Baltische Rundschau kertoi viime maanantaina, miten Virossa viime keväänä sitoutumattomina esiintyneet kansanedustajaehdokkaat aikovat nyt liittoutua puolueeksi. Puolueen nimi kuvaa maailmankatsomusta: "Liittoutuneet riippumattomat ehdokkaat - vaihtoehto nykyiselle jähmettyneelle poliittiselle kartellille". Heidän julistuksessaan kerrotaan, miten hallitus lupaa, että kaikki muuttuu entistä paremmaksi. Kuitenkin kansa tietää, että huonompaan ollaan menossa. Viron yhteiskunta on suuressa kriisissä ja kriisi ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös moraalinen. Yksi kipukohta, joka Viroa rassaa, on homot. He ovat yksi syy Viron alennustilaan. Näin siis uuden puolueen, äärinationalistien lausumissa.
Ovatko homot syypäitä Viron alennustilaan?
Uusi polittinen ryhmä tuo julki, että tapainturmellus on osa länsimaista saapuvaa arvomaailmaa. Sitä tulee EU:sta. Nyt käydään keskustelua homoavioliitoista, ja EU on tukenut kampanjaa: "Erilaisuus rikastaa".
Öhtulehdessä oli sosiologi Ülo Vooglaidin artikkeli, joka taas käynnisti vihakirjoittelun. Artikkelin otsikkona oli: „Pederastid on jäämäe väike osa” (homot ovat vain jäävuoren huippu). Tämä sosiologi sai koulutuksensa neuvostoliittolaisessa yliopistossa. Hän kuvaa kirjoituksessaan, miten seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvissa ihmisissä on erityistä fanaattisuutta, karkeutta, ja kyynisyyttä. Sosiologin mielestä on vaikea ymmärtää, miksi seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kehittyy psyykkisiä poíkkeavuuksia kuten huonommuudentunnetta tai itsensä yliarviointia, fobioita, pakkomielteitä, luulosairauksia, skitsofreniaa, jne.
Sosiologi Vooglaid kirjoittaa, että homot ovat vain pieni osa jäävuoresta. Suurin osa pysyy salassa ja heistä tietävät vain ihmiset, jotka ovat asiaan vihkiytyneitä. Hän palauttaa historiasta mieleen kulttuurien tuhoutumisen. Silloinkin oli ihmisiä, jotka panivat koko toimintatarmonsa tuhon edistämiseen. Nykyisin metodit ovat jalostuneita. Kun rahaa on käytössä miljardeittain, on helppo rekrytoida propagandisteja. Euroopan unionissa tällaiseen myyräntyöhön on joka vuosi tarjolla miljoonien rahamäärät. Perustuslain mukaan perhe on suojeltu yhteiskunnan perussolu ja sitä varten pitää järjestää kampanjoita. Euroopan unionin eliitti kuitenkin rahoittaa tällaisia kampanjoita: "Erilaisuus rikastaa". Samalla kansallisia, maiden omia kulttuureja pidetään vanhentuneina, jälkeenjääneinä, jämähtäneitä.
Vooglaid on jo vanha mies, mutta hän jaksaa yhä median kautta iskeä homoja ja lesboja. Vooglaidin mukaan tämä joukko on sairasta, ja on Euroopan unionin syytä, että demokratioissa homot ja lesbot hyväksytään.
Vooglaidista on tullut Virossa äärinationalistien sankari. Se, joka epäilee Vooglaidin teoriaa, on auttamattomasti äärinationalistien vihollinen.
Onko sananvapaudella rajoja?
Vooglaid on tunnettu tiedemies ja Viron journalistiliiton kunniajäsen. Yksikään demokraattinen järjestö ei ole nostanut meteliä Vooglaidin mielipiteistä, ei edes jounalistiliitto. Yhteiskunta antaa vanhenevan narrin vapaasti lasketella näkemyksiään.
Herää kuitenkin kysymys: Täytyykö yhteiskunnan kuunnella tällaisia ihmisvihamielisiä mielipiteitä, jos puhujana on tunnettu tiedemies. Kun Saksassa Thilo Sarrazin esitti äärinäkemyksiään, yhteiskunnassa syntyi valtava häly. Virossa ei.
Virolainen homomies Paul R. (nimi muutettu) kirjoittaa lehden toimitukselle: Kun luin Ülo Vooglaidin artikkelin ja anonyymit lukijakommentit, tulin pahoinvoivaksi. Se, mitä Vooglaid kirjoittaa, on äärimmäisellä tavalla ihmisiä halventavaa. Hänen väitteissään ei ole pienintäkään loogisuutta eivätkä ne perustu mihinkään tieteelliseen tietoon. Hän vain kiihottaa lukijoita noitajahtiin."
Marju Lauristin, virolainen sosiaalitieteilijä ja poliitikko, suomalaisillekin tuttu, on myös emeritusprofessori journalistiikan ja kommunikaation instituutissa Tarton yliopistossa. Hän sanoo, ettei anna kovin paljon painoa Vooglaidin kirjoittelulle. Vooglaid on vanha ja konservatiivinen. Hän oli legenda 1960-70-luvuilla. Hän oli virolaisen sosiologian perustaja. Hän kärsi paljon KGB:n ajojahdista. Viime vuosina hän on vain erikoistunut kritikoimaan virolaista yhteiskuntaa. Hän esittää vain retorisia kysymyksiä. Hän suhtautuu nykyisiin sosiologisiin virtauksiin negatiivisesti ja esittää katkeraa kritiikkiä. Hän kehitteli 1990-luvulla Tallinnan yliopistossa andragogiikan ja hänet nimitettiin professoriksi. Näin siis Marju Lauristin Tartosta.
Muut vain vaikenevat
Loukkaaviin kirjotuksiin ei Virossa vastata. Süddeutsche Zeitung kertoi 6. heinäkuuta karmivan tarinan Saksasta. Ibraimo Alberto joutui muuttamaan itäisestä Saksasta, Schwedtistä, Eteä-Saksaan. Hän kertoi miten hänen poikansa oli pelaamassa jalkapalloa ja hän itse istui katsomossa. Joku siinä lähellä sanoi: "Mitä toi neekeri tekee tuolla joukkueessa?". Vähän myöhemmin hän kuuli, miten pojan pelikaveri kutsui poikaa "likaiseksi neekeriksi". Valmentaja vaikeni. 17-vuotias pelikaveri ilmoitti tappavansa neekeripojan. Kaikki ympärillä vain vaikenivat. Kaikille näille muille se oli vain eräänlaista teatteria, jota katsellaan vaieten. Nyt perhe on siis muuttanut eteläiseen Saksaan, jossa ei suhtauduta yhtä negatiivisesti ihonväriltään erilaisiin.
Samanlainen vaikenemisen politiikka on Virossa. Kenenkään häiritsemättä voi levittää julkisuuteen ihmisvihaa (homovihaa). Suuri kysymys on: miten kauan jatketaan tätä pään kääntämistä pois päin.
Kirjoitus pohjautuu tähän artikkeliin
http://www.baltische-rundschau.eu/2011/07/11/estland-ungewollt-zum-helden-der-ultranationalisten/
Vooglaidin alkuperäinen kirjoitus Öhtulehdessä
http://www.ohtuleht.ee/433975
