne paljon porukkaa ja sitten siellä tulee myös heteroita mukana, Nieminen toteaa.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että vanhempien ja nuorempien homojen välillä on kuitenkin suuri ero ajatusmalleissa. Erityisesti nuoremmat homot eivät enää lokeroi ihmisiä niin voimakkaasti kuin vanhemmat ovat tottuneet tekemään.

dtmValtanen kuvaa: “Jo tässä kymmenen vuotta sitten, kun on käynyt jossain dtm:ssä tai Herculeksessa, se on ollut ihan erinäköistä se porukka. Maailmahan muuttuu ja esimerkiksi se, että nuorilla homoilla ei ole enää sellainen samanlainen fiilis, että sun on pakko päästä homobaariin juhlimaan. Nehän ottaa ne kaverinsa ja menee Onnelaan tai menee ihan mihin muuallekin tahansa. Ennen vanhaan piti tulla tuolta pusikoiden läpi ja oli jos jonkin näköistä koputusta oveen ja silmänisku johonkin ovisilmään.

Sekä Nieminen että Valtanen ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että homobaarin tekevät homoasiakkaat. Vaikka heterot ovatkin aina tervetulleita dtm:ään, kaikkien tulee muistaa, että dtm on homobaari. Valtasen mukaan vanhan dtm:n suuret tilat mahdollistivat suurempien artistien esiintymiset, mutta samalla tämä aiheutti suuren paineen täyttää tila joka kerta asiakkailla.

Valtanen kuvailee: “Ei se artistikaan ilmaiseksi tule ja se vaatii sen, että siellä on jumalaton määrä ihmisiä ja tietysti tulee se, että kuinka paljon niitä homoja ylipäätänsä on olemassa täällä kaupungissa...

Vanhan dtm:n aikaan myös Danceteria ja opiskelijabileet keräsivät huonoa palautetta homoasiakkailta, koska ne toivat paljon heteroasiakkaita dtm:ään.

Danceteriasta Valtanen muistuttaa kuitenkin: “Toisaalta Danceterian päähenkilö mr. A eli Antti Eho on kuitenkin koko ikänsä ollut homo. Se, että Danceteriasta tuli niin hyvä, että se alkoi kerätä kaikkea muutakin, saattaa olla myös tämän dtm:n vähän yks painolasti, että meillä on liian hyvät bileet, minne ihmiset haluaa tulla. Että pitäisköhän tässä nyt sitten ostaa vähän huonompaa viihdettä? En tiedä... Meneekö liian hyvin kun heterotkin haluaa tulla?

Valtanen kuitenkin sanoo, että Danceterian aika on ohi ja että vastaavanlaisia heteroutumisia pyritään välttämään uudessa dtm:ssä.

Nieminen toteaa vanhan dtm:n lopusta: “Ehkä vanhan dtm:n loppuaikoina siitä tuli enemmän mainstream yökerho. En sano, että se kadotti fokuksensa, mutta siitä silloin alun perin tuli paljon palautetta. Ja sitten, kun kävi ilmi, että dtm on muuttamassa, niin sitä paljon kysyttiin, että minkä tyyppinen tästä tulee. Ja kyllä me halutaan pitää kiinni siitä edelleen vahvasti, että me ollaan homoyökerho. Se on se lähtökohta.

Uusi dtm manskulle uuden taustayrityksen voimin

Elokuussa 2011 Ravintola Oy Afroditen hallitukselle tarjottiin uutta toimitilaa Mannerheimintie 6:sta. Kyseinen ravintolatila oli viime vuosina nähnyt monenlaisia ja tiuhaan vaihtuvia konsepteja SK ravintoloiden käsissä. Tilalla oli myös Helsingin yöelämässä varsin kirjava historia Mikadon ajoista saakka.

Nieminen kertoo, että tarjouksen jälkeen Afroditen hallituksen puheenjohtaja Ulf Månsson ja Markku Valtanen kävivät katsomassa Mannerheimintien tilaa ja totesivat, että tila sinällään sopisi homoyökerhoksi ja olisi täydellinen dtm:lle. Ravintola Oy Afroditen resurssit olivat kuitenkin tällöin jo liian pienet ja uuden baarin aloittamiseen tarvittavia asioita ei pystyttäisi tekemään.

