Viisisataa kansanedustajaehdokasta sitoutunut hlbti-vähemmistön yhdenvertaisiin oikeuksiin

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • (päivitetty )
  • Sami Mollgren

Seta kertoo tiedotteessaan, että viidessadas kansanedustajaehdokas sitoutui keskiviikkona aktiivisesti edistämään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta eduskunnassa ja työskentelemään sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan. Ehdokkaat ovat voineet sitoutua myös Setan hallitusohjelmatavoitteisiin. Tavoitteita ovat translain kokonaisuudistus, intersukupuolisten oikeudet, kolmas juridinen sukupuoli ja kansallinen sateenkaaripoliittinen ohjelma.

Setan eduskuntavaalikampanjan sateenkaarikansanedustajiksi sitoutuneista 483 kannattaa kolmatta juridista sukupuolimerkintää. Kolmas juridinen sukupuolimerkintä varmistaa nais-mies-jaon ulkopuolelle jääville, kuten muunsukupuolisille ja intersukupuolisille, sukupuolensa mukaisen oikeudellisen tunnustuksen.

Seta katsoo kolmannen juridisen vaihtoehdon jatkavan jo olemassa olevan lainsäädännön harmonisointia: tasa-arvolaissa on taattu syrjintäsuoja moninaisten sukupuoli-identiteettien osalta. Vuoden alussa voimaan astunut nimilaki mahdollistaa sukupuolivähemmistöhin kuuluville etunimiyhdistelmät, joissa voi olla miesten ja naisten nimiä.

Kolmas juridinen sukupuolimerkintä on eri muodoissa käytössä Norjassa, Saksassa, Maltassa, Intiassa, Australiassa ja osissa Pohjois-Ameriikkaa. Se näkyy passeissa esimerkiksi merkintänä X.

- Nykyinen sukupuolitettu henkilötunnus ei vastaa todellisuutta, jossa sukupuolen ymmärretään olevan moninaisempi kuin binäärinen nainen tai mies. Nykyisen järjestelmän säilyttäminen olisi ristiriidassa tasa-arvolain kanssa, joka edellyttää viranomaisten ennaltaehkäisevän sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvaa syrjintää. On aika poistaa lainsäädännössämme oleva rakenteellinen syrjintä, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo

Seta kertoo tavoitteekseen mallin, jossa kolmas merkintä perustuu itsemäärittelyyn. Kolmas merkintä voitaisiin hakea sukupuolen juridisen vahvistamisen kautta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi intersukupuoliselle lapselle ei anneta automaattisesti kolmatta juridista merkintää. Tämä on myös intersukupuolisten ihmisoikeusjärjestöjen toiveena. 

Euroopan neuvosto suositteli jo vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. YK:n itsenäinen lhbti-asiantuntija kehotti vuonna 2018 jäsenvaltioita lisäämään juridisten sukupuolivaihtoehtojen määrää. Suomessa Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on kehottanut voimakkaasti käymään keskustelua oikeudellisesta sukupuolesta.

Seta katsoo, että kolmatta juridista vaihtoehtoa tulisi selvittää ja sen mahdollisuus tulisi huomioida henkilötunnuksen uudistamisen yhteydessä, mitä ollaan jo valmistelemassa.

- Onneksi lainsäätäjien apuna on koulutettu juristiarmeija pykälien yksityiskohtaisia muotoiluja viilaamassa, joten juridiset haasteet kolmannen sukupuolen käyttöönotosta onnistutaan kyllä ratkaisemaan. Merkittävintä on se, että lainsäätäjät ilmaisevat tahtonsa kolmannen juridisen sukupuolen käyttöönotolle ja siten tunnustavat näiden ihmisten olemassaolon ja oikeudet, sanoo Setan varapuheenjohtaja Alia Dannenberg sanoo.

Kevään 2019 eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14. huhtikuuta.

Puolueissa kannat vaihtelevat

Iltalehti kertoo Vihreiden ehdokkaiden olevan vaalikonevastausten perusteella kaikkein myötämielisempiä kolmannen juridisen sukupuolen laillistamiselle. Vihreissä sitä kannattaa 96 prosenttia vastaajista. Vasemmistoliitossa prosenttiluku on 87, SDP:ssä 68, RKP:ssä 65 prosenttia. Myös Kokoomuksessa on enemmän puoltajia kuin vastustajia, 41 prosenttia vastaajista. Keskustassa kannattajia on 37 prosenttia, perussuomalaisissa kolme prosenttia ja kristillisdemokraateissa yksi prosentti. Liike Nytissä on enemmän kannattajia kuin vastustajia ja Tähtiliikkeessä vastustajia on selvästi kannattajia enemmän.

Jo marraskuussa 2018 kerrottiin, että juridisen kolmannen sukupuolen laillistaminen jakaa eduskuntapuolueita. Tuolloin Karjalainen oli selvittänyt asiaa puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta.

Päivitys: Lisätty tieto ehdokkaiden ja puolueiden kannasta asiaan.

Kommentoi juttua ja keskustele aiheesta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!