Sunnuntaina 17.4.2011 äänestettiin Suomelle uusi eduskunta. Kokoomus on suurin, Perussuomalaiset voittivat, Keskusta ja Vihreät hävisivät. Perussuomalaisten paikkamäärä moninkertaistui, RKP sai pitää entiset paikkansa ja kaikkien muiden puolueiden paikkamäärä laski enemmän tai vähemmän. Kaikkiaan 84 kansanedustajaa vaihtui. Äänestysprosentti oli 70,4.
Paikkajako ja muutos edelliseen eduskuntaan
Kokoomus . . . . . . . 44 (-6)
SDP . . . . . . . . . . . 42 (-3)
Perussuomalaiset . . 39 (+34)
Keskusta . . . . . . . . 35 (-16)
Vasemmistoliitto . . . 14 (-3)
Vihreät . . . . . . . . . 10 (-5)
RKP . . . . . . . . . . . . 9 (0)
Kristillisdemokraatit . . 6 (-1)
ja Ahvenanmaan edustaja
Viimeistään keskiviikkoiltana klo 18 valmistuu tarkistuslaskenta, jonka jälkeen keskusvaalilautakunta vahvistaa äänestyksen tuloksen. Tarkistuslaskennassa on teoreettinen tuloksen muuttumisen mahdollisuus.
Perussuomalaiset ovat riehaantuneet voitostaan. Kokoomuksessa on riemuittu suurimman puolueen asemasta ja SDP:ssä toiseksi suurimman puolueen asemaan ollaan tyytyväisiä. Kristillisdemokraatit pitävät tulostaan hyvänä. RKP:n kannatus ei muuttunut.
Keskusta on selvin sanoin ilmoittanut jäävänsä tappion jälkeen oppositioon. Myös Vihreiden meno hallitukseen on epätodennäköistä. Vihreiden Sinnemäki sanoi, että puolueen edustamat arvot ja tavoitteet kokivat tappion. Vasemmistoliitossa ollaan tulokseen lievästi pettyneitä.
Ulkomailta on kuulunut huolen ilmauksia siitä, että populistinen, kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue on saanut Suomessa vahvan aseman.
Vaikeat hallitusneuvottelut tulossa
Hallitusneuvotteluista odotetaan hankalia. Suurimman äänisaaliin ja eniten edustajanpaikkoja saanut Kokoomus alkaa tunnustella hallituksen muodostamista eri puolueiden kanssa, käytännössä SDP:n ja Perussuomalaisten. Mitkään kaksi puoluetta eivät saa läheskään enemmistöä eduskuntaan, joten perinteiseen tapaan rakennettava kaksi suurta + pienet apupuolueet ei ole entiseen tapaan käytännössä mahdollinen vaihtoehto.
Yhden paikan menettäneet Kristillisdemokraatit ovat ilmaisseet haluaan tehdä yhteistyötä "rökälevoiton" saaneiden perussuomalaisten kanssa.
Puolueilla on monissa kysymyksissä melko suuria linjaeroja. Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten puheenjohtajat ovat kuitenkin vakuutelleet, että hallitus syntyy.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan lainsäädännön kehittäminen ei ole eduskuntapuolueista Vihreitä ja Vasemmistoliittoa lukuunottamatta asialistalla erityisen korkealla, joten kunnollista moottoria glbti-asioille ei ole, vaikka Kokoomus, SDP ja RKP puolueina ovatkin myönteisellä kannalla mm. sukupuolineutraalin avioliittolainsäädännön luomisen suhteen.
Kristillisdemokraatit ovat selvimmin ilmaisseet vastustavansa yhdenvertaisuutta lisäävän lainsäädännön kehittämistä. Perussuomalaiset eivät näe tarvetta lisätä yhdenvertaisuutta, kuten eivät oppositioon jäävät keskustalaisetkaan.
Kädenvääntöä hallitusneuvotteluissa käydään eniten taloudellisista kysymyksistä ja suhtautumisesta Euroopan Unionin ja rahaliiton kriisiin. Hallitusohjelmaan sukupuolineutraalin avioliittolainsäädännön luominen ei todennäköisesti päädy.
Kannat sukupuolineutraaliin avioliittoon, adoptiokysymykseen ja glbti-oikeuksiin
Eduskuntaan valittujen kansanedustajien kannat sukupuolineutraaliin avioliittoon ovat lähes tasoissa puolesta ja vastaan. Eri vaalikoneiden välillä yksittäiset ehdokkaat ovat saattaneet antaa myös hieman ristiriitaisia vastauksia, mahdollisesti kysymyksenasettelun pohjalta.
MTV3:n vaalikoneen kysymykseen "Homo- ja lesboparien tulee saada oikeus nk. sukupuolineutraaliin avioliittoon" sata - eli täsmälleen puolet - valituista edustajista vastasi myöntävästi. Yhdeksän ei kertonut kantaansa, joten 91 vastustaa sukupuolineutraalia avioliittoa.
YLE:n vaalikoneen kysymykseen "Rekisteröityneille homopareille pitää kuulua kaikki samat oikeudet kuin avioliiton solmineille heteropareille" vastasi myönteisesti 114 valitusta ehdokkaasta, joista 18:lla oli varaumia. Kymmenen oli lisännyt reunahuomautksen, ettei hyväksy ulkoista adoptiota. Kolme ilmaisi, että hyväksyy vain heteroparien vihkimisen kirkossa. Viisi valituista ehdokkaista oli sitä mieltä, että yhdenvertaisuuskehityksen pitää tapahtua parisuhdelain kautta, ei laajentamalla avioliittolakia.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaan kantaa ulkoiseen adoptioon: "Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?"
92 valituista ehdokkaista vastasi kysymykseen myöntävästi - ja saman verran kieltävästi. Kantansa jätti ilmaisematta 16.
Tulevan hallituksen koostumuksesta riippuu, edistyvätkö avioliittoasia ja muut glbti-kansaa erityisesti koskettavat teemat mitenkään seuraavan neljän vuoden aikana. Valituksi tulleiden edustajien kantojen perusteella etenkin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien mahdollinen hallitukseen meno heikentäisi glbti-lainsäädännön kohentamista merkittävästi.
Kaikkiaan 29 valituista kansanedustajista ilmoittautui Sateenkaariyhteisöt ry:n ja Seta ry:n glbti-yhdenvertaisuusasioihin keskittyneen Älä äänestä homofobiaa eduskuntaan -kampanjan tukijaksi vaalien alla. Kampanjaa tuki 522 ehdokasta. Yhteensä 200-paikkaiseen eduskuntaan oli äänestettävänä 2 315 ehdokasta.
Sateenkaarikansaa uuteen eduskuntaan
Sateenkaarikansan edustus eduskunnassa lisääntyi, kun kaikkiaan neljä avoimesti sateenkaarikansaan lukeutuvaa ehdokasta valittiin eduskuntaan:
Vihreiden Jani Toivola Uudeltamaalta
Vasemmistoliiton Silvia Modig Helsingistä
Vihreiden Pekka Haavisto Helsingistä
Vihreiden Oras Tynkkynen Pirkanmaalta
Keskustelu: Uusi eduskunta: mitä nyt?
Keskustelu: Eduskuntavaalit 2011
Keskustelu: Suomen eduskunnassa on nyt ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja
Jani Toivola ja Silvia Modig pääsevät eduskuntaan