- Sitten henkilöitä, joita oli silloin Afroditen hallituksessa tai lähipiirissä rupesi miettimään sitä, millä tavoin saadaan dtm:n toiminta jatkumaan. Ja sitten samanaikaisesti tästä tilasta oli myös muita kiinnostuneita ja meille itse asiassa tuli todella suuri hoppu, Nieminen kertoo.

- Sitten me ruvettiin keskustelemaan tästä Seta säätiön kanssa ja kysyttiin Seta säätiöltä, että miten he näkevät tilanteen. Että, jos tilanne on se, että Afrodite ei pysty jatkamaan dtm:n elämää sen vuodenvaihteen jälkeen, niin olisiko ajateltavissa, että me kasattaisiin yksityisellä rahalla semmonen poppoo, joka voisi sitten ostaa dtm:n toiminimen ja pyrkisi tavallaan siirtämään vanhan dtm:n uuteen osoitteeseen, jotta dtm:n toiminta jatkuisi, Nieminen jatkaa.

Seta säätiö päätyi näyttämään uudelle projektille vihreää valoa, koska Seta-säätiön tilintarkastajat olivat jo aikaisemmin huomauttaneet säätiön sijoituksiin liittyvistä riskeistä. Uudessa tilanteessa ei bisnes muodostaisi säätiön toiminnassa niin suurta osaa kuin aikaisemmin.

Seta säätiön kanssa käytyjen nopeiden keskustelujen jälkeen kasattiin Karri Niemisen johdolla erittäin nopeasti sijoittajaryhmä: “Itse asiassa yhdessä iltapäivässä kasattiin se porukka, jolta saatiin lupaus, että he sijoittavat tähän niin paljon rahaa, että tämä homma saadaan pystyyn,” Nieminen paljastaa.

dtm
Karri Nieminen ja Markku Valtanen

Äkä Oy - 100-prosenttisesti homo-omisteinen yritys

Nykyisen dtm-tuotemerkin omistaa siis Äkä Oy. Äkä on akronyymi eli kirjainlyhenne sanoista Älä kerro äidille, joka puolestaan viittaa dtm:n alkuperäiseen nimeen Don´t Tell Mama. Nimi on innoittanut myös TV-väkeä; Suomessa Nelosella näytetty brittiläinen homoympyröissä pyörivä Queer as Folk komedia- ja draamasarja sai suomenkieliseksi nimekseen Älä kerro äidille.

Uuden yrityksen perustaminen ei Karri Niemisen mukaan käynyt käden käänteessä: ”Kun me tehtiin ensimmäiset arviot ja nyt me ollaan tällä hetkellä siinä tilanteessa, että siihen ensimmäiseen arvioon verrattuna ihmiset itse asiassa ovat joutuneet laittamaan noin tuplasti enemmän rahaa. Mutta lopputuloksena kuitenkin nyt sitten on, että dtm:n ja Äkän talous on vakaalla pohjalla kuitenkin tässä vaiheessa ja homma siinä mielessä pyörii mukavasti,” Nieminen sanoo.

Äkä Oy:n taustalla on joukko yksityishenkilöitä ja pienellä 0,2 prosentin osuudella myös entisen Ravintola Oy Afroditen omistanut, vuonna 1982 perustettu Seta-säätiö. Niemisen mukaan Seta Säätiön omistusosuus tulee mahdollisesti tänä syksynä jonkin verran kasvamaan, mutta varsinaista päätöstä ei ole vielä tehty. Suurin yksittäinen Äkä Oy:n omistaja on Karri Nieminen. Hän toimii myös Äkä Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Niemisen mukaan Äkä Oy:n omistajapohja käsittää kaiken kaikkiaan kymmenen ihmistä, jotka omistavat osakeosuuksia joko yksityisinä sijoittajina tai yritystensä kautta. Yli 50 prosenttia Äkä Oy:n omistuksista on kahden henkilön, Karri Niemisen ja Timo Salmisen hallussa. Muilla sijoittajilla, joiden joukossa on muiden muassa kaupunginvaltuutettu Ville Ylikahri, Mikko Silvennoinen ja Markku Valtanen, on pienemmät osuudet. Kaikki omistajat ovat joko homomiehiä tai lesboja.

- Voidaan sanoa, että me ollaan nyt siis homo- ja lesbo-omisteinen firma täysin, Nieminen toteaa.

