Psykiatri Kalle Achté on kuollut tammikuun lopussa 90-vuotiaana. Kalle Achté teki pitkän päivätyön Helsingin Lapinlahden sairaalassa. 1970-luvulla Setassa kritisoitiin voimakkaasti psykiatrian oppikirjaa, jonka olivat tehneet Achté, Alanen ja Tienari.
Kalle Achté oli pidetty luennoitsija. Tasaisen matala ääni oli lähes maaginen. Lapinlahden sairaalan luentosali oli yleensä täynnä. Opetuksessaan hän käytti potilaskertomuksia ja videomateriaalia, mikä loi siihen aikaan modernin vaikutelman. Kalle Achtéta käytettiin myös tv-ohjelmissa asiantuntijana, joka selkeästi esitti asiansa. Häntä oli miellyttävä kuunnella.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Kun Psykiatria-kirja ilmestyi, kiista alkoi. Amerikkalainen psykoanalyytikko Bieber oli julistanut, että heterous on normaalia ja homoseksuaalisuus on psyykkinen häiriö. Samantyyppistä näkemystä edusti 1973 ilmestynyt, lähinnä yliopistollinen oppikirja Psykiatria (ilmestyi 1973, tekijät Achté, Alanen ja Tienari, WSOY). Kirjassa homoseksuaalisuus oli sijoitettu häiriöiden ja poikkeamien joukkoon. Pitkäaikainen psykoanalyysi tuottaa kirjan mukaan potilaalle myönteisiä muutoksia. Homoseksuaalisuutta koskeva tieto oli saatu Bieberin tutkimuksista. Jo vuonna 1976 Seta-lehti kritisoi suomalaista Psykiatria-kirjaa. Se oli tenttikirjana ainakin lääkäri- ja psykologiopintoihin. Seksuaalipolitiikkaa seuraavien nuorten aktivistien joukossa ”Achté-Alanen-Tienari” oli lähes haukkumasana.
WHO:n tautiluokituskirjassa homoseksuaalisuus oli kohdassa 302 eli ”anomaliae sexuales”, seksuaaliset poikkeavuudet. USAn pysykiatriyhdistys APA oli lopettanut luokituksen käytön 1973 ja Suomessa Lääkintöhallitus vuonna 1981 poisti virallisesta tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi.
Noiden gurujen, kuten Kalle Achté & co opeilla on vaikutusta ihmisten elämään, kauan senkin jälkeen kun heidän oppinsa on todettu vääräksi. Minulla on tästä omakohtaistakin kokemusta.
Vuosia sitten kouluttauduin psykologian alueella. Koulutuksen yhteydessä ilmaisin oman seksuaalisen identiteettini ryhmälle ja kouluttajalle. Hän totesi homoseksuaalisuuden olevan poikkeavuus, epänormaalius tms. Kun haastoin häntä hänen mielipiteistään, sain vastaukseni, että "näin meille asia koulutuksessamme opetettiin".
Tuo tapahtuma oli kauan sen jälkeen kun homoseksuaalisuus oli jo poistettu tautiluokituksesta.
Huomasin juuri tänään, että tämä opettajani on edelleen aktiivinen kouluttaja ja vetää uusia kursseja.
Kuinka ihmeessä pääsisi puuttumaan tuollaisiin kannanottoihin. Mielestäni ne ovat vahingollisia vaikkapa silloin kun kohteena on oman seksuaalisen identiteettinsä kanssa kipuileva henkilö, joka varmaan hyötyisi eniten tuesta ja kannustuksesta. Mahdollisesti tuleva puoskarilakikaan ei tässä tilanteessa toimisi.
Mikäli seksuaalista orientaatiota tarkastelee virheellisesti identiteettinä ja siten psykologian kentälle kuuluvavana ilmiönä, voi tosiaan päätyä jos jonkinmoisiin vääristymiin. Ja näin opettaa asiaa virheellisesti eteenpäin.
Yksi virhetulkinnoista voi olla, että lapsen identifioitumisprosessissa on mennyt jotain pieleen ja seurauksena on poikkeava leimautuminen ja omakuva.
Looginen seuraamus identiteettimallista on opettaa nuorelle, että kyseessä on identiteetti, jota kohti ei kannata lähteä, kun miettii omakuvaa. Sillä tavalla voisi välttää homoksi tulemisen.
Toinen looginen seuraamus ja toimintamalli tällaisen mallin vaikutuksen alla on esim. yrittää siivota lapsen havaintomaailmasta elementit, jotka voisivat johtaa virheelliseen identifioitumisprosessiin eli estää pääsy vaikkapa homojen tai transihmisten lähelle tai kieltää epätoivottuihin identifikaation kohteisiin viittaava media. Tällaisiin ratkaisuihin on päädytty esim. Venäjällä homopropagandalakien avulla.
Kolmas looginen seuraamus identiteettimallista on, että mikäli on tullut identifioituneeksi itselleen tai muille epämieluisalla tavalla, olisi joidenkin psykologisten prosessien kautta mahdollista uudelleenohjelmoida identifioitumisensa. Nykytiedon mukaan tätä kutsutaan eheyttämiseksi, joka on jo todettu usealla eri tavalla a) pitkälti toimimattomaksi ja b) psykologisesti vahingolliseksi.
Edit: nykytiedon mukaan sinunkaan suuntautumisessasi, Juhani, ei ole kyse seksuaali-identiteetistä, kuten kirjoitat, vaan ominaisuudesta, jolle ei voi sikiöajan jälkeen mitään. Koska tuosta ominaisuudesta ei kuitenkaan ole sinulle tai läheisillesi suoraan erityistä haittaa, voi tuon ominaisuutesi ohittaa olan kohautuksella ihmisyyden kirjoon kuuluvana seikkana.
