Kallion kirkkoherraehdokkailta ei tukea homojen "eheyttämiselle"

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 4


Kallion seurakunnan kirkkoherraehdokkaiden, kappalainen Marja Heltelän, seurakuntapastori Teemu Laajasalon ja kappalainen Juha Ropposen, näkemykset sateenkaariväelle tärkeissä asioissa ovat varsin yhdensuuntaiset. Tämä kävi ilmi Kulma-kahviossa, kivenheiton päässä Kallion kirkosta, järjestetyssä paneelissa. Kallion seurakunta on tehnyt sateenkaarityötä jo yli kymmenen vuotta.

Panelistit saivat vastattavakseen kysymyksen, miten he kohtaisivat vanhemman, joka pitäisi murrosikäisen lapsensa homoseksuaalisuutta
Raamatun opetuksen vastaisena ja etsisi seurakunnan kautta apua siihen, että lapsi pääsisi irti "taipumuksestaan".

Kaikki lähtisivät liikkeelle keskustelulla vanhempien ja myös perheen kanssa, koska - kuten Marja Heltelä sanoi - koko perhe on kriisissä. Juha Ropponen totesi vanhempien joutuvan tällaiseen tilanteeseen valmistautumattomina, jolloin helposti turvaudutaan esimerkiksi fundamentalistiseen tapaan lukea Raamattua. Papin tehtävänä on kuulla ihmisiä ja valottaa sitä, ettei "fundamentalistinen Raamatun lukutapa rakenna perhettä".Teemu Laajasalo sanoisi vanhemmille, ettei homoseksuaalisuus ole synti, sairaus tai kirous. Pappina hän voisi tasoitella perheen sisäistä konfliktia. Marja Heltelä mukaan on tärkeää tukea lasta ja auttaa häntä hyväksymään itsensä sellaisena, jollaiseksi Jumala on hänet luonut. Luterilaisen kirkon pappina hän voisi tuoda keskustelussa perheen kansassa esiin muun muassa arkkipiispan ajankohtaiset kannanotot.

"Eheyttäminen" ei saa kirkkoherraehdokkailta tukea. Teemu Laajasalo sanoi hänen olevan vaikea ymmärtää, mistä eheytetään ja mihin. Hän sanoi suhtautuvansa eheytyshoitoihin kielteisesti ja pitävänsä niitä vahingollisina. Marja Heltelä totesi eheytyshoidoilla saadun ennemminkin vahinkoa aikaan. "Sen hyväksyminen, mitä on, on tervein ja kaunein lähtökohta elämälle." Maailmassa on paljon erilaisuutta, jota tulee Juha Ropposen mielestä kunnioittaa, eikä sitä pidä yrittää muuttaa muuksi kuin mitä se on.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Miehen esittämään yleisökysymykseen, miten edistäisit asiaani, jos löytäisin rinnalleni miehen, tulisin luoksesi ja sanoisin, että haluan kirkkohäät, jouduttiin vastaamaan, ettei maallinen lainsäädäntö vielä salli hänen avioliittoaan. "Mutta kun se päivä koittaa, jolloin se on mahdollista, olen valmis vihkimään", sanoi Marja Heltelä. Myös Teemu Laajasalo ja Juha Ropponen ovat vihkimiseen valmiit. Keskustelijat korostivat asian pitämistä esillä ja mielipiteisiin vaikuttamista. He arvioivat kirkon sopeutuvan siihen, että samaa sukupuolta olevien avioiliitto tulee mahdolliseksi. Kirkko joutuu tällöin keskustelemaan omasta avioliittokäsityksestään. Päätöksen mahdollisesta kirkollisesta vihkimisestä tekee kirkolliskokous.

Marja Heltelä toimii johtavana kappalaisena Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa, Teemu Laajasalo Agricolan kirkon pappina samassa seurakunnassa ja Juha Ropponen Herttoniemen seurakunnan kappalaisena alueenaan Myllypuro.

Helsinkiläisen Kallion seurakunnan kirkkoherranvaali toimitetaan 4. ja 5. marraskuuta.

(jah)

4 kommenttia

Tuo ajatus kirkkoherraehdokkaiden esittäytymisestä sateenkaarikansan keskuudessa Kulmakahviossa oli minun aloitteeni. Olen Kallion seurakuntaneuvoston jäsen ja Setan periaateohjelman kokoaja (1974-76). Toimintani tavoite on saattaa sateenkaariväki ja kirkko keskustelemaan keskenään asiallisella ja toista osapuolta kunnioittavalla tavalla.

Käyn Kallion seurakuntaneuvoston konservatiivijäsenten kanssa hoitamassa Karhupuiston istutuksia, mutta kaikissa äänestyksissä olen vastustanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tai naisten yhdenvertaisuutta loukkaavia esityksiä.