Nieminen paljastaa myös, että Äkä Oy:n perustamisen yhteydessä mietittiin myös yleisen osakeannin järjestämistä homoille. Ajatuksesta luovuttiin, koska aikataulu ei sallinut sitä ja yleinen anti olisi saattanut hankaloittaa yrityksen toimintaa myöhemmässä vaiheessa.

Nieminen toteaakin: “Mä en ihan usko yhdistystoimintaan yrityksen pyörittämisessä, koska täällä täytyy tehdä päätöksiä ja niitä täytyy tehdä välillä nopeastikin.

Nieminen antaakin ymmärtää, että kaikkea palautetta kuunnellaan, mutta tarvittaessa ei pelätä sanoa, ettei ole pakko käydä, jos ei pidä. Dtm on nykyisin ennen kaikkea yritystoimintaa, ei järjestötoimintaa.

Silti Nieminen sanoo toivovansa, että dtm pystyisi tarjoamaan kaikille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille jotakin.

- Kuulostaa siltä, että me ollaan sekatavarakauppa, mutta mä toivoisin kuitenkin, että näillä eri tyyppisillä illoilla, mitä meillä on, me pystyttäisiin kuitenkin suurta osaa siitä asiakasryhmästä houkuttelemaan ja tarjoamaan niille semmonen ympäristö, sellaisia tapahtumia, josta ne tykkäisi ja haluaisi täällä käydä, Nieminen sanoo

Nieminen viittaa nykyisten omistajien mukanaolon motiiveista puhuttaessa myös siihen, että osa nykyisen dtm:n omistajista on samoja henkilöitä, jotka ovat Mr. Gay Finlandin ja joidenkin vuosien takaisten Gay Club Botoxin taustalla.

- Kaikki on liittynyt sellaiseen, että me ollaan turhauduttu itse, että jotain kivaa pitäisi tehdä Helsingin homoelämälle tai Suomen homoelämälle ja sitten on mietitty, että mitä voitaisiin tehdä. Esimerkiksi Botox oli ehkä tämmöstä pienempää, jossa harjoiteltiin enemmän. Sitten tuli Mr. Gay Finland, kun mietittiin, että mitä me voidaan tehdä homomiehille Prideviikolle - jotain kivaa ohjelmaa, joka olisi yhteisöllistä ja voimaannuttavaa ja kohdentuisi tavallaan laajaan yleisöön. Ja silloin keksittiin se. Ja nyt tavallaan tämä sama perusfilosofia, mikä siinä on silloin jo ollut, niin yritetään tuoda sitä tähän, Nieminen sanoo.

dtm
Karri Nieminen

Viitattaessa siihen seikkaan, että Äkä Oy on kuitenkin voittoa tavoitteleva yksityisyritys, jonka voitot eivät mene automaattisesti homojen hyväksi Seta säätiölle kuten Ravintola Oy Afroditellä aikanaan, Nieminen jopa hieman ehkä ärsyyntyy aiheesta. Hän ei ymmärrä miksi homoille ei saisi myydä yhtä kaupallisin perustein kuin vaikkapa SK ravintolat myyvät kaikille muille.

- Mä en näe siinä mitään väärää. Yritystoiminta on kuitenkin vain instrumentti millä tätä asiaa hoidetaan. Mun olisi esimerkiksi ollut hirmu vaikea kaupata tämä sijoittajille ikään kuin, että lähtekää johonkin yhdistykseen tai säätiötoimintaan varsinkin, kun siellä tulee yhdistys- ja säätiölaki vastaan erittäin nopeasti siinä, että minkä tyyppistä toimintaa saa harjoittaa, Nieminen sanoo. Hän muistuttaa, että Seta säätiö oli jo aikaisemmin saanut huomautuksen tilintarkastajiltaan liian riskipitoisista liiketoimintasijoituksistaan.

- Vaikka meillä ei samalla tavalla olekaan aatteellista pohjaa omistuksellisella puolella, niin en mä näe, etteikö me voida tehdä aivan yhtä paljon kaikkea sitä aatteellista toimintaa. Kysymys on kuitenkin siitä, että miten ne ihmiset, jotka pyörittävät firman toimintaa ja ovat siinä taustalla, itse näkevät tällaisen toiminnan, Nieminen linjaa.

