Ruotsissa on päästy pitkälle tasa-arvossa. Naisten työssäkäyntiprosentti on maailman huippuluokkaa. Koulutuksessa 2/3 loppututkinnoista menee naisille. Vanhempainloma on 480 päivää ja siitä 60 päivää on yksinomaan isyyslomaa. Vuonna 2010 Maailman talousfoorumisa Ruotsia pidettiin maailman tasa-arvoisimpana maana sukupuolten osalta.
Monille ruotsalaisille tämä tasa-arvo ei riitä. Sukupuolten tasa-arvon sijaan markkinoidaan sukupuolineutraalisuutta. Ajatus on, että hallinnon ja yhteiskunnan pitäisi pyrkiä sukupuolen häivyttämiseen. Yksi virstanpylväs on tasa-arvoinen avioliitto, mutta joidenkin mielestä on mentävä pidemmälle. Sukupuolineutraalisuutta vaativat aktivistit haluavat hävittää perinteiset sukupuoliroolit ja muuttaa myös puhetapaa.
Aktivistit lobbaavat sen puolesta, että vanhemmat voisivat antaa lapselleen minkä tahansa nimen. Ruotsissa on 170 unisex-etunimeä. Ajatus on, että nimen ei tulisi olla sidoksissa sukupuoleen. Tyttö voisi olla Göran ja poika voisi olla Ulla. Ruotsalainen lastenvaatteiden liike on poistanut myymälöistään erilliset tyttöjen ja poikien osastot. Vanhempien blogeissa keskustellaan siitä, saako lapsia pukea sukupuolineutraalisti. Ruotsalaisessa leikkikaluluettelossa asioita on muutettu niin, että esim. tyttö on kuvassa farkkuasuinen traktorinkuljettaja.
Ruotsalainen keilailujärjestö on jo kertonut aikeistaan yhdistää miesten ja naisten kisat. Sosialidemokraattiset poliitikot ovat ehdottaneet sukupuolineutraaleja vessoja. Monissa leikkikouluissa yritetään välttää lasten jakoa tyttöihin ja poikiin. Aamulla opettaja ei sano: "Huomenta tytöt ja pojat" vaan esim. "Huomenta Lisa ja Mattias ja Tom". Tällä tavalla toteutetaan kansallista opetussuunnitelmaa, jossa jo peruskoulutasolla toimitaan perinteisiä sukupuolirooleja vastaan. Tytöillä ja pojilla on oltava samat mahdollisuudet kehittää taitojaan ja kykyjään.
Tänä keväänä on saavutettu jälleen yksi virstanpylväs. Kansainvälisen naistenpäivän jälkeen National Encyclopediaan lisättiin uusi pronomini 'hen'. Se on sukupuolineutrali sana sanojen han ja hon tilalle. Siitä alkoi kiivas lehdistökeskustelu, joka on näkynyt myös tv-keskusteluissa ja blogeissa. Ruotsin ensimmäinen sukupuolineutraali lastenkirja "Kivi och Monsterhund" kokeilee 'hen'-sanaa, ja mammat ja papat ovat 'mappor' ja 'pammor'.
Lifestyle-lehti , Nöjesguiden käytti äskettäin numerossaan pelkästään 'hen'-sanaa. Lehden toimittaja ehdottaa 'hen'-sanaa myös Ruotsin akatemialle, joka jakaa kirjallisuuden Nobel-palkinnot.
Kielitieteilijät ehdottivat 'hen'-sanaa ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Mutta 'hen'-sanan käyttöön sisältyy tietty poliittinen sanoma. Kivi och Monsterhund -kirjan on julkaissut kustantaja nimeltään Olika (erilaiset). Se julkaisee kirjoja, joissa kyseenalaistetaan perinteisiä sukupuolinormeja. Heiltä on esim. ensimmäinen piirustuskirja, jossa perinteiset tytön ja pojan roolit on kyseenalaistettu.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä. Kirjailija Jan Guillou syyttää feministejä kielen tuhoamisesta, kun käytetään 'hen'-sanaa. Elise Claeson, ent. tasa-arvoasiantuntija sanoo, että lasten aivot menevät sekaisin, kun heillä tapahtuu juuri fyysinen kehitys miehiksi ja naisiksi. Lasten on löydettävä oma sukupuolensa ja seksuaalisuutensa. Claeson kritisoi Dagens Nyheterissä, että opetussunnitelmissa on lähdetty poistamaan sukupuolirooleja.
Koululaitos onkin tehokkaasti lähtenyt uuteen suuntaan. Viime syksynä 200 opettajaa osallistui konferenssiin, jossa pohdittiin, miten häivytetään pois perinteiset sukupuolimallit kouluissa. Tukholmalaisessa esikoulussa Egaliassa kaikki on suunniteltu sukupuolten tasa-arvoa korostaen. Opettajat puheessaan yrittävät välttää kaikkia sukupuoleen liittyviä ilmaisuja. Opettajat ovat kuitenkin huomanneet, että kun lapset saavat leikkiä vapaasti, ilman ohjausta, sukupuoliroolit nopeasti iskevät mukaan leikkeihin, ja nähdään perinteistä "kukkoilua" ja alistamista.
Suomessa samaa keskustelua on käyty mm. ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun aikana 2010. Sukupuolijako näkyy kaikkialla. Esim. liikennemerkeissä on miehen kuva. Kun seminaarin keskusteluissa käytettiin 'hen'-sanaa, se herätti ruotsalaisessa vieraassa kiinnostusta.
Vasabladetissa: Tarvitaanko hen
http://blogg.vasabladet.fi/sprak/2012/03/01/behover-vi-hen/
Etusivun kuva: Leklustin katalog
http://www.friatider.se/leksakskatalog-vill-byta-konsroller-pa-barn
Tämä artikkeli on ollut lähteenä
Ruotsinkielisen sateenkaariviikonlopun seminaari 2010
Sekoittaako hen lasten päät?