Mestarinäytteeni oli viime keväänä, jolloin esitin eriävän mielipiteeni kolehdin keräämisestä Aslanille. Pyysin saada liittää pöytäkirjan liitteeksi teoksen "Saanko olla totta?"

Konservatiivipuoli hävisi äänestyksen 2-14.

Olen toiminnassani noudattanut Helsingin piispa Irja Askolan kannattamaa erimielisyyden etiikkaa, jossa eri mieltä oleviin ihmisiin suhtaudutaan kunnioittavasti, vaikka heidän ehdotuksensa äänestetään kumoon ja heidän menettelytapojaan kritikoidaan lääketieteen etiikan vastaisina.

Sen sijaan vastapuolen demonisointia, viholliskuvien pystyttämistä ja kivien heittelyä en hyväksy lainkaan kummankaan osapuolen taholta - vaikka Kallion kirkko on kivenheiton päässä, kuten Jorma Hentilä kirjoittaa.

Toimintani perustelut tulevat lähimmäisen kunnioittamisen etiikasta esim. Kantilta eivätkä ne siis ole teologisia. Toki noudattamani eettiset periaatteet (etiikan kultainen sääntö ja ihmisarvon kunnioittaminen) ovat myös sopusoinnussa Matteuksen evankeliumin kanssa, mutta toiminnassani en saarnaa vaan vetoan tieteellisen diskurssin periaatteisiin ja sääntöihin.

Siinä suhteessa on siis perusteetonta nimittää tuotantoani "uskonnolliseksi kioskikirjallisuudeksi", jollaista nimittelyä on esiintynyt myös ranneliikkeen taholta.

Tässä mielessä olen lähestynyt joitakin Aslanin keskeisiä toimijoita, joille olen pyrkinyt vääntämään rautalangasta tieteellisten tutkimusten ns. elaboraatiota eli oikeaa lukemista. Erityistä huomauttamista on ollut korrelaatioiden ja osittaiskorrelaatioiden ymmärtämisessä sekä katoanalyysissä.

On totta, että joidenkin homojen suhteissa vanhempiinsa on esiintynyt ongelmia. Mutta kun tehdään elaboraatio mielenterveyden ongelmien suhteen, havaitaan että mielenterveyden ongelmat korreloivat varhaislapsuuden ihmissuhdeongelmien kanssa, eivätkä sinänsä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Alun perin selitysvirheet saivat alkunsa siitä, että homouden teoriaa tehtiin pitkään vain psykiatrisen potilasotoksen pohjalta.

Tämä virhe on nyt saatu korjattua tieteellisen psykiatrian piirissä, vaikkakin siitä on vielä jäänteitä uskonnollisen niin sanotun eheytysterapian piirissä. Jopa monet eheytysliikkeen edustajat ovat pystyneet tiedostamaan selitysvirheensä kun heille rauhallisesti avaa ja selittää asian ilman syyllistämistä ja nimittelyä.

Olenkin pyytänyt piispa Askolaa toimimaan kulttuurisena tulkkina minun edustamani tieteellisen argumentaation ja fundamentalistisiin uskonkäsityksiin perustuvien dogmaattisten ajattelutapojen välillä.

Tehtävää helpottaisi, jos molempien osapuolten kiihkoilijat, myös homojen ja homomedian puolella, laskisivat kivet käsistään ja rauhoittuisivat kuuntelemaan toista osapuolta.

Kaikki Kallion seurakunnan kirkkoherraehdokkaat sitoutuvat noudattamaan sukupuolisen ja seksuaalisen suuntautumisen yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Olen antanut kaikille kolmelle syventäviä opintoja tutkimusten lukemisessa ja ymmärtämisessä.

Olen itse Marja Heltelän tukiryhmässä ja flaikutan hänen puolestaan Kallion kaduilla ja kapakoissa, koska hän kaikkein selkeimmin kannattaa vähäosaisten ja sosiaalisesti syrjittyjen ihmisten tilanteen korjaamista.

Mielenterveysyhdistys Helmin puheenjohtajana teen yhteistyötä Kallion seurakunnan diakoniatoimen sekä Hurstin ja Diakonissalaitoksen kanssa, joista tein artikkelin uusimpaan Helmi-lehteen. Olemme toki kaikki samaa mieltä että köyhyyden ja eriarvoisuuden kaltainen sosiaalipoliittinen ongelma tulee poistaa yhteiskunnallisin toimenpitein eikä seurakunnan tai kolmannen sektorin toimesta, mutta vallitsevassa tilanteessa myös diakoninen ensiapu on tarpeen.

Helmin lehteä voi lukea issuu-nettipalvelun kautta täältä:
http://issuu.com/helmiry/docs/helmi_2_2012_web/1

Diakoniatyötä käsittelevä artikkelini on luettavissa tästä:

http://issuu.com/helmiry/docs/helmi_2012_3_web

Kommenttia muokattu: 03.11.2012 klo 01:33