- Meillä on ihmisiä, jotka ovat halunneet sijoittaa rahaa homoyökerhoon, erittäin tietoisina siitä riskistä, joka tähän liittyy. Yleensä toimialaan, ja liittyy myös nimenomaan homoyökerhoihin, Nieminen sanoo.

-Kun me kasasimme tämän porukan, joka tähän tuli sijoittajiksi, niin mä myös sanoin kaikille, että älkää kuvitelko, että tällä tehdään rahaa, vaan nimenomaisesti, että tämä on yhteisöllinen projekti. Mä itse taas koin, että mun on pakko tehdä tämä ja nyt on se hetki tai sitten sitä hetkeä ei tule enää uudelleen, Nieminen kuvaa Äkä Oy:n perustamisen tunnelmia.

Uusi dtm - ja taas homoudutaan

Vaikka uusi dtm avasi ovensa ravintola-alalla tunnetusti hiljaiseen helmikuun aikaan, väkeä oli tuolloinkin erityisesti viikonloppuisin melko paljon. Arkipäivät olivat silti hiljaisia. Niihin Niemisen mukaan alettiin miettiä jo heti alussa mitä mielenkiintoista ohjelmaa tuolloin kannattaisi tarjota. Ohjelmapolitiikan sisällössä lähdettiin koko uudessa dtm:ssä kuitenkin tietyllä tapaa nollasta.

Valtasen mukaan vanhassa dtm:ssä tuttujen suurempien mammuttikonserttien aika on ohi, koska dtm:n tila on hyvin eri mallinen vanhaan dtm:ään nähden, eikä esiintymislavan ääreen pääse kuin rajoitettu määrä katsojia. Uuteen dtm:ään onkin pyritty järjestämään nyt enemmän homoteemoitettua ohjelmaa.

Valtanen toteaa: “Tällä ohjelmalla saadaan kohdennetuksi niin paljon paremmin tähän homoskeneen ja tietysti liikeideaan, mikä tässä on. Plus sitten se, että meillä on edelleen täällä ne kaksi puolta ihan selkeästi. Puuma on oma maailmansa musiikillisestikin ja sitten on tämä iso puoli eli tavallaan me tarjotaan edelleen se sama, mitä tuolla vanhassakin dtm:ssä tarjottiin, mutta paljon näppärämmässä koossa.

dtm
Karri Nieminen ja Markku Valtanen työn tuoksinassa Puumabaarissa

Tärkeää on Niemisen mukaan myös se, että uusi dtm:n pystyy säilyttämään homoasiakkaansa.

- Me mietitään tätä viikoittain, että millä me pystytään kohteliaasti kertomaan kaikille ja osoittamaan kaikille, että ollaan homoyökerho. Tämän paikan on tarkoitus olla kuitenkin sellainen turvallinen ympäristö homoille, nuorille homoille, jotka tulee tänne ilman, että niillä tarvitsee olla pelkoa, että jos mä menen pokaamaan jotain kundia, että sieltä tulee nyrkkiä naamaan, koska se on hetero. Ja tämä on olennainen asia, että heterot, jotka tulee tänne, ymmärtävät sen, että enemmistö täällä on homoja tai lesboja ja täällä käyttäydytään sen mukaisesti, Nieminen rajaa.

Hän kuitenkin kiiruhtaa huomauttamaan, ettei uudessa dtm:ssä ole ollut yhtään ongelmia tämän suhteen.

- En mä muista, että meiltä olisi yhtään heteroa heitetty täältä pihalle sen takia, että se olisi käyttäytynyt epäasiallisesti. Mutta nämä on myös niitä asioita, joista olen kuullut, että paljon puhuttiin avaamisen tienoilla. Että nyt kun ollaan muutettu uuteen osoitteeseen, niin pyritäänkö me olemaan vain tyylikäs yökerho, mainstream, vai ollaanko me homobaari, Nieminen sanoo.

Nieminen toteaa heti perään, ettei kukaan yrityksen omistajista lähtenyt pyörittämään mainstream baaria, vaan rahat on sijoitettu homobaariin.

Nieminen sanoo myös, että hänen oma henkilökohtainen tavoitteensakin yrityksessä on, että dtm pystyy tarjoamaan Helsinkiin paikan, jossa kaikki homot ja lesbot, erityisesti nuoret homot ja lesbot, voivat juhlia turvallisesti.

