Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä musiikkialalla käsitellään Radio Helsingin Musa vai Bisnes -ohjelmassa

  • Artikkeli
  • Arviot ja esittelyt
  • Sami Mollgren
  • 1

Radio Helsingin Musa vai Bisnes -ohjelma käsittelee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä musiikkialalla kaksiosaisessa kokonaisuudessa, jonka ensimmäinen osa kuultiin maanantaina 29. maaliskuuta. 

Toimittaja Maria Veitolan vieraana ovat levyttämäänkin päässyt somevaikuttaja Tuure Boelius, SOFA-duon toinen osapuoli, rap-artisti ja näyttelijä Fanni Noroila, tuottaja, musiikintekijä ja artistinimellä Exploited Body toimiva taiteilija Noah Kin sekä saksofonisti ja musiikintekijä Linda Fredriksson. Lisäksi artisti, käsikirjoittaja ja kirjailija Cristal Snow kertoo kokemuksia musiikkialalta. Jakson taustatoimittaja on Laura Haimila.

Ohjelmassa selvitetään esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema musiikkialalla. Aihetta käsitellään esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Voiko artisti ja muusikko olla yleisön edessä oma itsensä, ja onko ala turvallinen vähemmistöille ja normeja rikkoville esiintyjille? Kannustavatko pomot ja portinvartijat esiintyjiä ilmaisemaan itseään vapaasti? Miten naisviha sekä homo- ja transfobia näyttäytyvät eri genreissä?

Suomessa ei voi tehdä "homopoppia"

Ohjelmassa haastatellun Boeliuksen mielestä Suomessa ei voi tehdä "homopoppia", vaan musiikin pitäisi olla helppoa kuunneltavaa kenelle hyvänsä. Boelius viittaa tällä siihen, että vuonna 2018 suhtautuminen Lätkäjätkä Ville -kappaleen julkaisemiseen oli hänen mukaansa nuivaa. Vaikka kappaleesta sinänsä oltiinkin innoissaan, aiheutti hänen kokemuksensa mukaan etenkin kappaleen sanoma vastahankaa. Hän toteaa myös, että kyseisen kappaleen yhteydessä tekijäistä ainoastaan Saara Törmä ja Aku Rannila ovat omilla nimillään ja muut salanimillä. Hän arvelee, että Suomessa jääkiekon yhdistäminen homoseksuaalisuuteen oli niin iso kysymys, että se vaikutti asiaan. Kappale herättikin keskustelua ja syytöksiä esimerkiksi Suomen MM-kiekkojoukkueen häpäisemisestä. Tuolloin kuitenkin suomalainen jääkiekkoikoni Teemu Selänne tarttui asiaan, ja totesi, ettei biisi häpäise, vaan kannustaa olemaan oma itsensä. Hän myös ilmaisi tukensa Boeliukselle. Boelius myös muistutti toisessa yhteydessä, että musiikkibisneksissäkin on paljon henkilöitä, jotka ajavat samoja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita.

Myös Kesäkumi-kappaleen kohdalla vaatimus universaaliudesta tuli esiin. Hän itse on ensimmäinen seksuaalivähemmistöön kuuluva YleX:n vuosittaisen ehkäisyvälinekampanjakappaleen esittäjä. Hän toteaa, ettei itse löydä samastumismahdollisuutta heterorakkaudesta kertovista kappaleesta.

Boelius myös arvioi vahvojen naisartistien olevan homomiesten suosiossa, koska nämä laulavat miehistä. Boelius ottaa esiin myös suomalaisiin sateenkaarihymneihin kuuluva Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä -kappaleen, jossa viittaus naisten väliseen suhteeseen on rivienvälissä. Hänen mielestään on kuitenkin väärin, jos oma todellinen elämä joudutaan mainitsemaan mainitsemaan vain sivulauseissa.

Pienentäminen osuu identiteettiin

Myös Cristal Snow kertoo vuosikymmenen takaisesta hakeutumisestaan musiikkiuralle. Keskustelua käytiin myös yksityisen elämän tuomisesta esiin. Hän kertoi kokeneensa, että joutui muokkaamaan omaa itseään, vaikka tietty rajojen rikkominen hyväksyttiinkin. Vasta Kymppitonni-ohjelmaa tehdessään myöhemmin hän on kokenut mahdollisuutta toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. 

