Bäckman aikoo nostaa syytteen Tampereen kaupungin johtoa vastaan (juttukommentit)

Miksi tämän Johanin annetaan tuhlata oikeuslaitoksen aikaa näillä turhanpäiväisillä syytteillä milloin mistäkin? Montakohan kannetta herralla on tällakin hetkellä vireillä?
Media vois ignoorata tämän myöhäispuberteettisen ja huomionhakuisen narsistin kokonaan.

Oikeuden puolustajat, seison teidän rivissänne. Tottakai vuokrattavan tilan omistajalla on oikeus päättää millaiseen toimintaan tilojaan saa vuokrata, ja jos luvassa on 100% jotain lakia rikkovaa (tässä tapauksessa kiihotus kansanryhmää vastaan) niin sitä suuremmalla syyllä.

Desant.. dosentti Backmanilla on aika heikko onnistumisprosentti noissa oikeusväännöissään.

Bäckmanin suuri päämäärä on tehdä Suomesta Venäjän kuvernementti. Uusi Otto-Ville Kuusinen, mutta pahempi.

Dosentti Bäckmanin kerrotaan tehtailevan oikeusjuttuja. Tänä päivänä oikeuden käyminen on huomattavan kallista puuhaa heti alusta alkaen. Siis jos aikoo käydä oikeutta, on parasta olla ennakkoon paksu lompakko.

Mielessäni heräsi kysymys siitä, kuka rahoittaa Bäckmanin oikeusjuttuja. Tuskin hänellä olisi varaa pistää perheen rahoja noin moniin oikeusprosesseihin, etenkin kun niistä ei hänelle tunnu jäävän mitään voittoa. Toki en tiedä, jos hän on saanut esimerkiksi mittavan perinnön. Jatkuva käräjöinti on huono investointi.

Hesari kertoi, että Erkki Johan B. oli viime vuoden marraskuuhun mennessä tehtaillut yli 90 valitusta ja rikosilmoitusta. Lukumäärä hipoo varmaan pian sataa.
Ei voi muuta kuin ihmetellä.

"- Nostan asiassa joka tapauksessa syytteen, jotta ennakkosensuuripäätöksen tausta voidaan selvittää. Vihreiden Olli-Poika Parviainen ei siis voi välttää raastupaa. Mielestäni sananvapaus on niin tärkeä arvo, etten antaisi vihreän puolueen tärvellä sitä omalla kaikkia suomalaisia vahingoittavalla Venäjä-politiikallaan, kirjoittaa Bäckman Aamulehden mukaan."

Vaikka mä oon Vihreistä Bäckmanin kanssa samaa mieltä, niin Venäjän politiikkaa ei tehdä Suomessa. Tervemenoo tekee sitä sinne itänaapuriin!

Hassua, että Bäckman niin kovasti meuhkaa "Venäjän uusien arvojen" puolesta ja homopropagandan vaarallisuudesta, mutta sitten kun hänen sananvapauttaan rajoitetaan, onkin se äkkiä perustuslain vastaista ja vaatii oikeustoimia.

Eikös Venäjä edeltäjineen ole tehnyt sisäpolitiikkaansa lähinnä keinoin ja retoriikalla, joiden kohde on ko. maan rajojen ulkopuolella? Samoin tuon maan ulko- ja puolustuspolitiikkaa on viisasta katsoa kysymällä ensin "mikä merkitys tällä on Venäjän sisäpolitiikkaan?" ja jos mitään merkitystä ei keksi, niin sitten kyse on ihan oikeasti ulko- ja puolustuspolitiikasta.

Taannoisen sanomalehtijutun mukaan kyseinen “dosentti bäckman” on saanut huomattavan suuren isänperinnön ja sitä hän on nyt haaskaamassa noihin kalliisiin oikeusjuttuihin ja tähän jatkuvaan valitustehtailuun.
Sinänsä en voi kuin ihmetellä ettei tälle toiminnalle Suomen viranomaisten toimesta saada aikaan minkäänlaista sulkua. En käsitä onko tämä suomensyöjänä tunnetun “dosentti bäckmanin” harjoittama toiminta Venäjänkään etujen mukaista! Epäilen!

Fakta on kuitenkin se, että bäckman ei nosta yhtäkään syytettä vain syyttäjä sen voi tehdä. Voi taivas, että osaa mies olla tyhmä! Kyllä, väitän Johan bäckmania tyhmäksi, ihan kirjaimellisesti!

