Suurin osa seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista voi hyvin, mutta vähemmistöihin kuulumattomiin nuoriin verrattuna he kohtaavat selvästi enemmän ongelmia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä kouluterveyskyselystä.
Kouluterveyskyselyssä kerättyjen tietojen pohjalta torstaina julkaistussa Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia -selvityksessä tarkastellaan lukiolaisten ja ammattikoulussa opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointia.
Tutkimuksen mukaan suurin osa sateenkaarinuorista kokee, että oppilaitoksessa voi olla oma itsensä, joskin näin ajattelee selvästi useammin heteroksi itsensä määrittelevä kuin seksuaalivähemmistöön kuuluva. Kiusaamis-, uhkailu- ja väkivaltakokemukset ovat sateenkaarinuorilla, erityisesti pojilla, moninkertaisesti yleisempiä kuin heteronuorilla. Sateenkaarinuoret myös kokevat terveydentilansa heikommaksi ja he ovat ahdistuneempia kuin heteronuoret.
Monet sateenkaarinuoret ovat tutkimuksen mukaan ilman läheisiä ystäviä. Lisäksi keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin heteronuorilla. Enemmistö sateenkaarinuorista kokee kuitenkin saavansa tarvittaessa tukea ja apua, vaikka siltäkin osin luvut ovat vähemmistöön kuulumattomia matalammat. Sateenkaarinuorten ja opettajien välinen vuorovaikutus ei poikkea heteronuorista, lukuun ottamatta ammattiin opiskelevia poikia.
Seksuaalivähemmistöön kuuluvat pojat ovat selvityksen mukaan muita poikia useammin aktiivisia esimerkiksi oppilaskunnan hallituksissa. Silti hlb-vähemmistöihin kuuluvien nuorten kiinnittyminen kouluyhteisöön oli heikompaa.
- Sateenkaarinuoria tarkasteltiin tässä yhtenä ryhmänä, joka kätkee sisälleen erilaisia alaryhmiä ja paljon yksilöiden välistä vaihtelua. Haasteena on löytää ne nuoret, jotka tarvitsevat apua ja tukea, todetaan tutkimusraportissa.
Tutkijat toteavat, että sateenkaarinuorten hyvinvoinnista ja terveydestä tarvitaan tarkempaa tietoa. Jatkossa voisi heidän mukaansa selvittää, millaisia eroja on bi-, homoseksuaalien ja niiden nuorten välillä, jotka eivät identifioituneet kysymyksessä oleviin luokkiin. Lisäksi tutkijat arvioivat, että ottamalla tarkasteluun mukaan nuoren kokemus omasta sukupuolestaan saadaan monipuolisempi kuva sateenkaarinuorista.
Vastanneista noin kymmenen prosenttia määritteli itsensä muuksi kuin “heteroksi”
Tutkimukseen vastanneista lukiota käyvistä pojista 94 prosenttia ja tytöistä 86 prosenttia määritteli itsensä heteroiksi. Ammattikoulussa vastaavat prosenttiluvut olivat 93 ja 85.
Lukiolaispojista itsensä määritteli biseksuaaliksi kolme prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia vastaajista. Ammattikoulua käyvistä pojista biseksuaaliksi itsensä määritteli kaksi ja tytöistä kahdeksan prosenttia.
Lukiota käyvistä pojista kaksi prosenttia määritteli itsensä homoiksi ja tytöistä lesboiksi yksi prosentti. Ammattioppilaitoksissa opiskelevista pojista prosentti määritteli itsenä homoksi ja tytöistä kaksi prosenttia lesboiksi.
Muutama prosentti vastanneista katsoi, että valittavana olleet määritelmät seksuaalisesta suuntautuneistuudesta eivät sopineet kuvaamaan itseä. Lukiolaispojista näin vastasi kaksi prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia. Ammattikoulussa opiskelevista pojista näin vastasi neljä prosenttia ja tytöistä viisi prosenttia.
Tutkijat haluaisivatkin jatkossa tarkastellla erikseen myös nuorten kokemuksia omasta sukupuolestaan sekä yksityiskohtaisemmin seksuaalivähemmistöihin kuuluvia.
THL:n Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi
Tutkimuksen taustatiedot on saatu keväällä 2017 tehdystä THL:n Kouluterveyskyselystä, joka on koko maan kattava väestötutkimus. Joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä kerätään laajasti tietoa nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista. Lukion ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksia oli 64 900. Seksuaalivähemmistöihin - käytännössä muuksin kuin heteroksi - itsensä määritteleviin heistä kuului 6874. Lukiolaisten vastausprosentiksi arvioidaan noin 50 ja ammattikoulua käyvien noin 40.
Kouluterveyskyselyllä on kerätty tietoja peruskoulun yläluokkalaisilta vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Peruskoulun alaluokkalaiset ja heidän huoltajansa ovat mukana vuodesta 2017 alkaen.
Sateenkaarinuoria koskevan tutkimusraportin kirjoittajat ovat THL:stä tutkija Pauliina Luopa, erikoistutkija Outi Kanste ja tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Korjaus 15.9. klo 7.09: Tutkimusaineistoa olisi saatavilla myös nuorten kokemuksesta omasta sukupuolestaan, ja siten asia olisi tarkasteltavissa myös tältä osin.
Julkari.fi: Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi 2017 - Kouluterveyskyselyn tuloksia
THL: Kouluterveyskysely