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Fanni Noroila arvioi, että kaikki artistit kohtaavat vastaavanlaista muokkausta, streamaamisen ja radiosoiton maksimoinnin nimissä. Erityisesti seksuaalivähemmistöjen kohdalla pienentäminen osuu kuitenkin identiteettiin, syvimpään olemukseen: "saatko olla sinä" ja "saatko kertoa omista kokemuksistasi, elämästäsi, arjestasi" tai voiko studiossa kokea vapauden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen. Hän vertaa tällaista rajoittamista henkiseen väkivaltaan. 

Noah Kin sanoo, että keskustelusta jää usein pois ihmisyys, kun mennään identiteettiasioihin ja punnitaan sitä, voiko "joku jossain Keski-Suomessa asuva hetero keski-ikäinen samastua tähän tarinaan". Hän arvioi, että levy-yhtiöissä joskus aliarvioidaan ihmisten empatiakykyä. Hän viittaa samastumiseen, rakkaudesta kertoviin kappaleisiin ja "konseptin" ymmärrettävyyteen lopulta sukupuolesta riippumatta. Hän myös pohtii, onko lopulta tarpeen aina pyrkiä tavoittamaan mahdollisimman laaja yleisö. Esiin nousi myös huomio suomen kielen sukupuolineutraalista persoonapronominista hän; sukupuolen pystyy halutessaan jättämään pois erityisesti kikkailematta.

Keskustelussa käytiin läpi myös rap-genressä esiintyvää misogynia ja hlbti-kielteisyys. Yleisemminkin tunnutaan hyväksyttävän hittimusiikissa sallitaan misogyynisiä sanoituksia, mutta homoseksuaalien toivotaan pitävän oma seksuaalinen suuntautuneisuutensa poissa biiseistä.

Jazz-musiikin piiristä aihepiiriä valotti Linda Fredriksson. Hän puhui sosiaalisia yhteyksistä, sosiaalisesta kulttuurista, läpänheitosta ja yhteisöllisyydestä, joilla on yhteyttä siihen, miten musiikintekijä tuntee olevansa hyväksytty. Myös siellä on tarpeen etsiä ympäristö ja yhteisö, jossa voi kokea turvallisuutta ja hyväksyntää. Hyvin miesvaltaisessa ympäristössä saattaa muutaman äänekkäimmän esittämien "rasvaisten läppien" sietäminen olla raskasta. 

Tukijat ja turvallinen tila

Tukijoiden ja omien tukijoukkojen tärkeys tuli esiin. Samoin tuli esiin se, että syrjinnän kohteeksi joutuvat yleensä itse puuttumaan syrjintään - mutta riskinä on työmahdollisuuksien menettäminen. 

Fredriksson nosti esiin toiveen siitä, että musiikkikoulutuksessa järjestettäisiin koulutusta ns. turvallisen tilan merkityksestä ja myös moninaisuuden olemassaolosta. Hän arvioi, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyväntahtoisia, mutta eivät välttämättä esimerkiksi tiedosta sellaisia asioita, jotka saattavat lisätä syrjintää.

Johtopäätöksiin kuului ajatus siitä, että aihepiiriin liittyvä keskustelu musiikkibisneksen alalla on vasta alussa.

Radio Helsingin Musa vai Bisnes on musiikkialan ilmiöihin pureutuva ajankohtaisohjelma. Radio Helsinki kuuluu pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa sekä verkon kautta.

1 kommenttia

Ihan kiinnostavaa turinointia ja mielipiteitä tuossa ohjelmassa.

Hieman tuulesta temmattuja yleistys- ta jopa lokerointipuheita on ohjelmassa osalla.
Riippuu tosi paljon siitä, miten sitä seksuaali- tai sukupuoli -vähemmistöjen tai sukupuolineutraalia musiikkia tekee.

