Suomessa sukupuolen moninaisuutta edustavat ihmiset kokevat edelleen osin karkeaakin syrjintää työelämässä, mutta toisaalta positiivisia kokemuksia raportoitiin enemmän kuin aiemmin, ilmenee tiistaina julkaistavan kyselytutkimuksen tuloksista.
Sukupuolivähemmistöjen parissa toimivat järjestöt toteuttivat keväällä 2016 kyselyn, jossa selvitettiin sukupuolen moninaisuutta edustavien ihmisten syrjintäkokemuksia työelämässä. Tarkoituksena oli hankkia tietoa syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä uusia hyviä käytäntöjä, joilla työelämää saataisiin tasa-arvoisemmaksi. Kyselyyn vastaajia oli 114, joista 81:lla on vähintään aavistus siitä, että heidän transtaustansa tiedetään työpaikalla.
Tulokset julkaistaan TransHelsinki-viikon työelämäseminaarissa 15.11. klo 16.30 alkaen Töölön kirjastossa, johon osallistuu työelämän ja tasa-arvovaltuutetun edustajat.
Tulosten tulkintaan vaikuttaa jossain määrin se, että osa syrjintäkokemuksista on vanhempia kuin mitä nykyinen sukupuolen moninaisuuden kattava tasa-arvolaki on ollut voimassa. Tasa-arvolain uudistuksessa 2015 lakiin otettiin mukaan myös kielto syrjinnästä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
- Jo ennen vuotta 2015 sukupuolten tasa-arvon oli tulkittu koskevan tasa-arvolaissa myös sukupuoli-identiteettiä, mutta uuden kirjauksen toivotaan edelleen selkeyttävän tulkintaa. Tämän odotetaan parantavan osaltaan sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä, sanoo järjestöjä edustava Anukatariina Solanen.
Kysymysten ja raportin laadintaan ja osallistuivat Dreamwear Club, Trasek, Setan Transtukipiste, Setan transpoliittinen toimikunta ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Selvityksen tukena toimi myös vanhempi tutkija, dosentti, VTT Jukka Lehtonen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineesta. Vastaukset analysoitiin kevään ja kesän 2016 aikana. Raportti kirjoitettiin syys–lokakuun 2016 aikana.
Vastaajien taustatietojen perusteella voidaan tehdä joitakin yhteenvetoja:
- Työttömyysaste on muuta väestöä korkeampi ja pätkätöitä tehdään huomattavan paljon.
- Korkeakoulutustaustallakin ollaan usein koulutusta vastaamattomissa työtekijätason töissä.
- Alhainen koulutusaste ja sellaisesta pelkkä lukio on huomattavan yleinen. Tämä saattaa liittyä siihen, että energiaa kuluu paljon oman identiteetin työstämiseen, mikä hidastaa jatkokouluttautumista.
- Syrjintäkokemukset olivat muita alueita yleisempiä pienillä paikkakunnilla ja Itä- ja Pohjois-Suomessa.
- Syrjintäkokemukset olivat yleisiä pätkätöissä, joissa työntekijän asema on muutenkin melko turvaton.
- Eräät syrjintämuodot kohdistuivat hieman muita voimakkaammin transfeminiineihin.
- Toisaalta hyvin merkittävä osa vastaajista ei kokenut minkäänlaista syrjintää ja osa kertoi ongelmatilanteiden ratkenneen järjestelmällisellä toiminnalla.
- Monet myös kertoivat esimiehen tai kollegojen tukeneen heidän identiteettiään. Huomionarvoista on se, että aiemmassa tutkimuksessa ovat nousseet esiin työpaikkojen onnistumiset ja voimauttava elementti varsin vähäisessä määrin. Onko kyse todellisesta muutoksesta vai vastaajaryhmien välisistä tai kysymyksenasettelun eroista, sen kertonee myöhempi tutkimus. Ainakin joissakin vastauksissa näkyi uuden lain hengen mukainen syrjimättömyyden kulttuuri työpaikoilla.
Avoimuus ja hyvinvointi lisäävät työn tuottavuutta
Setan tiedotteen mukaan maailman kaikkiin maihin nähden Suomessa lainsäädännöllinen ja myös todellinen tilanne on keskimääräistä parempi.
