Tänään on sitten se pakkanen saapunu Suomeen. Hipoo jo -30 pintaa ja joissakin jopa -39 risat. Ei kiva. Nauttii miuluummin kesästä ja audinkoisesta keväästä. Tämmöinen ilma tekee "masiksen" olon vaan. Kukaan ei liiku mihinkään, vaan on linnottautunut kotiinsa. Ei edes näe komeita ja kauniita söpiksiä liikenteessä.
Imassa pakkasta ja elämässä kanssa, niin voi sanoa tästä päivästä. Ollut sillai vetelä, laiska, mitään sanomaton päivä.
En ole edes tänään yhtä söpistä tavannu chatin keskustelupalstalla. Sillai hiukan haikee olo hänestä. Hän tuo joskus sellasen tuulahduksen sinne keskustelupalstalle. En ole jostain syystä viihtynyt siellä tänään.
Ainoon pilkahduksen sain tänään, kun luin kesäpojan kommentin aikasemmasta kirjoituksestani.
Olen kesäpojan kanssa kyllä samaa mieltä, että ihmistä pitää ensin etsiä, eikä rakkautta. Se tulee kyllä sen mukana, jos on tullakseen. Tämä on minun tulkintani kesäpojan ohjeesta. En tiedä tulkitsinko oikein häntä?
Nyt sitten etsitään ihmistä, söpöä bf ehdokasta, sellasta omaa :) Kyllä se rakkaus sieltä pilkahtaa aikanaan. Kuten audinkoinen kevät ja kesäkin aikanaan.
Nyt vaan kaikille audinkoisen kevään ja kesän odotusta, siellä se onnikin odottaa monia, jotka ei sitä ole vielä löytäneet. Minuakin :)
