Oikeusministeriö selvitti vähemmistöjen kokemaa vihapuhetta

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 23

Oikeusministeriö on tehnyt selvityksen vihapuheesta ja häirinnästä sekä näiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin. Selvityksen kohderyhmänä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden lisäksi romanit, saamelaiset, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt.

Selvitystyön lähtökohtana on ollut tehdä näkyväksi vihapuheen ja häirinnän ilmenemistä yhteiskunnassa eri vähemmistöryhmien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Ilmiön tunnistamisen ja näkyvyyden lisäämisen kautta voidaan myös esittää keinoja siihen puuttumiseksi.

Avoimeen kyselyyn vastasi yhteensä 1 475 henkilöä. Kohderyhmään kuuluvia haastateltiin 43 ja asiantuntijoita 13. Selvityksessä todetaan, että vastaajien joukko ei ole tilastollisesti edustava, ja siinä painottuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat. Tämän vuoksi siitä ei voi tehdä yleistystä vihapuheen ja häirinnän yleisyydestä. Selvitys käynnistettiin keväällä 2015 oikeusministeriössä osana syrjinnän seurantajärjestelmää, ja selvitys on määrä uusia neljän vuoden välein.

Yleisimmin koettu vihapuhe tai häirintä oli muodoltaan sanallisia loukkauksia, häirintää, nöyryytystä tai nimittelyä. Selvitys ei ota kantaa siihen, ovatko vastaajat kokeneet rangaistavaksi luokiteltavaa vihapuhetta.

Häirinnän tai vihapuheen tapahtumapaikkoina korostuivat kadut, parkkipaikat, puistot ja muut julkiset paikat. Seuraavaksi yleisimmin sitä kohdattiin internetissä, julkisilla keskustelupalstoilla ja erityisesti Facebookissa. Kolmanneksi yleisimpiä tapahtumapaikkoja olivat kahvilat, ravintolat ja baarit ja neljänneksi yleisimpänä oli julkiset kulkuneuvot.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kohtasivat yleisimmin sukupuolittunutta halventamista. Etenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset kertovat myös joutuneensa miesten puolelta seksuaalissävytteisen häirinnän kohteeksi, johon on voinut kuulua sanallisten tekojen lisäksi fyysistä koskettelua. Tekijä on yleisimmin tuntematon.

Moni kokee elämänpiirinsä kapenevan sen vuoksi, että joutuu erityisesti välttämään joutumista tilanteisiin, joissa voi joutua vihapuheen ja häirinnän kohteeksi.

Myös hlbti-vähemmistöjä koskettavissa aihepiireissä palveleva tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi on saanut kaltoin kohteluun, palveluiden saatavuuteen, kiusaamiskokemuksiin, työpaikoilla kohteluun ja syrjintäkokemuksiin liittyviä yhteydenottoja. Vuonna 2014 näihin asioihin tuli 80 yhteenottoa, joka on noin kymmenesosa kaikista vuoden aikana palveluun tulleista yhteydenotoista. Kiusaamis- ja syrjintäkysymysten todetaan olevan erityisen herkkiä silloin, kun ollaan ottamassa ensi askelia kohti omaa itseä.

Oikeusministeriö: ´Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä´. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin
Oikeusministeriön selvitys (pdf)

23 kommenttia

Minua ei ole mainittavasti kiusattu suuntautumiseni takia, mutta työpaikoilla olen ollut silmätikkuna ei-vasemmistolaisten mielipiteitteni vuoksi. Yhdessä työpaikassa kommunisti luottamusmies nimitteli minua kulakiksi. Oli myös eristämistä ynnä muuta. En tuputtanut mielipiteitäni kenellekään, enkä ole edes erityisen kiinnostunut politiikasta. En koe olevani oikeistolainen, pikemminkin realisti, ihminen, joka ajattelee omilla aivoillaan. Kollektivismi ja tasapäistäminen ovat minulle myrkkyä.
1965, tuosta kertomastasi tapahtumasta lienee myös jo kulunut hyvän aikaa, sillä kuvittelisin että harvalla työpaikalla on enää aikoihin valittu kommunistia luottamusmieheksi.