olipas eilen sekava päivä. Kannettiin mun kamat toooosi lyhyiden yöunien jälkeen uuteen asuntoon ja mentiin sit kaupoille ettiin verhoja ja mattoja ja ruokaa yms. Olin ihan yliväsyneenä ja ajattelin vaan paskanvitut kaikesta. Sikailin kaikkee, en ees kehtaa kertooXDDD. Joo ihan sama heippa.
Huh ku väsyttää ja rasittaa. Huomenna olisi muutta edessä. Pääsen vihdoin tästä 21 neliön koirankopista eroon. Muutan himokkaaseen 40 neliön yksiöön, joka on 6. kerroksessa ja siinä on parveke ja sauna ja vaatehuonekkin. En olekaan ennen asunut noin korkealla. Hajotin tästä nykyisestä asunnosta tuuletusikkunan ja vein sen eilen aamulla korjattavaksi ja hain pois hirveällä kiireellä ruokatunnilla. Illalla yritin laittaa sitä paikalleen ja huomasin, että se oli korjattu miten sattuu. Laitoin ikkunapaikkaan sähköpostia ja heräsin tänään aamulla kun joku tuli hakemaan ikkunaa uudelleen korjattavaksi. Toivottavasti tällä kertaa onnistuu.
Rasittaa se muuttokin sen verran, että meinasin jo tuhlata rahani muuttofirman palveluksiin. Ei houkuta paljoa ajatus parisängyn raahaamisesta kuudenteen kerrokseen. Ei kait siinä, pakko raahata. Vuokraemäntäkin heitti vähän kieppiä kun soitin sille viime maanantaina etten jatka vuokrasopimusta enää tammikuulle. Kiljui, että ilmoitin liian myöhään. Mutta meillä onkin määräaikainen vuokrasopimus joulukuun loppuun, joten olisi se päättynyt automaattisesti, vaikka en olisi mitään ilmoittanutkaan. Autoin sitä muijaa sit kuitenki ja löysin tähän uuden vuokralaisen. Päästään molemmat helpommalla ettei se ois alkanu pihisteleen vuokratakuissa ja ettei ois tarvinnut alkaa selvittään minkään kuluttajansuojavaltuutetun kanssa selvittään asioita. Onneks ikkunatyypitkin haki ton paskomansa ikkunan ihan kiltisti ilmaseks.
Mulla ei ole uuteen asuntoon tarpeeksi huonekaluja. Se voi näyttää vähän tyhjältä ennen kuin saan hommattua niitä. Onneks saan iskän pakettiauton huomenna lainaan. Voi ennen muuttoa käydä pikasesti katsomassa, jos jossain kirppiksillä näkyis jotain himokkaita pikkupöytiä, lipastoja tai tauluja.
Äidinki kanssa olen taas pitänyt vähän yhteyttä. Parit vartin mittaset puhelutkin on puhuttu. Ei mitään vakavaa ihmeellistä, ihan niitänäitä. Meidän välit pysyy varmaan ihan ookoona jos puhutaankin vain niitänäitä. Yritti se jo tunkea itteensä muuttoon mukaan, mutta emmä sitä halua siihen hösöttämään. Äidillä on sellaisissa tilanteissa tapana ottaa itselleen diktaattorin valta ja käskeä kaikkia toimimaan hänen suunnitelmiensa mukaan. Huonekalujen paikat hän katsoo mittanauhan kanssa sentin tarkkuudella paikalleen sinne minne hän on ne suunnitellut. Jos vastustaa hänen valtaansa, äidistä tulee hapan marttyyri ("minä käytän aikaani ja tulen tänne avuksi, mutta ei kelpaa sitten mikään, mökötimökötimököti"). Mun mielestä on mukavampaa vain heitellä kaikki kamat sisään ja sitten siinä viikon aikana katsella, että mihinkä niitä sijoittaisi.
Mitähän tekisi jouluna. Yritin saada paria kaveria, joiden perheet eivät myöskään jouluttele, pitämään kanssani kunnon joulubileet. Ne meneekin molemmat joillekin sukulaisilleen jouluileen. Ehkä mulla menee aika kotia järjestellessä.
