Berliinissä vietetään jälleen perinteistä nahka- ja fetissiviikkoa. Ensimmäinen Schwules Ledertreffen pidettiin vuonna 1974. Silloin keskuspaikkana oli baari lähellä Tiergartenin asemaa, S-Bahn -radan alla sijaitsevissa tiloissa. Siihen aikaan S-rata vei Itä-Berliiniin, mutta sinne pääsyä vartioitiin tiukasti. Suuria nahkajuhlia ei olisi sallittu silloisessa Itä-Berliinissä. Jo siihen aikaan Suomestakin matkustettiin Berliinin pääsiäisjuhliin.
Nykyään pääosa juhlijoista liikkuu Nollendorf-metroaseman lähistöllä Schönebergin kaupunginosan homokortteleissa. Berliiniin saapuu paljon ulkomaista väkeä. Viikonloppuna on myös suomalainen joukko mukana Berliinin tapahtumissa. Yksi heistä on helmikuussa valittu Mr Fetish Finland 2016.
Berliini on viime vuosina kehittynyt vilkkaaksi homokohteeksi, mm. ohi Amsterdamin. On kolme suurta juhlakautta: keväällä pääsiäinen, keskikesällä Berliinin CSD ja syyskuussa Folsom Europe. Schönebergin kaupunginosan homokortteleissa nahkan ja fetissin näkyvyys on runsasta, mutta Berliini tarjoaa paljon muitakin, vaihtoehtoisia hlbti-elämän muotoja.
Lyhyellä viikonloppumatkalla kaupungin ilmeen ja nähtävyyksien katselu saattaa jäädä vähäiseksi ja yksipuoliseksi. Suurkaupungilla on tuhansia eri ilmeitä. Tällä kertaa kiinnitämme huomion kaupungin huonoihin puoliin. Virike tuli tv-kanava rbb:n dokumentista, jossa kerrotaan, mitä berliiniläiset inhoavat kaupungissaan eniten. Ohjelma perustuu tutkimukseen, jossa kyseltiin eniten inhottuja asioita. Ohjelma löytyy ARD:n mediathekista, siis paikallisesta areenasta. (UT-painikkeella tekstitys saksaksi)
http://media-stream-pmd.rbb-online.de/content/7dd51be5-6f27-44c5-8914-a5bd7254b2d9_a051eed2-f1b7-4b3e-9043-f6bf1de2cc73.mp4
Berliiniläisten inhokit
Kymmenes sija inhokilpailussa menee kaupunkijunalle eli S-Bahnille. Se on epävarma, talvella kylmä, megakaaos. Juna tulee jos tulee. Junat ovat huonokuntoisia ja huoltotoiminta on heikkoa. S-bahn saa ohjelmassa uuden nimen: Schrott-bahn, romurata. Ratapihoilla on kymmenittäin ajokelvottomia junarunkoja. Onnettomuuksiakin on sattunut, ja syynä usein: huollon puute ja vanha tekniikka. S-bahniin ei ole satsattu. Kovan kilpailutuksen lopputulos.
Yhdeksäs sija: huumeongelma. Berliinissä ollaan liberaaleja ja se näkyy huumeongelmina. Kreuzbergin kaupunginosassa Görlitzerpark on huumevälittäjien keskuspaikka. Osa puistosta kuhisee huumeväkeä. Poliisi käy harvoin ja silloin diilerit siirtyvät sivukujille ja metroasemille. On marihuanaa, kokaiinia, methamfetamiinia. Homopiireissä methamfetamiinin käyttö on viime aikoina räjähtänyt, mutta se on toisen jutun aihe.
Kahdeksas sija: väkivalta ja rikollisuus: On paljon jengejä ja joukkioita, jotka tekevät mm. murtoja ja taskuvarauksia. Nuorehko nainen, paljasjalkainen berliiniläinen sanoo, ettei hän koskaan ole pelännyt, paitsi aivan viime kuukausina on alkanut tulla huolta turvallisuudesta. Poliisi ei voi mitään, kun siltä puuttuu resursseja ja kunnon varusteita. Monen mielessä on kysymys siitä, milloin Berliinissä tapahtuu jotain Pariisin tai Brysselin terrorin kaltaista. ISISin taistelijoita palaa Lähi-Idästä, joten vaara on olemassa. Ollaan kuin ruutitynnyrin päällä. Poliisi harjoittelee jo ampumista.