- Haluan, että kaiken ikäisille löytyy sellainen positiivinen, iloinen paikka, jossa voi pitää hauskaa. Ja jossa soitetaan hyvää musaa, jossa saa kivoja drinksuja ja hyvää seuraa. Kaiken kaikkiaan sellainen yhdistetty positiivisuus asiassa kuin asiassa. Siihen tässä tähdätään, Nieminen summaa.

dtm - yhteisöllinen projekti?

dtmNieminen ja Valtanen ovat samaa mieltä, kun puhutaan siitä, että kaikilla homoilla on aina homobaarista jokin mielipide. Dtm:stä erityisesti, koska sen asema on ollut aina niin keskeinen homopiireissä ja historia on pitkä. Tietyllä tavalla dtm:n historia on heidän mukaansa erittäin arvokas asia, mutta tuo mukanaan myös vastuun sen säilyttämisestä.

Nieminen viittaa haastattelun aikana useaan otteeseen siihen, että dtm on kaikille mukana oleville yhteisöllinen projekti. Nieminen näkeekin, että myös dtm:n liiketoiminnan tulevaisuus on yhteisöllisyydessä.

Ei me haluta käpristyä kuoreemme, ei me olla mitään kilpikonnia, jotka haluavat vetäytyä: ‘nyt meillä on dtm tässä ja olkaa te muu maailma ja muu homomaailma ulkopuolella, että me vaan viihdytetään meidän vieraita ja that´s it.’ Ei me haluta niin toimia, Nieminen linjaa.

- Tämä on meidän tapamme toimia ja tavallaan olla hyvä homoyrityskansalainen sitten sillä, että pyritään olemaan aktiivisesti vaikuttamassa positiivisesti asioihin kuin pelkästään ehkä se, mitä näiden seinien sisällä tapahtuu, Nieminen sanoo.

Hän ei kuitenkaan näe, että dtm olisi kiinnostunut varsinaisesti HLBT-poliittisesta toiminnasta tai vaikkapa Setan tontista, mutta pitää yhteistyötä eri HLBT-toimijoiden kanssa erittäin tärkeänä.

- Kun ollaan samalla hiekkalaatikolla kuitenkin - vaikka eri rooli itse kullakin onkin - niin mun mielestä hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön pitää ja kannattaa pyrkiä. Me voimme saavuttaa paljon enemmän sillä, että me tehdään yhteistyötä sen sijaan, että me ensin tappelemme toisemme hengiltä ja sitten katsotaan, että kuka jäi jäljelle ja kuka saa pikkuruisella äänellä puhua sen jälkeen, Nieminen sanoo.

Hän viittaa yhteistyöllä muun muassa Prideihin ja ranneliike.netinkin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Nieminen toivoo myös, että esimerkiksi homobaarit ja -yökerhotkin voisivat tehdä eri tyyppistä yhteistyötä.

- Mä en ole koskaan missään toiminnassa, jossa olen ollut mukana, uskonut, että kukaan pääsee parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen yksinään, vaan me päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen sillä tavalla, että me tehdään mahdollisimman laajasti yhteistyötä samanhenkisten tahojen kanssa, joiden kanssa meillä on ainakin osittain yhteiset tavoitteet ja päämäärät, hän linjaa.


Teksti ja kuvat: Mikko Kivinen

www.dtm.fi

11 kommenttia

(Roban DTM:ssä)" Ravintola Oy Afroditen talouden heikkenemiseen on vaikea sanoa kattavasti, mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttivat."

Heteropissiksiä talo täyteen... eivät osta niin paljoa juotavaa, kuin homot ja lesbot ... siinäpä se syy, jonka kaikki muut tuntuivat tietävän, paitsi DTM:n pitäjät.

Valtanen sanoo " ja tietysti tulee se, että kuinka paljon niitä homoja ylipäätänsä on olemassa täällä kaupungissa..."
- "niitä homoja" - ? ... tunteeko Valtanen kuuluvansa joukkoon, vaiko ei?

DTM on toki nykyiselläänkin imagoltaan se "homoystävällinen sekayökerho", joita nyky-yökerhoista on aika moni muukin. Uutisen tekstissäkin tuo sanotaan, vähän toisin sanoin. Siinä on vaaran paikkansakin yhä edelleen, sillä "sekayökerhoja" menee ja tulee, suosion äkkivaihdellessa.