En tykkää joulusta, silloin on aina niin tylsää ;´(
---------------
AINIIIII unohtu kertoo paras juttu. Tehtiin sunnuntaina beibeni kaa mustikkavalkosuklaakääretorttua, joka meni aivan päin peppua. Siitä tuli kauheen ruma ja se maistu hirveelle. En nähnyt tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin puristella koko torttu mössöksi. Beibuli ei nähnyt tämän jälkeen muuta mahdollisuutta kuin ottaa torttu mössö käsiinsä ja pyyhkiä niillä tukkaani. Kostin tietenkin ja kakkusota sai alkunsa. Hetken päästä pyyhittiin kakkua paniikissa tapeteista ettei jää tahroja ja ettei mene vuokratakuut.
huhhuh, eilen pidettiin oikeen hyvät bileet pupun kanssa. Ensin biletettiin ja aamuyöstä puhuttiin henkeviä ja syvällisiä =P. Pitäis kohta alkaa siivoileen ja järjestään tätä kämppää. Pupu ja esko ja jensku tulee illalla. Teen himokasta boolia. Siihen tulee vodkaa, spraittii, mansikkalimesiideriä, alkoholitonta mansikkasiideriä ja pakastemansikoita ja limeviipaleita. Kuhan tästä nyt jaksais, pikkukrappe päällä.
Äiti on lähetelly viestejä pari päivää, oon vastannu sille yhteen. Haluis tavata. Voivoi, en haluais ja jaksais, ahistavaa. Ollaan nähty viimeks keväällä. Olis kuitenki ihan ylivaivaannuttavaa jos se tulis tänne, en kestä. Jos kysyis siltä et haluisko se tavata mun poikaystävänkin. Ehkä se järkyttyis siitä sen verran et jättäis mut taas hetkeks rauhaan.
Teen lisää tortillaa ja alan sit siivoon ja koristeleen ja laittautuun.
Eilen illalla sain hajonneesta popperspullosta hirveet höyryt naamaan ja tietenkin olen jotenkin yliherkkä sille aineelle. Huulet ei erityisesti tykänneet ja ne ovat nyt suuremmat kuin Amanda Leporella.
Mutta olen silti iloinen, koska sain saikkua tänä päivän:P
On ollu varmaan promillee veressä vielä tänki päivän puolella ko en oikeen ollenkaan muista et oisin kirjottanu ton tän päivän aiemman merkinnän=D.
Gaybileissä sai olla ihan rauhassa, kukaan ei tullu iskemään eikä yrittään mitään. Mutta sitten kun mentiin pub katseeseen ni vessassa joku mies tuli puristeleen mun peppua. Juoksin karkuun. Kauhea mies. Se sanokin jotain mut en muista yhtään mitä. Oiskohan se halunnu vessakoppiäksöniä, hyh. Pupulla oli eilen bailulit dtmssä. Siltä oli hajonnu mun antama mp3soitin=(.
Pitäsköhän lopettaa ryyppämine? Se vaan on niin kivaa.
Ei helvetti mikä olo. Miks tää kämppä on tän näkönen? Mikä vitun pommi täällä on räjähtäny? No ihan sama. Eilen oli kuitenki hyvät gaybileet. Hyi saatana ku maistuu suussa vanha viina eikä auta vaikka pesis hampaita puol vuotta. Tekis mieli raivota jollekki. Tai saada krapulavitutusseksiä. Ei tähän mikään auta. En jaksais olla itekseen. Ärsyttää ku pupuki on hesassa. Tulis jo takasi.
I´m in läääääääv<3
Oikeesti.
