Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat yleisesti syrjiviä asenteita arjessaan kaikkialla Euroopassa. Asia käy ilmi keskiviikkona julkaistusta EU:n perusoikeusviraston Professionally speaking: challenges to achieving equality for LGBT people -selvityksestä.
Kielteisiä asenteita kohdataan lääkärin vastaanotolla, koulussa ja kadulla käsi kädessä kävellessä. Moni joutuu kiusatuksi tai julkisen hyökkäyksen kohteeksi vain siksi, että kuuluu hlbti-vähemmistöön. Tällaiset viharikos- ja syrjintätapaukset jäävät usein ilmoittamatta ja raportoimatta, koska moni ei välttämättä luota asiasta vastaaviin viranomaisiin. Lisäksi viranomaiset eivät aina ota vakavasti hlbti-vähemmistöön kuuluvan kohtaamia ongelmia, etenkin kun esimerkiksi kiusaaminen tapahtuu usein piilossa.
Selvityksessä katsotaan, että havaintojen perusteella on tarpeen kiinnittää huomio koulutuksen, terveydenhuollon ja lainvalvonnan parissa työskentelevien virkamiesten ja muiden ammattilaisten rooliin, kun pyritään varmistamaan, että kaikkien perusoikeuksia suojellaan ja edistetään. Näissä tehtävissä toimivat ovat jatkuvasti tekemisissä muiden ihmisten lisäksi myös hlbti-vähemmistöihin kuuluvien kanssa.
Laajin selvitys lajissaan EU:ssa
Selvitykseen haastateltiin vuonna 2013 yli tuhatta valtionhallinnossa, terveyspalveluissa, opetussektorilla tai lainvalvonnassa työskentelevää ammattilaista 19 EU-maassa. Selvitys on laajin aiheesta koskaan EU-maissa tehty viranomaistutkimus.
Eri maissa tehtyjen haastattelujen huomiot on suhteutettava paikalliseen asenneilmastoon, eikä eri maista saatujen kommenttien perusteella valtioita voi arvioida suoranaisesti keskenään.
Suomessa Ihmisoikeusliitto haastatteli tutkimukseen 50 eri viranomaistahojen edustajaa.
Selvityksen mukaan Suomessa ymmärrys seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta vaihtelee alueellisesti, ja tietoa ja palveluita voi olla heikosti saatavilla pienillä paikkakunnilla. Poliisin asenteet voivat olla syrjivämpiä pienillä paikkakunnilla homo- tai transfobisten rikoksen kohteeksi joutuneita kohtaan. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa Suomessa haastatelluista poliiseista ei halunnut koulutusta homo- tai transfobisista viharikoksista.
Syrjäseuduilla konservatiivisemmista asenteista johtuva suvaitsematon suhtautuminen hlbti-vähemmistöihin kuuluvia kohtaan on yleisempää kuin suurissa kaupungeissa. Maaseudulla vähemmistöihin kuuluvat nuoret myös todennäköisemmin salaavat kuulumisensa hlbti-vähemmistöön.
Suomi mainittiin yhtenä maista, joissa hlbti-yhdenvertaisuuden toteutumista torppaa kielteinen asenneilmapiiri sekä joidenkin puolueiden ja poliitikkojen homo- ja transkielteiset näkemykset. Lisäksi mainittiin yhden poliittisen puolueen piiristä tulleet hlbti-yhdenvertaisuutta vastustavat lausunnot.
Kansallista hlbti-toimintaohjelman saaminen Suomeen katsottiin tarpeelliseksi. Jotkut suomalaiset haastatellut olivat myös huolissaan siitä, että hlbti-vähemmistön yhdenvertaisuuden käytännön toteutumisen tiellä on työn koordinoinnin puute. Lisäksi on tarvetta paremmalle kommunikaatiolle eri hallinnon alojen ja tasojen välillä. Esimerkiksi koulujen hallinnon paikallinen itsenäisyys nähtiin haasteena jalkauttaa syrjinnän vastaista lainsäädäntöä käytäntöön.
Selvityksen mukaan poliisi ja muut lainvalvontaviranomaiset eivät aina tunnista homo- tai transfobista rikollisuutta, kouluissa ei ole riittävästi oppisisältöjä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, eivätkä terveysalan ammattilaiset saa riittävästi koulutusta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvistä erityiskysymyksistä.
- Niin kauan kuin näihin ongelmiin ei puututa, eivät LHBT-ihmiset ole yhdenvertaisessa asemassa viranomaisten kanssa asioidessaan, todetaan Ihmisoikeusliitosta.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perusoikeuksien toteutuminen on Suomessa - kuten monissa muissakin maissa - heikommalla tolalla kuin seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutuminen. Sukupuolivähemmistöihin liittyvä asiantuntemus myös vaihtelee alueittain voimakkaasti.
Media ja kansalaisjärjestöt uudistavat asenteita
Myönteisten asenteiden edistämisessä tärkeään rooliin nostetaan media, poliittiset johtajat ja muut julkisuuden henkilöt, jotka avoimesti tukevat yhdenvertaisuutta ja hlbti-ihmisten oikeuksia. Lisäksi julkisesti seksuaalista suuntautumistaan ja sukupuoli-identiteettiään ilmaisevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt toimivat arvokkaina roolimalleina ja tekevät näiden ryhmien tarpeita näkyviksi yhteiskunnassa.
Suomi nousee tutkimuksessa esimerkiksi EU-maasta, jossa järjestöjen vaikutus LHBT-ihmisten oikeuksien toteutumiseen on merkittävä.
Perusoikeusvirasto peräänkuuluttaa näkyvyyttä hltbi-ihmisille
EU:n perusoikeusviraston mukaan tilanteen parantamiseksi EU-maiden pitää tukea LHBT-ihmisten näkyvyyttä yhteiskunnassa esimerkiksi Pride-tapahtumien kautta, tarjota järjestelmällisesit koulutusta LHBT-ihmisten erityistarpeista viranomaisille ja varmistaa riittävät resurssit, sekä kiinnittää erityistä huomiota hlbti-oppilaiden kiusaamiseen, transihmisten asiantuntevaan ja kunnioittavaan kohteluun terveyspalveluissa sekä hlbti-ihmisiin kohdistuviin viharikoksiin.
Ihmisoikeusliitto: Laaja tutkimus: LHBT-ihmiset kohtaavat yhä syrjintää kaikkialla EU:ssa
Professionally speaking: challenges to achieving equality for LGBT people
Seta haluaa Suomeen hlbti-toimintaohjelman