Helmikuulla ja sen jälkeen uudessa, Manskun DTM:ssä herätti asiakkaissa närää erityisen huono, hidas ja hieman tylykin baaripalvelu - sitä lienee saatu parannettua? Ainakin paremmissa homomestoissa baarimikot ovat kuin asiakkaitten kavereita ikään ja palvelu pelaa silti, ripeydessäkin.
Tuon laiminlyönti on erityisen paha lapsus homo- ja lesboasiakaskunnan kanssa.

Hyvää kuulla se, että taloudellisesti tilanne ei ole samaa, kuin tappiota loput vuodet tehneellä edeltäjäversiolla, joka ammotti tyhjyyttäänkin arki-illat. Mannerheimintien DTM:n pienentynyt koko avittanee täyttämään paikkaa paremmin - josko sitten arvatenkin kalliimman, keskeisemmän liikepaikan vuokran kanssa selviävät.

Siltä osin DTM:n vetäjät eivät ihan täysin okeassa ole, että paikasta homon tekisivät lähinnä vain asiakkaat - kyllä siihen vaikuttavat paljon myös paikan tyyli, sisustus ja ohjelmavalinnat. Onneksi nyky-DTM ymmärsi kesällällä järjestää edes jotain miehennäköistäkin esiintyjälavallekin, missä esiintyjien osalta kevätpuoli meni aika tyystin "tossun alla" tai pitäsikö sanoa, että "korkojen kera".

Mannerheimintien DTM:n sisustus on vielä aikalailla varmastikin teinisilmää miellyttävä, eikä mitenkään erityisen homo- tai lesbomainen. Se kaipaisi selvästi jotain äijä- ja akka-meininkiä lisää.
Ehkä Tom of Finland -tai jotain modernimpaa fetisistityyppiä voisi tuoda esiin ja nimenomaan selvästi homona ja lesbona. Seinämaalaus mänty- ja koivurunkojen lomassa Tom of Finland -tyylisistä hahmoista olisi myös jotain omaleimaista, Suomalaista, erottamaan DTM maailman muista homoyökerhoista.

Miestenkesken kiihkeän suudelman esittäminen kertoo heteroille aina selvästi, mistä paikassa on homosti kyse. Eli vaikkapa sitten Batman lentämään Robin sylissään sinne sisääntuloaulan kattoon tai kuhertamaan sinne jonnekin ylänurkkaan, disco-pallojen seuraksi. Ja onhan noita scifisarjis-homohäähahmoja ollut esillä muutenkin - homohäitä myöten.
Tupakkakoppiin voisi laittaa pystykalteriseinän rekvisiitaksi.

Jutussahan tosin kerrotaan jostain antiikin miesrakkaus-patsaasta olevan tulossa - harmi kun eivät huomanneet hankkia suomalaistyylisempää miesromantiikkaa, heinäpellon miestä kantamassa toista heinälatoon ja iskemässä silmää olkansa yli... ja toiseksi pari suomineitoa kirmaamassa yhdessä...
Manskun DTM:n talohan on alunperin rakennettu venäläiseksi poikakouluksi, joten siitäkin teemasta voisi jotain sistustukseen vääntää; toki ei ihan poikia.

Siihen korkeaan sisääntulohallin kattoon mahtuisi hyvin sateenkaarikin neonvaloista.

Noista heterosattumuksista uudessa DTM:ssä, avajaisia myöten näkyi ja ymmärrettävästi monia vähän ärsytti se, että heteroparit menivät puumabaaria edeltävän käytävän wc-koppeihin "naimaan". Ehkä heitä kiihotti Miesten Miesten paikalla olo, tiedä häntä.

Ai niin, edellisestä DTM:stä Manskun versioon jäi toki osa kaipaamaan myös menetettyä ulkokatuterassia. Noh, kaikkea ei saa ja antaapa tuo DTM:n puute sijansa muille baarinpitäjille. Ehkäpä näemme ensi kesänä Herculeksen edessä iltaterassinkin.

