Naisparin hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneen lapsen oikeusturvaa edistävä äitiyslaki astui voimaan huhtikuun alusta. Äitiyslaki säädettiin kansalaisaloitteen pohjalta.
Äitiyslaki mahdollistaa sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Äitiyden tunnustaminen perustuu hedelmöityshoitoklinikalla annettuun yhteiseen suostumukseen ja vastaa isyyden tunnustamisen prosessia.
Eduskunnassa äitiyslakia kannatti lopulta kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneista kansanedustajista. Lain säätämistä kannattivat kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt.
- Äitiyslaki on tärkeä askel, joka parantaa joidenkin sateenkaariperheissä elävien lasten oikeusturvaa merkittävällä tavalla. Seuraava askel on äitiys- ja isyyslain yhdistävä vanhemmuuslaki, joka mahdollistaa sukupuolen moninaisuuden huomioimisen, useamman kuin kahden vanhemman vahvistamisen ja vanhempien väliset sopimukset vanhemmuudesta, todetaan Sateenkaariperheet ry:n asiaa koskevassa tiedotteessa.
Tavoitteena vanhemmuuslaki
Seuraavaksi tavoitteekseen Sateenkaariperheet ry toteaa äitiys- ja isyyslain yhdistävän vanhemmuuslain, joka mahdollistaa sukupuolen moninaisuuden huomioimisen, useamman kuin kahden vanhemman vahvistamisen ja vanhempien väliset sopimukset vanhemmuudesta.
- Äitiyslaki koskee vain osaa sateenkaariperheiden lapsista. Ainoastaan naisparien hedelmöityshoitoklinikalla alkunsa saaneiden lasten oikeusturva paranee, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
- Seuraavaksi meidän on huolehdittava niistä sateenkaariperheiden lapsista, joilla on useampia kuin kaksi vanhempaa tai joiden vanhemmat ovat trans-, muun- tai intersukupuolisia. Tähän tarvitsemme vanhemmuuslakia.
Sateenkaariperheet ry haluaa esimerkiksi luopua erillisistä isyyden ja äitiyden juridisista kategorioista väestörekisterissä ja yhdistää ne vanhemmuuden kategoriaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi äitiysden ja isyyden käsitteistä luopumisesta arkielämässä.
Vanhemmuuslaissa vanhemmuus kirjataan väestötietojärjestelmään vanhemmuutena. Tämä ei tarkoita äitiyden ja isyyden kategorioista luopumista arkielämässä. Juridisessa mielessä eronteko on tarpeeton ja vaikeuttaa oikeusturvan toteutumista niiden osalta, joiden vanhemmat ovat trans-, muun- tai intersukupuolisia.
Vanhemmuuslaki mahdollistaa lapsen kaikkien vanhempien vanhemmuuden vahvistamisen myös tilanteissa, kun lapsella on syntymästä asti useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa. (Lisäksi adoptiolaki tulee uudistaa siten, että perheen sisäisessä adoptiossa uusperheissä kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.)
Vanhemmuuslaki mahdollistaa lapsen syntymää edeltävät sopimukset vanhemmuudesta, esimerkiksi tapauksissa, joissa käytetään tunnetun luovuttajan sukusoluja.
Sateenkaariperheet ry odottaa, että seuraavat perhelainsäädännön edistysaskeleet tulevat normaalisti hallituksen aloitteina. Sekä maaliskuussa 2017 voimaan astunut sukupuolineutraali avioliittolaki että nyt voimaan astunut äitiyslaki säädettiin kansalaisaloitteen pohjalta.
