Mitä on "homokulttuuri"? Missä siihen voi törmätä? Mitä kaikkea siihen kuuluu? Kysymyksiä, joihin usein törmää, mutta vastauksia on vaikea löytää. Vai onko sittenkin niin, ettei mitään varsinaista "homokulttuuria" ole olemassakaan? Toki "keskivertohomon" perhesuhteet, elämäntilanne ja rahankäyttö poikkeaa "keskivertoheteron" vastaavista, mutta lähteekö noista aineksista ihan oma kulttuurinsa vai onko kyse vain asioista, jotka "homoväestön" kohdalla korostuvat?
Fakta on, että lapsettomat ihmiset - elivät sitten yksin tai yhdessä toisen kanssa - voivat satsata enemmän euroja itseensä kuin ne joilla on lapsia. Liikenevä raha kuluu usein kodin sisustamiseen, vaatteisiin, elokuviin, matkusteluun, hauskanpitoon jne. - henkilökohtaisiin tarpeisiin ja haluihin. Ihan samalla tavalla toki perheet joissa on lapsia, pyrkivät maksimoimaan olemisen mielekkyyden tavalla tai toisella.
"Kulttuuri" tarkoittaa ihmisen, kansan tai ryhmän toimintaa ja saavutuksia elämän eri aloilla. Tiedämme kasapäin erilaisia musiikintekijöitä, taiteilijoita, tieteilijöitä, poliitikkoja ja muitakin vaikuttajia, jotka ovat homoja. Onko näiden toiminta jotenkin erikoisesti homokulttuuria? Mielestäni ei. Näiden toiminta ei ole leimallisesti "homoa", vaan ovat - kuka enemmän, kuka vähemmän julkisesti - homoja, joiden työ on osa "valtakulttuuria".
Sen sijaan on asioita, jotka ovat nimenomaan homojen tekemää homoille. Yksi näistä on drag. Se on asia, joka hyvin vahvasti mielletään homokulttuuriksi, vaikka viime aikoina drag on rantautunut myös heteroiden huviksi. Drag-esitysten paikka on yleensä ravintola. Myös discon juuret ovat homomaailmassa, kuten moni muukin viihde-elämän osa-alue. Monasti onkin sanottu että "homokulttuuri" pyörii ravintolaelämän ja illanvieton ympärillä. Ja sen ohella on sanottu myös homojen muun elämän pyörivän ravintoloissa.
Siinäkö se? Onko heteron ja homon kulttuurin ero vain illanviettotavoissa? Todennäköisesti ei edes siinä. Sinkkuhomot käyvät säännöllisesti baarissa, kuten tekevät sinkkuheterotkin. Ehkä homoissa on enemmän elämäntapasinkkuja kuin heteroissa? Siitä ei kuitenkaan taida tarkkoja tilastoja olla. Ne joiden elämä on vakiintunut parisuhteen tasalle elävät sitä samaa arkea kuin ketkä tahansa muutkin. Ehkä homojen arjessa leimallisinta on lapsien puute ja toisaalta ystäväverkoston korostuminen.
Monasti juhlimista ja ravintoloissa ihmisten tapaamista sanotaan pinnalliseksi elämäksi. Totta on, että ravintolailtoihin kuuluu usein alkoholi, eikä viinanhuuruinen, meluisa ja savuisa ympäristö ole paras paikka välttämättä mihinkään. Toisaalta - hivenen viinan rentouttamana, hyvällä tuulella ollessa tulee väkisinkin törmättyä uusiin ihmisiin - ja voi olla että näiden kanssa on tekemisissä sen jälkeen muutenkin.
Yksi asia, joka tuntuu korostuvan homoravintoloissa muita paikkoja enemmän on se, että asiakaskunta "vaihtuu" hitaammin, elää vähemmän. Samoihin ihmisiin saattaa hyvinkin törmätä vuosienkin jälkeen samassa paikassa. Ehkä siihen on syynä se, että piirit ovat pienemmät, sosiaaliset verkostot ovat syntyneet tapaamispaikkana toimivan baarin ympärille, joten baariin mennessä törmää lähes varmasti tuttaviin, jolloin sinne on kiva mennä yhä uudestaan.
Jotkut ovat eräiden homobaarien vähäistä asiakaskunnan vaihtuvuutta kritisoineetkin - ja toisaalta kertovat menevänsä sinne vain kaverien kanssa pitämään hauskaa. Mitä vikaa on siinä että baarissa törmää aina samoihin ihmisiin? Pitäisikö siellä olla aina uusi valikoima "tuoretta lihaa"? Mielestäni on hivenen ristiriitaista väittää vain menevänsä baariin pitämään hauskaa kaverien kanssa jos toisaalta väen vaihtuvuuden vähyys onkin huono asia. Eikö silloin nimenomaan tuttu ympäristö tuttuine naamoineen ole parasta?
Terveiden elämäntapojen - ruumiinkulttuurin - puolella homoilla on myös toimintaa. Homoilla on oma urheiluseura, jonka toiminta on ihan aktiivistakin. Yksi syy homojen oman urheiluseuran pyörittämiselle on se, että omaa lajiaan voi harrastaa miettimättä omaa tai kanssaurheilijoiden seksuaalista suuntautumista, ei tarvitse olla ainoa poikkeava joukkueessaan. Noin yleisesti ottaen homojen kiinnostuksen kohteet urheilussa tuntuvat olevan hivenen yksilökeskeisempiä kuin heteroilla.
Ehkä homokulttuuri onkin pohjimmiltaan sitä, että tehdään samoja asioita kuin heterot - kuitenkin omassa porukassa? Omassa porukassa siksi, että voi keskittyä siihen omaan kulttuurinnälkäänsä ilman että tarvitsee keskittyä siihen, että on homo.