Manskun DTM on asiakasmäärältään tosiaan aiempaa pienempi, mikä rajoittaa esiintyjätarjontaa, koska pienemmällä porukalla ei keikkapalkkioita kustanneta.
Euroopassa ja naapuri-Ruotsissa on kuitenkin ihan lesbo- ja homoartisteja, yhden ihmisen kokoonpanoillakin, joita DTM voisi miettiä, varojensa mukaan.
Tai esim. lesbo Samantha Foxin voisi ehkä järjestää keikalle yhteistyössä jonkin toisen paikankin kanssa, Sam esiintymään siis parissa paikassa keikkakulujen kattamiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=xXOlq_mlAkU

Ruotsista löytyy esim partybändi Dildorado:
http://www.youtube.com/watch?v=Qyc4ejhsToM

Ja Jimmy Somervillekin keikkailee edelleenkin
http://www.youtube.com/watch?v=xpy9oSZDRfs

puhumattakaan monista uudemmista homo- tai lesbo-artisteista ja -bändeistä, joten pitäkäähän silmät ja korvat auki ja tasoa yllä!

Drag-jutut yms ovat tavallaan iänikuisuusjuttu, mutta ehkä musassa ehkä sitä temantiikkaa voisi välistä jättää vähän sivummalle - se kun ei ole kovin miehekästä kuitenkaan. Musan osalta voisi ottaa vähän rohkeammin, muitakin musatyylilajeja - ja mikseipä, ihan vaikka homo-rock / glam-rock / punk -illan (nahka- ja glam-kledjut asiakkailla). Musaahan löytyy kuitenkin rockimpaakin Queenistä lähtien ... ja Suzi Quatro sopii tohon kastiin myös
http://www.youtube.com/watch?v=V6YOhfHwpLQ
Gary Glitteriä, Bon Jovia, Hanoi Rocksia, ...
http://www.youtube.com/watch?v=8hPoOOhXg-k
Tuoltahan löytyy tosi sopivaa dtm-musaa, esmes Hello - Tell Him
http://www.youtube.com/watch?v=sJ8C3vdLmXk
5000 Volts - I'm On Fire
http://www.youtube.com/watch?v=i061ooc083Q
The Tourists - I only wanna be with be you
http://www.youtube.com/watch?v=_cXOesI1Aw0

Stygempääkin musaa vois soitella väliin
http://www.youtube.com/watch?v=liW-kWFiXtQ

Samoin voisi DTM:n soittomusaa laajentaa hieman euroamerikkalaisen reviirin ulkopuolellekin - näitähän löytyy vaikka millä mitalla
http://www.youtube.com/watch?v=1Hb2Uc5MQnA
http://www.youtube.com/watch?v=H0kNHLXAQMo
http://www.youtube.com/watch?v=f3xoVEtMY7E

Vähän kunnianhimoa siis clubin pitoon, ettei mene ihan vain yleisö sisään, ottaan drinksunsa ja nurkkansa, rahat pois ja sitä rataa... Sillä ei clubi pitkään suosiossa elä.

Toki totta sekin, että homomestojen ohjelmasta vastasivat 90-luvulla isolta osin ihan oman poppoon kyvyt. Siispä, tässä jollekin kaveriporukalle vinkki ohjelmasta, jonka voisi esittää DTM:ssäkin - sanatkin varsin homot jo valmiiksi ja jopa trans-puoltakin mukana, muutamaa he/she-kohtaa vähän muuntamalla tulee ihan priimaa homosanoitusta - ja joka iikka noi melkein osaa myös

http://www.youtube.com/watch?v=_qWniNrZlHY

Kommenttia muokattu: 02.08.2012 klo 21:40
Toivotaan menestystä uudelle DTM:lle, mutta ehkä ei pitäisi purematta nielaista kaikkea jutussa kerrottua.

Nyt Valtanen kertoo kuinka myynti laski vanhassa DTM:ssä vuodesta 2008 alkaen mutta tuolloin kerrottiin ravintolan tekevän koko ajan uusia myyntiennätyksiä. Samoin tapahtui K23:n tapauksessa, mahtava meno ja huimat myynnit.

Mannerheimintie 6:ssa on ollut monta yrittäjää Mikadon jälkeen mutta kukaan ei ole menestynyt. Suurin syy lienee tilan vuokra, joka ravintolavälitysyhtiön myynti-ilmoituksessa viime vuonna oli yli 20 000 euroa (+ alv) kuukaudessa.

Aika monta drinkkiä saa myydä niin heteroille kuin homoillekin ennen kuin edes vuokra on maksettu!