Samaa sukupuolta olevien avioliitot salliva lakiuudistus on astunut voimaan Suomessa keskiviikkona 1. maaliskuuta 2017. Samaa sukupuolta olevat voivat jatkossa solmia siviilimenoin avioliiton samalla tavoin ja saman lain puitteissa kuin eri sukupuolta olevat.
Lakiuudistus toi samaa sukupuolta oleville avioituville tai rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi muuttaville pareille automaattisen oikeuden yhteiseen sukunimeen sekä yhtäläisen oikeuden hakeutua pariskuntana adoptioneuvontaan. Lisäksi lomakkeissa, joissa kysytään siviilisäätyä, ei erotella aviopareja kumppanin sukupuolen mukaan. Siviilisäätyvalinta "rekisteröity parisuhde" on käytännössä kielinyt suoraan henkilön seksuaalisen suuntautuneisuuden.
Avioliittolain uudistuksen myötä päättyi vuonna 2001 hyväksytty ja vuonna 2002 voimaan tullut mahdollisuus parisuhteen rekisteröimisestä. Parisuhteensa aiemmin rekisteröineiden parisuhdemuoto ei automaattisesti muutu avioliitoksi, vaan parin on yhdessä ilmoitettava muutoksesta maistraattiin, jolloin parisuhde jatkuu automaattisesti avioliittona.
Avioliittolainsäädännön muuttuminen sukupuolineutraaliksi helpottaa transsukupuolistenkin asemaa: sukupuoltaan korjaava ei enää joudu muuttamaan mahdollisen virallistetun parisuhteensa muotoa avioliitosta rekisteröityyn parisuhteeseen. Transsukupuolisten asemaa laajemmin kohentava uudistettu translainsäädäntö ei toistaiseksi ole edennyt.
Myös jotkut vihkimisoikeuden omaavat uskonnolliset yhteisöt ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Laki ei kuitenkaan vaadi uskonnollisia yhteisöjä muuttamaan vihkimiskäytäntöjään ja hyväksymään samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä avioliittoon. Osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista ja papeista aikoo jatkossa vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkon johto on suhtautunut vihkimiseen kielteisesti. Epäselvän tilanteen taustalla on se, että kirkolla ei ole suoranaista laista johdettavaa sääntöä siitä, voivatko papit vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon vai eivät. Joka tapauksessa nämäkin avioliitot ovat juridisesti päteviä.
Avioliittolain uudistuksen myötä avoliiton määritelmä muuttuu. Jatkossa myös samaa sukupuolta olevan, samassa ruokakunnassa elävän samaa sukupuolta olevan parin katsotaan elävän keskenään avoliitossa. Tämä vaikuttaa esimerkiksi joihinkin sosiaalietuuksiin.
Avioliittolain uudistuksesta päätettiin eduskunnassa loppuvuodesta 2014 Tahdon2013-kansalaisaloitteen pohjalta. Sen jälkeen muuhun lainsäädäntöön tehtiin joukko muutoksia. Alkuvuodesta 2016 eduskunta hyväksyi ensimmäisen liitännäislakipaketin, jossa päätettiin muuttaa avioliittolakia, rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia, transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettua lakia, uskonnonvapauslakia ja hedelmöityshoidoista annettua lakia. Syksyllä 2016 eduskunnassa hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema toinen liitännäislakipaketti.
Vajaassa 50 vuodessa rikollisesta lain edessä yhdenvertaiseksi
Samaa sukupuolta olevien väliset seksuaalisuhteet olivat Suomessa rangaistavia vielä 1970-luvun alussa. Dekriminalisoinnin jälkeen lainsäädäntöön jäivät vielä vuosituhannen vaihteeseen asti voimassa olleet samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin kehoittamisen kielto sekä korkeammat suojaikärajat samaa sukupuolta olevien välisiin seksuaalisuhteisiin. Homoseksuaalisuus määriteltiin sairaudeksi 1980-luvun alkuun asti.
Ensimmäiset konkreettiset pyrkimykset saada samaa sukupuolta olevien parisuhteet virallistetuiksi olivat 1990-luvulla. Avioliiton avaaminen samaa sukupuolta oleville pareille ei olisi tuolloin onnistunut, mutta välttämättömin saatiin vietyä läpi parisuhdelain muodossa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi myöhemmin.
Vaikka suomalaisten enemmistön suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta kohtaan kääntyi sallivaksi, eivät hallitukset kuitenkaan edistäneet sukupuolineutraalia avioliittolainsäädäntöä. Joukko kansanedustajia laati asiasta kuluvan vuosikymmenen alussa aloitteen, mutta se jäi alle sadan kansanedustajan allekirjoittamana valiokuntaan. Samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeus tuli hyväksytyksi kansalaisaktivismin työkaluksi luodun kansalaisaloitemahdollisuuden kautta, kun 166 851 suomalaisen allekirjoittama, Tahdon2013-aloite lopulta eteni päätöksentekoprosessin läpi.
Etenkin uskonnollis-konservatiiviset tahot pyrkivät Aito avioliitto -kansalaisaloitteella kumoamaan eduskunnan jo hyväksymän avioliittolain uudistuksen. Eduskunnassa avioliittolain uudistuksen kumoamista kannatettiin etenkin kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten joukoissa. Eduskunta hylkäsi Aito avioliitto -aloitteen helmikuussa 2017, vain pari viikkoa ennen avioliittolain uudistuksen voimaantuloa.
Avioliittolain uudistus ei vaikuta lapsen ja tämän vanhempien juridisiin suhteisiin. Se ei myöskään muuta yksissä tuumin lapsen keinohedelmöityksellä hankkineen naisparin lapsen juridista asemaa syntymästä lähtien vastaavaksi kuin heteroparin lapsen. Eduskunnalle käsiteltäväksi luovutetussa Äitiyslaki-kansalaisaloitteessa esitetään mahdollisuutta, että synnyttävän äidin samaa sukupuolta oleva aviopuoliso voisi tunnustaa lapsen omakseen jo ennen lapsen syntymää, jolloin lapsen oikeudet molempiin tosiasiallisiin vanhempiinsa toteutuisivat heti syntymästä.