Meni perjantain tipattoman syyskuun lopetusbileet vähän pepulleen. Ei päästy Kharmaan ku ne ei halua meitä sinne enää tänä vuonna (ollaan joskus biletetty siellä hömhöm, tuota, sanotaan vaikka liian rankasti). Mentiin sit Feveriin ja kerettiin jorailla vaan pari minuuttia ku joku pillunaama alko suihkuttamaan jotain kaasua joka kirveli ihan kinkkuna silmissä (http://www.iltalehti.fi/uutiset/200810058375184_uu.shtml). Saatiin sit vapaaliput ja drinkkiliput kun piti lähtee liian aikasin pois. Saataispa se suihkuttelja kiinni. Mentiin sit vaan Eskolle omille jatkoille ku meni baarifiilikset. Puhuttiin eskon kaa syvällisiä aamuun asti kun muut olivat jo nukkumassa.
Eilen tehtiin pupun ja jenskuliinin kanssa uus kunnon baarikierros. Se oli kivaa. Rahaa meni vaan ihan sikana. No mut ei se haittaa ku syyskuussa ei menny yhtään viinaan rahaa. Oli tosi kiva ilta. Paitsi lopussa ku törmättiin johonkin jenskun kaveriin joka oli jonkun ääliökaverinsa kanssa joka alko heittään jotain paskaa homovittuiluläppää. Sit Jensku veti hirveet raivarit ja huusi ku mikäkin mölyapina ja meni raivoissaan vetään kaljaa yhteen räkälään. Se oli ällö paikka, mut jenni oli hauskaa katottavaa ku se veti niin raivoissaan siellä=D. Jensku on ihana.
Tipaton syyskuu on onnellisesti ohi ja kostea lokakuu on saapunut luoksemme. Tänään bileet. Ihanaa. On muuten isot bileet, oon kutsunu 5 ihmistä=O. Normaalisti kutsun 1-2.
Eilen kun olin itekseni kävelyllä aloin miettimään parisuhdetta. Tai lähinnä sen päättymistä. Mielestäni parisuhde ei ole vain silloin onnistunut kun eletään yhdessä onnellisinä elämät loppuun asti. Onko se edes mahdollista? Se on ihan onnistunut jos eletään yhdessä onnellisina 4 vuotta. Tai 7. Tai vaikka 19 tai 4 kuukautta. Jos se aika on tosiaan ollut onnellista ja molemmat ovat olleet tyytyväisiä suhteeseen. Jos se alkaa jossain vaiheessa tuntua siltä, ettei se enää toimi, eikä jompikumpi/kumpikaan halua enää jatkaa, miksi sitä pitäisi väkisin venyttää. Sehän on jo paljon jos sait olla onnellisena ja tyytyväisenä elämääsi vaikka sitten sen 7 vuotta. Ne oli silloin hyviä vuosia elämässä ja sitten alkaa uudet jutut. Vaikka suhde loppuisi rumastikkin. En nyt tarkoita että pitäisi kuitenkaan exän kaveri olla. Se voi joskus tai usein olla liian hankalaa. En myöskään ymmärrä sitä, miksi pitäisi alkaa haukkumaan ja mustamaalaamaan exää kavereilleen ja kirjoitella siitä turhia haukkumisia vaikka tänne blogiin, vittuun seki saatanan huora -juttuja. Sellanen pilaa ja paskoo ja vie kaiken arvokkuuden koko siltä jutulta, mitä oli ja mitä oli saanut toiselta. Se on taas eri asia, jos toinen on käytöksellään tai jollain teollaan jo pilannut koko jutun, mitä yhdessä oli. Eihän menneessäkään saisi elää ja muistella koko aikaa. Voisi vain siirtyä eteenpäin ja katsoo, mitä elämä seuraavaksi tuo.
Jos eroaisimme tänään, olisin tyytyväinen tähän vuoden mittaiseen seurusteluun, mitä meillä nyt on ollut. Olen ollut onnellinen ja edelleen olen hänen kanssaan. Tuntuisihan se pahalta, jos tänään ero tulisi, mutta olisin silti tyytyväinen että tapasimme ja olimme yhdessä.
Hyvähän se on nyt ajatella näin. Taitaa käytöksensä ja ajatuksensa tietää vasta sitten kun se tapahtuu oikeasti.