Puolassa hlbti-vapaiksi vyöhykkeiksi julistautuneesta viidestä läänistä neljä on syyskuussa perunut julistuksensa, uutisoi Suomen Kuvalehti. Viidennenkin arvioidaan peruvan julistuksen piakkoin.
Lehti nimeää syyksi valtapuolue PiS:in pelon suosionsa romahduksesta, jos EU:n rahahanat sulkeutuvat. Euroopan Komissio ilmoitti läänien menettävän EU:n aluetukia miljardien arvosta, jos ne rikkovat EU:n perussopimusta syrjimällä hlbti-vähemmistöjä.
Puolassa laajat alueet maan itä- ja kaakkoisosassa julistautuivat "hlbti-vapaiksi vyöhykkeiksi". Ne hyväksyivät "perheiden oikeuksien peruskirjaksi" kutsutun julkilausuman. Idean hlbti-vapaista alueista synnytti tarrakampanjallaan kesällä 2019 puolalaislehti Gazeta Polska.
Heinäkuussa 2021 Euroopan unionin komissio ilmoitti aloittavansa Unkaria ja Puolaa koskevan rikkomusmenettelyn. Syynä on maiden harjoittama seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintä. EU-komissio pitää mahdollisena, että puolalaisalueiden julistus rikkoo Euroopan Unionin perussopimukseen kuuluvaa syrjimättömyyden vaatimusta. Puolan viranomaiset eivät komission mukaan ole asian suhteen tehneet yhteistyötä selvittääkseen tällaisten vyöhykkeiden vaikutusta yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Hallituksessa arvokonservatiivisen PiS:in kumppanina olevan sitäkin konservatiivisemman Solidarna Polska -puolueen parlamenttiedustaja Marcin Warchoł pitää Euroopan unionin toimintaa sen byrokraattien Puolaan kohdistamana kiristyksenä. Puolueen puheenjohtaja ja Puolan oikeusministeri Zbigniew Ziobro puolestaan on kutsunut EU:n komission uhkavaatimusta taloudelliseksi terrorismiksi.
Unkarissa taas astui heinäkuussa voimaan Venäjän ns. homopropagandalain kaltainen laki, joka rajoittaa hlbti-aihepiiristä kertomisen lapsille ja nuorille. Sekä Puolassa että Unkarissa konservatiiviset poliittiset voimat ovat lietsoneet hlbti-vastaisuutta pyrkimällä liittämään mielikuvallisesti seksuaalivähemmistöjä ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä toisiinsa.