Sitähän ovat Suomessa(kin) tehneet aika paljon, jopa melkein enimmäkseen hetero(oletetut) musa-artistit, kuten esim. Pate Mustajärvi, Leevi and the Leavings, Pelle Miljoona jne. jo 1970-luvltakin lähtien.

https://www.youtube.com/watch?v=b-dFPEDU_xo

Nykyäänkin monet hetero(oletus)artistit, maahanmuuttajataustaisia musantekijöitämme myöten, tekevät (ainakin likimain) sp-neutraaleja, hyviä kappaleita, esim.

https://www.youtube.com/watch?v=LQJnCbzdyTc

Spotifyssä Seta ry:n soittolistassa HLBTIQXYZ on joitakin sateenkaarevia kappaleita - tai sellaisia tuntemuksia herättäneitä; päivitetty toki viimeksi 2017.

https://open.spotify.com/playlist/7ecC82Z3RbGgf0npncSlQP?si=ZZx31ohCQ2qg7MHzBuhFOw

Vähäväkisessä Suomimaassa yleisömenestystä rajoittaa huimasti kieli, useimpien musagenrejen suhteenkin, eli kun suomenkielisiin kappaleisiin loppuu kiinnostus kuin seinään rajojemme ulkopuolella.
Ja viime vuosina / vuosikymmeninä täällä tehdyssä musassa on takerruttu aiempaa enemmän suomenkielellä lauleluun. Siitä sitten kun sateenkaarevan väestömme osuus on vielä muutama prosentti, niin sateenkaarevia tuntoja eritoten koskettava potentiaali on aika pieni, vain täällä, eikä lyö muusikoilla leiville. Paitsi tietenkin sp-neuraalissa hyvässä musiikissa. Eipä meitä miehisiä homomiehiä tietenkään liiemmin kiinnosta naismiesromanttiset/teemaiset laulut, kun niistä menee luonnollisesti aivan olennaista ihan ohi luonnollisen kiinnostuksen. Eikä heteroilta naisilta tai miehiltä pidä tietenkään odottaa sen enempää toisinpäin.

"Boelius myös arvioi vahvojen naisartistien olevan homomiesten suosiossa, koska nämä laulavat miehistä."

Tuo on kyllä samaa hömppäuskomusta, kuin että homomiehiä muka kiinnostaisivat eritoten drag-tyttöily-esitykset tai tyttöilyt muutenkaan - nse ovat emotionaaisseksuaalisesti muitten suuntautumisten heiniä. Eiväthän nuo miehen miehelle ole mitään erityisen kiinnostavaa, vaan vain korkeintaan jossain clubilla hiprakassa, jos nuo sisältävät hyvää komiikkaa tai jos drag osaa oikeasti laulaakin (kuten esim. taannoin ysärilä stadilainen Les Boys trio osasi) tms.

Oletusheteromiesartistit, kuten homomiesartistit laulavat aika paljon omasta miesnäkökulmastaan, omista lähtökohdistaan - ja se on lähellä samaa, kuin homomiestenkin miehenä oleminen. Eivät miesartistit yleensäkään musiikkia
tehdessään asetu naisten asemaan, naisena olemiseen. Musiikissa miesartistien tuotannosta löytyy vaikka millä mitalla lauluja, jotka ovat lyriikoiltaan sukupuolineutraaleja tai muuten hyvää miesartistien musiikkia, joten homomiesten suosikkeja löytyy paljon niistä(kin). Homomiehillähän on miehenä olemisessa, tunteissa ja seksuaalisuudessa paljon enemmän yhteistä heteromiesten kanssa, kuin naisten suhteen.

Noah Kinistä muistuikin mieleen, miten hän 12 vuotta sitten, Helsingissä Kaisaniemen Caisa-kulttuurikeskuksen järjestämään mainioon Ourvision-musa-artistikisaan osallistuessaan esitti lauluräppikappaleen Kesästä, jäätelöistä, hieman eroottisellakin lyriikalla . . . ja miten se yleisöä laidasta laitaan riemastutti. Siinä oli lyriikassa jotain "ice cream . . . that's what I like . . . lick ice cream . . . tutti frutti" -tyylistä ;D (tässä tuosta katkelmakin https://youtu.be/klkdvesc_GU?t=170 )

