Suomessa kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat ottavat yhteyttä Pirkanmaan Setan valtakunnalliseen tuki- ja neuvontapalveluun (www.sinuiksi.fi) silloin, kun taustalla on hlbtiq-kysymyksiin liittyviä ongelmia. Toiminnanjohtaja Mikko Väisänen kertoi Sinuiksi-hankkeesta ja pakolaisista.
Seta on jo vuosia sitten pienimuotoisesti järjestänyt koulutusta ja perehdytyksiä siitä, miten turvapaikkatilanteessa voisi toimia. Taustavoimana on ollut Pakolaisneuvonta, jossa on juridista osaamista ja hyvä neuvontakäytäntö.
Sinuiksi-hankkeeseen ollaan yhteydessä silloin, kun Suomen käytännöt eivät ole tuttuja tai esimerkiksi turvapaikan hakija ei ole varma, myönnetäänkö Suomesta turvapaikkoja seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai sukupuoli-identiteettiin liittyvän vainon tai syrjinnän perusteella. Turvapaikka-asioissa toimitaan eräällä tavalla jatko-ohjaajina. Kiintiöpakolaisten osalta puolestaan ohjataan vertaistuen piiriin ja autetaan yhteyksissä viranomaisiin. Toiminta on sen verran uutta, että hyviä käytäntöjä ollaan luomassa yhdessä sosiaalitoimen kanssa.
Tampereella toimivaan Sinuiksi-palveluun voivat hakeutua kaikki neuvoa ja tukea tarvitsevat ympäri Suomea. Kaikkiin yhteydenottoihin pyritään vastaamaan.
Hlbtiq-turvapaikanhakijoiden määristä ei ole tietoa, koska maahanmuuttovirasto ei julkaise sellaisia tilastotietoja, joista näkyisivät syyt turvapaikkahakemuksille. Sinuiksi -hankkeen kautta on viime vuonna pidetty yhteyttä yli tusinaan turvapaikanhakijaan eli määrät ovat aika pienet suhteessa yli 800 muuhun tuki- ja neuvontayhteydenottoon. Tänä vuonna tapauksia on vielä vähemmän. Ilmeisesti puska-radion kautta leviää tieto siitä, miten tulee toimia esimerkiksi turvapaikkaa haettaessa. Osa yhteyttä ottaneista on jo sijoitettuina vastaanottokeskuksissa mutta he eivät olleet aiemmin rohjenneet kertoa varsinaista turvapaikkaperustettaan. Joitain ohjattiin sähköpostitse ja puhelimitse, osa matkusti toiselta puolelta Suomea saadakseen kasvotusten jakaa tarinansa ja kokemansa. Muutamien kanssa käytiin henkilökohtaisesti tekemässä turvapaikkailmoitus. Viranomaiskäytännöt tuntuivat melko toimivilta. Haasteena on usein tahaton huomaamattomuus ja hetero- ja sukupuoliolettamukset, joiden voittaminen voi olla moninkertainen kynnys eri kulttuureista tuleville.
Kotouttaminen on tärkeää. Viranomaisten, kolmannen sektorin ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on pyritty mallintamaan, miten kotouttaminen ja Suomeen asettuminen tapahtuisi mahdollisimman toimivasti ja arvostavasti. Yhtenä keskeisenä kotouttamisen keinona on se, että turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset pystyisivät integroitumaan yhteiskuntaan ja mm. löytämään oman asuma-alueensa hlbtiq-vertaisryhmät, tukihenkilöt, tapahtumat ja -ihmiset. Käytännössä se voi tarkoittaa esim., että näitä ihmisiä kutsutaan tai haetaan mukaan hlbtiq-tapahtumiin. Osa Pirkanmaan Setan vertaisryhmistä toimii suomen- ja englanninkielisinä. Monet haluaisivat Helsinkiin, koska siellä tapahtuu enemmän.