- Erittäin monissa maissahan sukupuolen moninaisuudella ei ole minkäänlaista lain suojaa. Se, että tilanne on keskimääräistä parempi, ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi hyvä tai hyväksyttävä, Solanen toteaa.
EU-maissa lainsäädäntö vaihtelee ja osassa sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä on Suomea selkeästi heikommin sanktioitu. EU-maiden tuloksiin vertailtaessa Suomen syrjintätilanne on kyselyn perusteella hieman parempi muiden EU-maiden keskimääräisen tasoon nähden. Paras se ei ole, esimerkiksi Ruotsissa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjimättömyys on edennyt huomattavasti menestyksekkäämmin.
- Syrjintä tai sukupuoli-identiteetin salailu kuluttaa suuresti henkistä energiaa ja aiheuttaa alhaista työhön sitoutumista ja sairaslomia. Se myös heikentää työssä viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden asemaa parantavat toimet vaikuttavat myös muiden työntekijöiden työn tekoon ja työssä viihtymiseen. Työpaikka, jossa tuetaan moninaisuutta, tukee työntekijöiden hyvinvointia ja sitä kautta myös työn tuottavuutta.
Tieto sukupuolen moninaisuudesta on syrjinnän ehkäisyä
Setan tiedotteessa todetaan, että kyselyssä esiin nousseet syrjintäkokemukset eivät ole missään muodossa hyväksyttäviä. Ne osoittavat, että lainsäädännön ohjausvaikutus ei ole onnistunut ainakaan toistaiseksi lopullisessa tavoitteessaan. Siksi syrjinnän juurimiseksi on tehtävä työtä entistä päättäväisemmin.
- Toisaalta osan vastaajista kertomat positiiviset kokemukset todistavat, että sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ei ole välttämätön osa työelämää, ja että syrjintään voidaan oikeasti vaikuttaa. Syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä pitää tiedottaa edelleen nykyistä tehokkaammin. Tämä tiedotus on suunnattava sukupuolivähemmistöjen lisäksi kaikkiin muihinkin työntekijöihin, työmarkkinajärjestöihin, työnantajiin, työvoima- ja työsuojeluviranomaisiin, luottamushenkilöihin ja työterveydenhuoltoon, Solanen sanoo.
Vaikka laki suojaa nyt periaatteessa työntekijää syrjinnältä, ongelman eskaloituminen viranomaisten hoidettavaksi tai oikeudessa käsiteltäväksi ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etu, toteaa Seta. Syrjinnän vähentämisessä onkin olennaista sukupuolen moninaisuudesta puhuminen ja tilanteisiin valmistautuminen ennakkoon. Esimies tai kollega voi olla aidosti hämmentynyt tilanteessa ja ei välttämättä osaa toimia sen vaatimalla tavalla. Jos asiaa on ennalta työstetty, ensimmäinen kohdattu tilanne ei aiheuta niin voimakasta, mahdollisesti kielteistä reaktiota.
- Kampanjat, syrjimättömyyttä korostava henkilöstöpolitiikka ja sen tueksi annettu koulutus voivat aidosti auttaa esimiehiä ja työtovereita löytämään oikeat toimintatavat ja sen mukana myös myönteisemmän asenteen. Näitä asioita edellyttää myös uudistetun tasa-arvolain isommilta työpaikoilta edellyttämä tasa-arvosuunnitelma, jossa syrjintä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella on otettava ennalta ehkäisevästi huomioon. Muiden yritysten ja virastojen käytäntöjä on syytä kartoittaa ja etsiä sieltä onnistuneita esimerkkejä muidenkin käyttöön.
Seta toteaa tiedotteessaan, että luonnollisesti työelämässä tapahtuvan syrjinnän kasvualustaa on syytä kitkeä myös muualla kuin työelämässä. Tätä asiaa pyritään tekemään muun muassa uudistetussa peruskoulun opetussuunnitelmassa, jossa sukupuolen moninaisuus on otettu huomioon ensimmäisestä luokasta lähtien ja joka tähtää mm. sukupuolitettujen ainevalintojen poistamiseen. Tärkeä taitekohta kouluaikana on myös koulussa annettu ammatinvalinnan ohjaus, jossa pitäisi päästä irti perinteisestä sukupuolinormatiivisuudesta.
seta.fi
ILGA-Euroopan eri maiden lainsäädännön tilan vertailu