YouTubessahan mm. ranskalaistaustainen Tad's LGBT Music Playlist esittelee viikoittain osaa sateenkaarevien musantekijöiden tai sateenkaariväkeä kiinostavastavista uudehkoista musiikeista maailmalta, myös länsimais-kopperon ulkopuoleltakin

https://www.youtube.com/channel/UCVVh9vJDq2wFpilfcTIQCjA

Suomenkielessä hän-sana toki on sp-neutraali, moniin muihin kieliin verrattuna, mutta varsin monissa kielissä rakas / rakkaani -sana / ilmaisu on myös sp-neutraali. Esim. arabiankielisissä lauluissa on paljon lyriikoiltaan ihan sp-neutraaleja lauluja, koska rakas = habibi (siitä voi olla naisella habibti-muoto, muttei välttämättä). Siksipä esim. libanonilaisen Mashrou' Leila -yhtyeen (laulaja Hamed Sinno avoimesti homomies) on sp-neutraaliakin tunnetta https://www.youtube.com/watch?v=oViTA93ydQs
Vaikkakin kyseisen kappaleen lyriikka ei jätä epäselväksi, mistä siinä lauletaan, mutta osa kappaleesta sopii keille vaan, kuten em. videosta yleisösuosiostakin kuulee antiikin aikuisen Baalbekin konsertista Libanonissa; lyriikkakäännös täällä
https://lyricstranslate.com/en/%EF%BA%A3%EF%BA%92%EF%BB%B4%EF%BA%92%EF%BB%B2-habibi-habibi-english.html

Toki kaapissaan olleet Sillanpäät ja muut eivät tietenkään ole mikään harvinaisuus muuallakaan maailmassa. Esim. Arabiemiraattien tunnettu laulaja Shama Hamdan lienee samaa.

https://www.youtube.com/watch?v=ReKKwmttTRw
Kyseisenkin laulunsa lyriikan voi googlekääntääkin arabiasta englanniksi ja tutkallaan päätellä. . .
https://www.klmat.com/%D8%A7%D9%84%D8%AD%D9%84%D8%A7-%D8%B5%D9%88%D8%A8%D9%83-%D8%B4%D9%85%D8%A9-%D8%AD%D9%85%D8%AF%D8%A7%D9%86/

Eikä Iranin suosituimman musa-artistin eronyyhkykappaleessa ole juurikaan eroa Sillapään taannoiseen vastaavaan lauluun (videon allaidasta tekstitys päälle, niin näkee enkkukäännöksen farsikielestä).

https://www.youtube.com/watch?v=cDNDVtoJhik

Ja myöskin Egyptin samettiäänisen, suositun laulajan kapale lyriikaltaan sopisi vaikkpa Prideenkin https://www.youtube.com/watch?v=I0sLBSY1BgE
lyriikka https://lyricstranslate.com/en/%D9%82%D8%AF%D8%A7%D9%85-%D8%A7%D9%84%D9%86%D8%A7%D8%B3-oddam-el-nas-front-everyone.html

Meillä Suomessahan ei ole trans-laulaja-Tähtiäkään, kuten esim. Libanonissa on
https://www.youtube.com/watch?v=IippBJ-Ncrs
julkisuus-suhdettaan myöten
https://youtu.be/bIE9SXzP6sY?t=24
Puhumattakaan Turkista, jossa transsukupuolinen Bülent Ersoy on suuri turkkilaisen perinteisen iskelmämusiikin Tähti monen vuosikymmenen ajalta ja tunnettu Turkin ulkopuolellakin. Tässä hän esiintymässä toisen turkkilaismusiikkitähden, Ibrahim Tatlis tv-showssa:

https://www.youtube.com/watch?v=0vLUnj9h9HI

(hän esittää osittain varsin sp-neutraaleja ja erittäin suosittuja lauluja elämästä, rakkaudesta jne., mutta on nykyisin iältään jo liki 70-vuotias)
https://www.youtube.com/watch?v=gXe9R0AMet8
https://www.youtube.com/watch?v=Hg0RPrLQGQk
Hän aloitti laulajauransa jo 1970-luvulla
https://www.youtube.com/watch?v=L5xJQ4crfjg

Voisikohan meilläkin nousta musiikkitähtien joukkoon transsp-laujaja?