Newsweek julkaisi onnellisuus-selvityksensä, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa. Toinen on Sveitsi. Tämän aamun Ilta-Sanomat ihmettelee, että Newsweekissä on laskettu väärin Suomen ja Sveitsin pisteet. Voitto kuuluisi oikeastaan Sveitsille.
Siitä huolimatta monissa maissa ihmetellään, että synkkä ja kylmä Pohjola on hyvin vahvasti edustettuna parhaiden maiden listalla. Neljä Pohjoismaata sijoittuu kymmenen parhaan joukkoon. On etsitty selityksiä Suomen vahvaan sijoittumiseen. Täällä ei olla kiinnostuneita sotimisesta. Mieluummin tehdään paljon töitä. USA jää reippaasti jälkeen, vaikka siellä onnellisuus on perustuslaillinen oikeus.
Newsweekin onnellisuusindeksejä on valmisteltu kuukausikaupalla. Vertailuja tehtiin koulutuksesta, terveydestä, elämänlaadusta, talouselämän dynaamisuudesta ja poliittisesta ympäristöstä. Taloudelliset mahdit kuten Kiina ja Intia eivät päässeet lähellekään voittosijoja. Vain Japani (lähes 100 miljoonaa asukasta) pääsi kymmenen parhaan joukoon. USA on sijalla 11, ja sen kanssa kilpailevat Englanti, Saksa ja Ranska. Monet Keski-Euroopan uudet demokratiat ovat kaukana etulinjasta. Unkari on sijalla 33, ja se heitä selvästi harmittaa. Heidän unkarilainen keittiönsä ei näy onnellisuusvertailussa.
Hyvä ja onnellinen maa on mutkikas asia. Ulkomaisten kommentttien mukaan Suomea nostavat koulutukseen ja opetukseen liittyvät tekijät. Opettajien ja muiden pedagogien valinta on tarkkaa, ja kunnia-asiana koulussa on, että heikotkin pysyvät mukana. Sitä asiaa ihaillaan ulkomailla, missä heikot jätetään oman onnensa varaan. Suomen erityispiirteenä pidetään myös sitä, että Suomi on taistellut valtiollisen riippumattomuutensa. Perinteeksi on mudostunut, että ongelmatilanteissa pyritään löytämään kompromisseja ja halutaan elää sovussa.
*****
HLBTI-väestön onnellisuusvertailuja ei ole osunut kohdalle. Kriteerit olisivat varmaan erilaisia. Tässä muutama:
"Fyysinen turvallisuus" on tärkeä. Kadulla ei toivottavasti uhkailla. "Syrjimättömyys" tarkoittaa, että homoa kohdellaan samalla tavalla kuin heteroa esim. työpaikalla, kotona, vapaa-ajalla ja viranomaisten edessä . Viime aikoina on noussut esiin uusi asia: homojen panettelu. Tarvitaan "panetteluindeksi", eli miten julkeasti HLBTI-väestöä parjataan. Erityisesti uskonnollis-kansallisissa piireissä mielellään hyökätään kimppuun sanoin ja nyrkein. "Terveys" on monissa maissa tärkeä puheenaihe etenkin suurkaupungeissa. Entä miten HLBTI-ihmisiä koskevat lakiuudistukset tehdään? Millainen on "poliittinen ympäristö"? Tarvitaanko jatkuvaa taistelua ja mielenosoituksia vai sujuuko yhteistyö poliiittisten puolueiden ja virkamiehistön kanssa sujuvasti ja toinen toisiaan kunnioittaen. "Lainsäädäntö" kertoo, mitä on saatu aikaan. Lainsäädännölliset erot maailmalla ovat erittäin suuria.
Entä "viihdeindeksi"? Monen mielestä Suomen HLBTI-piirit ovat aivan liian pienet. Vain suuressa metropolissa olo tuntuu kotoisalta. Joillekin homoille tosi miehiä löytyy vain San Franciscosta. Suurin osa kuitenkin elää omaa perhe-tai yksityiselämäänsä aika rauhallisesti, ja suomalainen tarjonta riittää.
Kulttuurista ei Newsweekin vertailuissa puhuta. Olisikohan sillä mitään merkitystä onnellisuusasioissa - vaikea sanoa.