Seitsemäs sija: Koiranpaska. Sitä on kaikkialla. Koirakulttuuri on heikkoa moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungissa on n. 100 000 rekisteröityä koiraa ja suuri määrä rekisteröimättömiä. Aikaisemmin koiraa ei tarvinnut pitää kytkettynä. Arvioidaan, että koirista syntyy ainakin 50 tonnia paskaa päivässä, ja se päätyy kaduille tai puistoihin. Viime vuosina on käyty koirakulttuurista ns. Bello-Dialogia (bellen - haukkua). Taideprojekteissa on mm. värjätty neonvärein kadun paskakasoja. Keskustelutilaisuuksissa puhutaan kohteliaasti. Nyt on ilmeisesti saatu uusi koiralaki, joka säätää koiranpito-ajokortin ja koiralle remmin. Koiranpaskaan saadaan ratkaisu vain, jos kakan jättäjä tavataan tuoreeltaan.
Kuudes sija: Viranomaisten epäonnistuminen ja LaGeSo, se vastannee Tornion pakolaiskeskusta, jossa tulijat rekisteröidään. LaGeSo sijaitsee runsaan kilometrin päässä Siegessäulesta pohjoiseen, osoitteessa Turmstrasse 21. Siellä pakolaiset odottavat viikkokausia päästäkseen rekisteröitymään. Muuta huoltoa ei ole kuin vapaaehtoisten tarjoama ruoka, juoma ja lääkintä. Iltaisin bussit kuljettavat pakolaiset yömajoihin. Tilanne muistuttaa välillä humanitaarista katastrofia. Muualla Saksassa viranomaiset ovat joustavampia kuin täällä. LaGeSo-johto on jo eronnut ja uudet ihmiset yrittävät jatkaa.
Viides sija: nousevat vuokrat. Kymmenen vuotta sitten ei ollut asunto-ongelmaa. Uskottiin, että näin selvitään ja asuntoja riittää. Nyt vuokrat nousevat jatkuvasti. Asuntoja on, mutta nyt maailmalta saapuu sijoittajia, jotka saneeraavat ja nostavat hintoja. Vanhat asukkaat joutuvat muuttamaan halvemmille alueille. Vuokrien korotukset voivat olla 40-70%. Lehtien vuokrailmoituksista näkyy, että Schönebergin homokaupunginosan ympärillä hinnat ovat kuitenkin suomalaisittain kohtuullisia: keskim. 12 euroa neliöltä kuussa. Oman yksiön tai kaksion voi saada 100 000 eurolla.
Neljäs sija: katutöitä joka puolella. Kadut kaivetaan auki eikä siinä yhtään koordinoida, miten toimitaan. Puikkelehtiminen jalkaisin ja pyörällä on usein hankalaa. Kaivuutyöt jatkuvat kuukausikaupalla ja välillä ei tapahtu mitään. Kerrotaan, että lupien hakeminen rakennusviranomaisilta on hidasta .
Kolmas sija: roskaa, roskaa, roskaa. Joka puolella on ruoan tähteitä, rakennusjätteitä, pakkauksia. Lumen sulaessa tilanne näkyy pahimmin. Pois heitettyjen jätteiden korjaaminen kaduilta maksaa kaupungille 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Kakksosija: koulut ovat kurjassa kunnossa. Kaikkialla on likaista ja huonokuntoista. Jos kouluja ryhdyttäisiin korjaamaan, se maksaisi 2 miljardia euroa. Nyt tehdään vain pakolliset työt, kun on vaarana, että katto putoaa niskaan. Koulujen toiletit ovat hyvin huonokuntoisia.
Ykkössija: kansainvälinen lentoasema Flughafen Berlin-Brandenburg Willy Brandt oli tarkoitus avata vuonna 2012, mutta ylipormestari Wowereit joutui siirtämään avausta vuodella. Sen jälkeen avauspäivää on siirretty jatkuvasti, ja uudesta päivästä ei taida olla tarkkaa tietoa. Sen takia suomalaiskoneet edelleen laskeutuvat Tegelille. Wowereitille lentoasema muodostui kohtalonkysymykseksi, ja hän erosi ja jäi eläkkeelle 2014. Siinä menivät myös haaveet päästä Saksan kansleriksi. Sellaista hieman ounasteltiin, koska hän oli ollut suosittu poliitikko.