mitä tehdä kun rakastaja joutuu enemmän tai vähemmän sairaan intialaisen lahkon uhriksi? onko kokemuksia?
uskonlahkot
Kokeile yhteisöähttp://www.uskontojenuhrientuki.fi
Sieltä voisi saada apua ja neuvoja.
Sieltä voisi saada apua ja neuvoja.
Monia homoseksuaaleja kiinnostaa eri uskonnot. Aika paljon on myös uskonnottomia. Minusta uskonto voi olla hyvä asia ja rikastuttaa elämää. Hindulaisuus on kaunista, kiehtovaa ja värikästä. Minä en nyt ole varma, mutta minusta hindulaisuus ei hyvkäsy homoseksuaalisuutta ja siellä guru saattaa valita miehelle puolison, jos mies ei itse älyä sitä tehdä. Siinä onkin katastrofi valmis, jos mies onkin homoseksuaali eikä voi sitä myöntää tulevalle puolisolleen.
Minusta uskonnoista puheen olleen pitäisi sallia naimattomana olo ja nimenomaan homoseksuaaleja silmällä pitäen. Uskomatonta, että tämä ei mene heterouskovaisten kaaliin kuuluvat he sitten mihin uskontokuntaan tahansa. Minusta naimisiin pakottaminen on synti, jos henkilö ei sitä itse halua tai tunne sitä omaksi elämäntavakseen. Eri asia, mitä tehdään rakkaudettomien liittojen kanssa.
Homoseksuaalien asema eri uskontokuntien parissa olisikin mielenkiintoinen keskustelun aihe ihan yleissivistyksen kannalta.
Uskonto voi olla myös pakopaikka homoseksuaalisuudesta ja täyttää yksinäisyyden aiheuttamaa tyhjyyttä. Eikä tämä ole väärin. Paljastumisen pelko on vain oma stressinsä.
Yhdysvalloissa käyteään spiritualiteetti sanaa ja siellä ei ole juttu eikä mikään olla kiinnostunut uskonnosta, mutta me suomalaiset suhtaudumme asiaan hyvin kummallisen angstisesti. Miksiköhän? Onko taustalla vanha luokkajako vai mikä? Minusta vasemmistolaisuus on vaikuttanut suuresti suomalaisten asenteisiin, mitä tulee kristinuskoon eikä se ole aina hyvä asia. Työväenliike romutti kirkon aseman suomalaisessa yhteiskunnassa ja sehän näkyy. Nyt taas on näitä vasemmistolaisia poliitikkoja, jotka sitten yht`äkkiä ilmoittavatkin olevansa "uskovaisia" kaiken sen ateistisen puoluesysteemin keskellä eivätkä näe siinä mitään ristiriitaa. Ihan outoa! Kukaan oikeasti uskovainen ei voi hyväksyä sitä, miten työväenliike on vainonnut kirkkoa. Ymmärrän kyllä, että ihminen voi muuttua, mutta sitä minä en ymmärrä, jos joku etelä-amerikkalainen katolinen pappi liittyy sissiliikkeeseen puolustaakseen köyhien asemaa, kun kirkko ei hänen mielestään tee tarpeeksi. Siitäkin voidaan keskustella ovatko vasemmistoliikkeen ajamat puolue-ohjelmat kristillisempiä kuin porvaripuolueiden, mutta vasemmistopuolueethan ovat ateistisia puolueita eivätkä tunnusta Jumalan olemassa-oloa.
Nykyään millään ei näytä olevan suurtakaan väliä, vaan voi tehdä, miten parhaaksi näkee.
Minusta uskonnoista puheen olleen pitäisi sallia naimattomana olo ja nimenomaan homoseksuaaleja silmällä pitäen. Uskomatonta, että tämä ei mene heterouskovaisten kaaliin kuuluvat he sitten mihin uskontokuntaan tahansa. Minusta naimisiin pakottaminen on synti, jos henkilö ei sitä itse halua tai tunne sitä omaksi elämäntavakseen. Eri asia, mitä tehdään rakkaudettomien liittojen kanssa.
Homoseksuaalien asema eri uskontokuntien parissa olisikin mielenkiintoinen keskustelun aihe ihan yleissivistyksen kannalta.
Uskonto voi olla myös pakopaikka homoseksuaalisuudesta ja täyttää yksinäisyyden aiheuttamaa tyhjyyttä. Eikä tämä ole väärin. Paljastumisen pelko on vain oma stressinsä.
Yhdysvalloissa käyteään spiritualiteetti sanaa ja siellä ei ole juttu eikä mikään olla kiinnostunut uskonnosta, mutta me suomalaiset suhtaudumme asiaan hyvin kummallisen angstisesti. Miksiköhän? Onko taustalla vanha luokkajako vai mikä? Minusta vasemmistolaisuus on vaikuttanut suuresti suomalaisten asenteisiin, mitä tulee kristinuskoon eikä se ole aina hyvä asia. Työväenliike romutti kirkon aseman suomalaisessa yhteiskunnassa ja sehän näkyy. Nyt taas on näitä vasemmistolaisia poliitikkoja, jotka sitten yht`äkkiä ilmoittavatkin olevansa "uskovaisia" kaiken sen ateistisen puoluesysteemin keskellä eivätkä näe siinä mitään ristiriitaa. Ihan outoa! Kukaan oikeasti uskovainen ei voi hyväksyä sitä, miten työväenliike on vainonnut kirkkoa. Ymmärrän kyllä, että ihminen voi muuttua, mutta sitä minä en ymmärrä, jos joku etelä-amerikkalainen katolinen pappi liittyy sissiliikkeeseen puolustaakseen köyhien asemaa, kun kirkko ei hänen mielestään tee tarpeeksi. Siitäkin voidaan keskustella ovatko vasemmistoliikkeen ajamat puolue-ohjelmat kristillisempiä kuin porvaripuolueiden, mutta vasemmistopuolueethan ovat ateistisia puolueita eivätkä tunnusta Jumalan olemassa-oloa.
Nykyään millään ei näytä olevan suurtakaan väliä, vaan voi tehdä, miten parhaaksi näkee.