Järjestöt kritisoivat transnaiseen kohdistuneen henkirikoksen tiedottamista

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 3

Transihmisten oikeuksien puolesta työtä tekevät järjestöt kritioisvat poliisin tiedottamista ja tiedotusvälineiden toimintaa transnaiseen kohdistuneen henkirikoksen tiedottamisessa. Uhri tuli esimerkiksi väärin sukupuolitetuksi.

Viiden järjestön tiistaina julkaiseman tiedotteen mukaan asia koskee tapausta, jossa kesäkuun 12. ja 13. välisenä yönä 26-vuotias transtaustainen nainen menetti Vantaalla henkensä puukotuksen seurauksena.

Järjestöt toteavat, että uhrin muistoa loukkasivat sekä poliisi että media. Poliisin tiedotteessa uhri väärinsukupuolitettiin. Media ei puolestaan korjannut väärinsukupuolittavaa uutisointia huolimatta transjärjestöiltä saaduista uusista, poliisin tiedotteen kyseenalaiseksi asettavista tiedoista.

- Transihmisten oikeuksien puolesta työtä tekevät järjestöt vaativat nyt, että viranomaiset ja median edustajat kantavat vastuunsa, noudattavat virkavelvollisuuksiaan ja korjaavat virheensä. Tämän lisäksi sekä viranomaisten että median toimijoiden tulee jatkossa kohdella sukupuolivähemmistöihin kuuluvia tasa-arvoisesti, sensitiivisesti ja asianmukaisesti. Sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoinen kohtelu on kirjattu myös lakiin.

Tiedotteessa kerrotaan, että uhrin läheisten ja tämän avoimien sosiaalisen median profiilien mukaan uhri oli elänyt avoimesti naisena jo useita vuosia. Poliisi kuitenkin tiedotti, että kyseessä oli "miesten välinen riita". Tiedotteessa todetaan, että Suomen nykyisen translain takia moni transtaustainen ihminen ei voi korjata sukupuolimerkintää henkilöpapereissa, ja joutuu vasten tahtoaan käyttämään syntymässä määrättyä, virallista sukupuolimerkintää.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

- Kuten Vantaan henkirikos osoittaa, nykyisellä translailla on vakavia seurauksia rikosten uhrien ihmisoikeuksien kannalta.

Asiasta uutisoineita tiedotusvälineitä tiedotteessa ohjeistetaan viittaamaan uhriin sukupuolineutraalisti henkilönä.

Toistaiseksi henkirikoksen mahdollinen vihamotiivi ei ole tiedossa. Ei siis tiedetä, oliko teon motiivina uhrin kuuluminen vähemmistöön. Tiedotteen mukaan henkirikos itsessään on aiheuttanut suurta huolta Suomen transyhteisössä ja erityisesti transnaiset ja transfeminiinit elävät entistä suuremmassa pelossa.

- Miesten naisiin kohdistama väkivalta on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa ja vähemmistöasemassa olevat naiset kuuluvat tässä väkivaltatilastossa erityiseen riskiryhmään. Sen vuoksi on tärkeää tilastoida rikokset oikein. Henkirikoksen takia väkivallan uhka on konkretisoitunut monelle. Poliisin oma toiminta lisää tätä pelkoa, sillä välinpitämätön, väärinsukupuolittava suhtautuminen ilmaisee vähemmistöille, että poliisi ei ota vähemmistöjen huolia vakavasti eikä suhtaudu näihin kunnioittavasti. Muun muassa Rikosuhripäivystyksen (RIKU) mukaan erityisesti sukupuolivähemmistöihin kohdistuvia viharikoksia ilmoitetaan poliisille jo valmiiksi vähäisissä määrin ja on riski, että aliraportointi tulee luottamuksen horjuessa kasvamaan entisestään.

Vuoden 2020 EU:n perusoikeusvirasto FRA:n raportin mukaan suomalaisista väkivaltaa kokeneista hlbti+ -vähemmistöihin kuuluvista ihmisistä vain 16 prosenttia on ilmoittanut poliisille kokemastaan väkivallasta. Kuitenkin joka viides trans- tai intersukupuolinen henkilö oli samassa raportissa kertonut kokeneensa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 5 vuoden aikana. Tämä karu tilasto kertoo huolestuttavaa tarinaa, jonka pitäisi toimia tärkeänä herätyskellona Suomen poliisissa. THL:n vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan sukupuolivähemmistöt kokevat jo yläkouluikäisinä enemmän väkivaltaa ja seksuaalista häirintää suhteessa muihin nuoriin. Ongelma on siis yhteiskunnassamme rakenteellinen.

Tiedotteen lähettäneet järjestöt vaativat medioita korjaamaan uutisointinsa ja Ilta-Sanomia myös pyytämään uhrilta ja tämän läheisiltä anteeksi julksisesti. Samoin poliisilta vaaditaan julkista tiedotteen korjausta ja uhrin muiston loukkauksen osalta julkista anteeksipyyntöä.

Järjestöt haluavat poliisin ottavan vakavasti mahdollisen viharikosmotiivin ja tilastoivan rikoksen vähemmistöön kohdistuneeksi väkivallanteoksi. Sisäministeröiötä ja Poliisihallitukselta vaaditaan konkreettisia toimia poliisin vähemmistöihin kohdistuvien asenteiden kartoittamiseksi ja vähemmistöjen kohtaamisen ja kunnioittamisen kouluttamista sekä tuleville että jo palveluksessa oleville poliiseille.

Tiedotteen lähettäneet järjestöt ovat Transfeminiinit ry, Trans ry, Trasek ry, Regnbågsankan rf sekä Pro-tukipiste ry.

3 kommenttia

Ainakin sometietojen mukaan tämä tapettu henkilö olisi merkinnyt somatileillään sukupuoleksi miehen ja se olisi ollut myös virallisesti hänen sukupuolensa. Lisäksi on huomioitava, että poliisilla voi olla lakisääteinen kielto julistaa tällaisia mahdollisesti arkaluontoisia asioita, kuten naisena esiintymistä vastoin virallista sukupuolta, kuten murha.infon keskustelussa eräs huomauttaa:

"Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta tekee tämän asian hankalaksi kaikille tätä käsitteleville viranomaisille, koska salassapitovelvoitteet säädetään sen 6 luvussa, jonka 24 pykälän 25 ja 26 kohdat määräävät salassa pidettäviksi nuo rikoksesta epäillyn ja rikoksen uhrin seksuaalisiin suuntautumisiin liittyvät, kuten muutkin arkaluontoisiksi luokitellut tiedot.

Edellä mainitun lain 25 ja 26 kohdat kuuluvat näin (lihavoinnit minun tekemiä):

25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta; (11.12.2002/1060)

26) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista seikoista samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään, jollei tiedon antaminen ole tarpeen viranomaisen tehtävän suorittamiseksi;"
Asiaa on nyt käsitelty käräjäoikeudessa. Henkirikoksesta epäilty on puoliso, ja veriteko tapahtui pariskunnan yhteisessä asunnossa. Syyttäjän mukaan teko ei liity uhrin sukupuoleen eikä asiassa epäillä olevan vihamotiivia.