Kiintiöpakolaiset ovat YK:n kautta saapuvia, valikoituja pakolaisia. Hlbtiq-kiintiöpakolaisia pyritään sijoittamaan kaupunkeihin, joissa on vireä paikallinen Seta. Sen vuoksi Tampereelle on sijoitettu muutamia ja tulossa on ilmeisesti lisää. Monikulttuurisuus on rikastuttanut ryhmätoimintaa ja yhdistyksen arkea. Pirkanmaan Seta tekee yhteistyötä mm.- Tampereen Rasmuksen ja SPR:n Hämeen piirin kanssa. Pian alkaa toiminta kunniakulttuuriverkostossa. Kotouttaminen on pitemmän tähtäimen tavoite, mutta sitä ollaan vasta vähitellen oppimassa. Kiintiöpakolaiset ovat joutuneet läpikäymään kohtuuttoman rankkoja loukkauksia ihmisyyttä vastaan kotimaassaan ja uuden elämän alkuun pääsy, sosiaalisen verkon synnyttäminen ja oman paikan löytäminen vievät aikansa. Monet hyötyisivät oman traumaattisen taustansa ammattimaisesta purkamisesta ja käsittelystä, mutta siinä voi tulla vastaan kielikynnys. Suomessa ei ole myöskään ole monia vaikeiden sotatraumojen ja väkivallan käsittelyyn koulutettuja asiantuntijoita, kun mukana pitäisi vielä olla herkkyyttä hlbtiq-kysymyksiin.
Asiakkaat ovat pääosin olleet Lähi-Idästä ja Venäjältä. Kielikysymykset ovat keskeisiä. Äskettäin tulleiden kanssa toimitaan pääasiassa englanniksi ja Suomeen jo asettuneille on tarjolla tulkkipalveluita. On mm. arabian kielen tulkkeja, joilla on hyvä koulutus ja ammattimainen ote. Joissakin tapauksissa turvapaikan hakija jännittää viranomaistilannetta, ja on hyvä, jos mukana tilanteen avaajana on suomalainen tukihenkilö. Sinuiksi-hankkeella on Tampereen seudulla joitakin ”luottotulkkeja”, joiden kanssa työskennellään sujuvasti, koska he tuntevat tämän elämänalueen sanaston. Äskettäin järjestettiin kokeiluna ensimmäinen arabiankielinen transihmisten keskusteluryhmä, ja siihen oli saatu tulkkaus. Kaupunki sosiaalityöntekijä tuli myös mukaan, jotta yhteystyö tiivistyy.
Miten tavallinen sateenkaari-ihminen voisi auttaa
Sinuiksi-hanke tekee yhteistyötä Punaisen Ristin Hämeen piirin kanssa. Punainen Risti on juuri avaamassa uusia vastaanottokeskuksia. Konkreettinen auttamiskeino on se, että tarjoutuu SPR:n ystäväpalveluun ja kertoo, että haluaa tukea hlbtiq-turvapaikanhakijoita. Tällaista ystäväpalvelun laajentamista on viime aikoina yritetty edistää. Joillakin paikallisilla Seta-järjestöillä on jo vastaavaa toimintaa, esim. Oulussa on ollut tukihenkilökoulutusta. Haaveena on, että tulevaisuudessa saataisiin myös monikulttuurisia tukihenkilöitä, siis sellaisia, joilla ehkä on pakolaistausta ja jotka tuntevat lähtömaiden kulttuuria ja ajattelutapoja, mutta tähän menee vuosia.
Kun hlbtiq-kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija saapuu Suomeen, hänellä voi olla tunne, että nyt hän saapunut paratiisiin, ja menneet kärsimykset voi unohtaa. Voi elää vapaasti ja kulkea kadulla ylpeästi. Mikko Väisänen Sinuiksi-projektista sanoo, että hän toivoisi voivansa pönkittää tämän ihmisen itsetuntoa ja varmuutta, mutta samaan aikaan on annettava realistinen kuva suomalaisesta arjesta, jossa on myös osattava tarvittaessa suojata itseään. Monikulttuurisissa tilanteissa voi syntyä riski moniperustaiselle kaltoinkohtelulle. Kiusaamista on esiintynyt ja siihen on jouduttu puuttumaan. Silti on tärkeää voimaantua ja saada lupa voida hyvin oma itsenään.
Hankkeessa saadun kokemuksen mukaan yhtä lailla monelle suomalaiselle ulostulo on edelleen suuri asia ja kertomisen kynnys saatetaan ylittää vain luotetumpien lähimpien kanssa. Jokaisella on myös oikeus itse päättää yksityisyydestään. Keskeisintä on että voit itse hyvin.
Kulttuurista, kielestä tai uskonnosta huolimatta nähdyksi tulemisen ja kohtaamisen halu yhdistää. Kukin meistä haluaa tulla kohdatuksi omana itsenään – ihmisenä.
Älä käännä selkääsi: http://www.pirkanmaanseta.fi/ala-kaanna-selkaasi-sina-voit-olla-han/
Sanasto haltuun: http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=106&lang=suo