http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos
Seuraavana kaksi kohtaa koko kirjoituksesta:
Syyte, syyttämiskynnys ja rikoksen vanheneminen[muokkaa]
Epäillystä rikoksesta voidaan nostaa syyte yleisessä tuomioistuimessa. Säännönmukaisesti syytteen ajaminen syytettyä vastaan kuuluu viralliselle syyttäjälle. Niitä rikosasioita, joissa virallisen syyttäjän on nostettava syyte omasta aloitteestaan sanotaan virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Tällaisia ovat useimmat rikokset. Niitä tekoja, joista virallinen syyttäjä saa syyttää vain jos uhri sitä pyytää eli asianomistajan pyynnöstä, kutsutaan puolestaan asianomistajarikoksiksi. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi näpistys, lievä pahoinpitely, kunnianloukkaus ja vaikkapa tekijänoikeusrikkomus.
Jos syytettä ei ajeta määräajassa rikos vanhentuu tietyn ajan kuluttua. Epäiltyyn voidaan kohdistaa lain mukaisia pakkokeinoja kuten kiinniottoa, noutamista kuulusteluun, pidätystä ja vangitsemista.
Mikäli tutkittavana olevasta rikoksesta on laissa säädetty vähintään 6 kuukauden vankeusrangaistus (eli lähes kaikissa rikoksissa, kaikkien lievimpiä, sakkorangaistuksella sovitettavia, lukuun ottamatta) saa poliisi suorittaa lisäksi henkilöön käyvän tarkastuksen ja kotietsinnän.
Rikosasian selvittelyn eteneminen Suomessa[muokkaa]
1.Rikoksen uhri tai joku muu henkilö tekee rikosilmoituksen poliisille tai eräissä tapauksissa rikos tulee ilmi muulla tavalla.
2.Poliisi ryhtyy tutkimaan rikosta, eli esitutkinta käynnistyy kun on syytä epäillä rikosta. Tähän kuuluu mm. todistusaineiston kerääminen, mahdolliset kotietsinnät ja asianosaisten (rikoksesta epäillyt, todistajat) kuulustelu.
3.Asia siirtyy poliisilta syyttäjälle. Asia siirtyy syyteharkintaan. Syyte nostetaan jos sen tueksi on todennäköiset syyt. Syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla haastehakemuksen käräjäoikeuteen tai päättää, ettei syytettä nosteta. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen tai poliisi jo ennen asian syyteharkintaan lähettämistä tekee omaan toimivaltaansa kuuluvan ratkaisun jättää asian tutkimatta mm. sillä perusteella, että rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, voi asianosainen viedä sen itse joko rikos- tai riita-asiana itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tutkinnanjohtajana oleva päällystöön kuuluva poliisimies voi myös esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista.
4.Tuomioistuin käsittelee rikoksen oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetyn lain mukaisesti. Pääkäsittelyn jälkeen tuomioistuin antaa asiasta tuomion.
5.Syyttäjä, rikoksen uhri eli asianomistaja taikka syytetty voivat valittaa tuomiosta, jos he eivät ole siihen tyytyväisiä.
6.Jos tuomiosta valitetaan, käsittely jatkuu ylemmässä tuomioistuimessa eli hovioikeudessa. Tuomioistuin päättää valitusten hyväksymisestä.
Syksyllä 2006 tuli voimaan säännökset kirjallisesta rikosprosessista käräjäoikeudessa. Tässä menettelyssä pääkäsittelyä ei järjestetä, koska syytetty on luopunut oikeudestaan asian suulliseen käsittelyyn.