Vähän särähti korvaan ensin tuo syytteen nostaminen, mutta Suomessa on myös yksityisen henkilön mahdollista nostaa syyte.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin Bäckmannin tarkoitus ei ole voittaa käräjillä vaan uhkailla muita ihmisiä mahdollisilla rikosilmoituksilla ja oikeudenkäyneillä. Dosentti käyttää uhkailua ennakkosensuurina, jolla yritetään pelotellla erimieliset hiljaiseksi ja jos eivät ymmärä vaieta niin käräjillä uhkailua ja tutkintpyyntöjä voi käyttää myös koston välineenä. Tutkintapyyntöjen tehtailu ei maksa mitään Bäckmannille, mutta poliisi joutuu aina tutkimaan ja siihen menee aikaa, työvoimaa ja rahaa.

Ja jos joku on kanssani eri mieltä niin KÄRÄJILLÄ TAVATAAN!!!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos

Seuraavana kaksi kohtaa koko kirjoituksesta:

Syyte, syyttämiskynnys ja rikoksen vanheneminen[muokkaa]

Epäillystä rikoksesta voidaan nostaa syyte yleisessä tuomioistuimessa. Säännönmukaisesti syytteen ajaminen syytettyä vastaan kuuluu viralliselle syyttäjälle. Niitä rikosasioita, joissa virallisen syyttäjän on nostettava syyte omasta aloitteestaan sanotaan virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Tällaisia ovat useimmat rikokset. Niitä tekoja, joista virallinen syyttäjä saa syyttää vain jos uhri sitä pyytää eli asianomistajan pyynnöstä, kutsutaan puolestaan asianomistajarikoksiksi. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi näpistys, lievä pahoinpitely, kunnianloukkaus ja vaikkapa tekijänoikeusrikkomus.

Jos syytettä ei ajeta määräajassa rikos vanhentuu tietyn ajan kuluttua. Epäiltyyn voidaan kohdistaa lain mukaisia pakkokeinoja kuten kiinniottoa, noutamista kuulusteluun, pidätystä ja vangitsemista.

Mikäli tutkittavana olevasta rikoksesta on laissa säädetty vähintään 6 kuukauden vankeusrangaistus (eli lähes kaikissa rikoksissa, kaikkien lievimpiä, sakkorangaistuksella sovitettavia, lukuun ottamatta) saa poliisi suorittaa lisäksi henkilöön käyvän tarkastuksen ja kotietsinnän.

Rikosasian selvittelyn eteneminen Suomessa[muokkaa]
1.Rikoksen uhri tai joku muu henkilö tekee rikosilmoituksen poliisille tai eräissä tapauksissa rikos tulee ilmi muulla tavalla.
2.Poliisi ryhtyy tutkimaan rikosta, eli esitutkinta käynnistyy kun on syytä epäillä rikosta. Tähän kuuluu mm. todistusaineiston kerääminen, mahdolliset kotietsinnät ja asianosaisten (rikoksesta epäillyt, todistajat) kuulustelu.
3.Asia siirtyy poliisilta syyttäjälle. Asia siirtyy syyteharkintaan. Syyte nostetaan jos sen tueksi on todennäköiset syyt. Syyttäjä nostaa syytteen toimittamalla haastehakemuksen käräjäoikeuteen tai päättää, ettei syytettä nosteta. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen tai poliisi jo ennen asian syyteharkintaan lähettämistä tekee omaan toimivaltaansa kuuluvan ratkaisun jättää asian tutkimatta mm. sillä perusteella, että rikoksen tunnusmerkistö ei täyty, voi asianosainen viedä sen itse joko rikos- tai riita-asiana itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tutkinnanjohtajana oleva päällystöön kuuluva poliisimies voi myös esittää syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista.
4.Tuomioistuin käsittelee rikoksen oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetyn lain mukaisesti. Pääkäsittelyn jälkeen tuomioistuin antaa asiasta tuomion.
5.Syyttäjä, rikoksen uhri eli asianomistaja taikka syytetty voivat valittaa tuomiosta, jos he eivät ole siihen tyytyväisiä.
6.Jos tuomiosta valitetaan, käsittely jatkuu ylemmässä tuomioistuimessa eli hovioikeudessa. Tuomioistuin päättää valitusten hyväksymisestä.

Syksyllä 2006 tuli voimaan säännökset kirjallisesta rikosprosessista käräjäoikeudessa. Tässä menettelyssä pääkäsittelyä ei järjestetä, koska syytetty on luopunut oikeudestaan asian suulliseen käsittelyyn.